Juvan kunnan ja seurakunnan perustaminen

Juva on yksi harvoja keskiaikaisia seurakuntia, joiden perustamisajankohta on tiedossa. Seurakunnan perustamisesta, sen ehdoista ja paikalla olleista henkilöistä on merkinnät asiakirjassa, joka on säilynyt kopiona niin sanotussa Turun mustassa kirjassa. Asiakirja on päivätty 19. tammikuuta eli Pyhän Henrikin kuolinpäivän aattona vuonna 1442.

Männynmäen kulttuurimaisema

Männynmäki on muutakin kuin taajamarakentamisen väliin puristuksiin jäänyt peltoalue. Harjun maisemaa voi hyvin kuvata kulttuurimaisemaksi, sillä se on syntynyt vuosisataisen viljelyn ja asumisen tuloksena. Aluetta on viljelty todennäköisesti jo rautakauden loppupuolella 1200-luvulla.

Partalan kartano

Partalassa ovat Juvan paikallismuseot, Galleria Kuninkaankartano, Juvan tryffelikeskus, kesäteatteri ja yritysnimellä Partalan Kuninkaankartano toimivat hotelli- ja ravintolapalvelut. Partalalla on ollut pitkä historia takanaan jo ennen sen siirtymistä kunnan omistukseen.

Abraham Poppius
1793–1866

Abraham Poppius (1793–1866), ”runoilijapastori”, työskenteli Juvan seurakunnassa kappalaisena vuosina 1833–1866. Poppius oli virkansa puolesta paikallinen merkkimies, mutta hänen toiminnallaan oli myös laajempaa merkitystä varsinkin kansallisen heräämisen alkuaikoina 1800-luvun ensimmäisellä puoliskolla.

Pidot – Gottlund-runokilpailu 2020

Gottlund-runokilpailu järjestetään Kaarle Akseli Gottlundin elämäntyön innoittamana. Vuoden 2020 kilpailun teema oli Pidot. Kaarle Akseli Gottlund oli monipuolinen ja särmikäs ihminen, jonka kiinnostuksen kohteet olivat laajat. Kielen ja suomalaisuuden ohella hän lauloi, soitti ja toimi mm. seremoniamestarina. Vuoden 2020 vierailevana tuomarina toimi kirjailija Heli Slunga.

Gottlundin päiväkirjasta metsäsuomalaisretkiltä

Noin 200 vuotta sitten, kesällä 1817, teki nuori ylioppilas Kaarle Akseli Gottlund ensimmäisen matkansa Keski-Skandinavian suomalaismetsiin. Päiväkirjoihinsa hän kuvasi metsäsuomalaisten elämäntapoja ja elinolosuhteita sekä kirjoitti muistiin heidän käyttämäänsä suomen kieltä, runoja ja tarinoita. Hän taltioi myös suomalaissukujen sukupuita usein aina ensimmäisestä Suomesta saapuneesta esi-isästä tai –äidistä alkaen.
Nuoren, vasta 21-vuotiaan tutkimusmatkaajan mieli löysi usein vertauskohtia tutkimuskohteisiin hänen omasta elämästään, myös lapsuutensa Juvalta.

Gottlund-runokilpailu 2019 – KIVEÄ

Gottlund-runokilpailu järjestetään nyt kuudetta kertaa. Vuoden 2018 teema Loitsu sai 120 kirjoittajaa osallistumaan kilpailuuun omaäänisillä runoillaan. Voittaneet loitsut on julkaistu tällä sivustolla. Niitä on myös esitetty palvelutaloissa ja päiväkeskuksissa. Tämän vuoden teema oli KIVEÄ ja päätuomarina toimi varkautelainen Sinikka Tirkkonen.