Puustockin ensiajatus syntyi, kun Hotelli Juvan takapihalla esiintyi Nylon Beat heinäkuussa 1999. Kaatosateessa oli yleisöä 650. Maanantaina lavaa purkaessa Pekka Kerminen ja Vesa Kontiainen miettivät mennyttä iltaa. Ajatella, noin hyvin väkeä. Mitäköhän tapahtuisi, jos olisi muutama kova nimi ja muutama pienempi bändi? Tulisiko väkeä minkä verran? Varsinkin, jos vielä keli …
Peter Strebel (s. 1950 Sveitsissä) muutti Suomeen vuonna 1983, jolloin koneteknikon valokuvaharrastuksesta tuli ammatti. Ensimmäinen yksityisnäyttely oli vuonna 1978 Zürichissä, ja sen jälkeen niitä on ollut lukuisia kotimaassa ja ulkomailla. Lisäksi Strebel on osallistunut moniin yhteisnäyttelyihin. Juvan Kamerakerhossa hänen panoksensa on ollut merkittävä Galleria Kuninkaankartanon perustamisessa ja kansainvälisten kesänäyttelyiden kokoamisessa.
Juvan vanha hautausmaa sijaitsee vastakkaisella puolella Savonlinnantietä nykyiseen kirkkoon ja hautausmaahan nähden. Siellä ovat sijainneet myös Juvan nykyistä edeltävät kirkot, joista viimeinen purettiin vuonna 1870. Vanha kalmisto on ajattomassa yksinäisyydessään ikään kuin ulkoilmamuseo. Nykyisistä hautamerkeistä voidaan lukea kuutisenkymmentä vainajan nimeä, ja alueelle on pystytetty mm. vapaussodassa kaatuneiden muistomerkki.
Martti Talvela oli oopperalaulaja, joka teki näyttävän kansainvälisen uran eri areenoilla 1961-1988. Talvelan lauluääntä kuvattiin sanoilla täyteläinen ja ilmaisurikas. Hänellä oli valloittava näyttämöolemus, johon liittyi palava näyttelemisen taito. Hänen tuotantoonsa kuuluu myös lukuisia levytyksiä oopperoista suomalaisiin kansanlauluihin. Vuonna 1980 Talvela muutti Juvalle Inkilänhoviin. Hän oli luonnonmukaisen viljelyn uranuurtaja ja toteutti periaatteitaan aikana, jolloin luomua vielä kummeksuttiin.
Sonkajärvellä vuonna 1962 syntynyt Kari Kärkkäinen on kuvanveistäjä. Hänet tunnetaan laajalti alan näyttelyistä, sekä töistään, joita on nähtävänä julkisissa tiloissa eri puolella Suomea. Koulutukseltaan Kärkkäinen on sähköpiirtäjä, koristeveistäjä ja keraamikko. Keramiikan ja kuvanveiston kurssimuotoista opetusta hän on antanut mm. Lapuan, Kauhavan, Isokyrön, Jurvan ja Juvan kansalaisopistoissa. Taiteen tekemisestä Kärkkäinen innostui …
Juva rokkaa -kesäfestaria on järjestetty vuodesta 2013 lähtien Juva Campingillä. Organisaattori Vesa Kontiainen on houkutellut Juvalle suomalaisen rockin ja popin isoja nimiä. Useampana kesänä Juvalla ovat vierailleet mm. Apulanta, Popeda ja Kaija Koo. Tapahtuman kyljessä on joskus järjestetty myös Osuuskauppa Suur-Savon sunnuntaipiknikkiä omine esiintyjineen. Festariviikonlopun yleisömäärät ovat parhaimmillaan nousseet yli kymmeneentuhanteen.
Matti Kurkela on kuvanveistäjä, jonka töissä puu on usein nähty materiaali. Kurkela sanoo, että kuvanveistäjäksi siirtyminen on tapahtunut valokuvauksen, kirjoittamisen ja veistoharrastuksen kautta lähes elämän mittaisena prosessina. Kurkela asuu Juvalla, Hatsolan kylässä, maanläheisesti luonnon keskellä. Kurkelan teoksia on yksityiskokoelmissa ympäri maailmaa. Kotiateljee on avoinna sopimuksesta.
Kuvataiteilija Pekka Purhonen on syntynyt Juvalla 1967. Pekka Purhosen kohdalla kuvanveisto ei ole sanan mukaisesti veistämistä, vaan rakentamista eri materiaaleista, esineitä vapaasti assosioiden. Hän on tehnyt myös paljon performansseja, ”purhormansseja”. Nykyään Pekka Purhonen asuu perheineen Lahdessa.
Alitajuisen mielen wiidakossa liikkuu salaperäisiä, tiedostamattomia, tunnistamattomia symboleja, jotka esittävät olemuspuoliamme omine ilmentymineen. Eläimien tai pellen esittäminen eri tilanteissa on katsojalle kotoisampaa, tulkitseepa sitä miten vain, niin maalaan niitä pois mielestäni. Olemmehan ITSE’ llemme tuntemattomia, vieraita, yllättävine reaktioinemme uusien tilanteiden edessä. Joku aikoinaan totesi: ” Tunne ITSE’ si ”. Eikä …
Carl Axel Gottlund oli ensimmäisiä ja tuotteliaimpia kansanperinteen kerääjiämme. Hän oli kiihkeä suomalaisuusmies, joka kirjoitti runoja ja toimitti useita lehtiä (mm. Suomalainen 1846 ja Suomi 1847-49). Gottlund esitti ensimmäisenä ajatuksen Kalevalasta – suomalaisten muinaisrunojen yhtenäisestä kokonaisuudesta. Gottlundin uskaliaimpia hankkeita oli kaunokirjallis-tieteellisen albumin ”Otava” kirjoittaminen ja kustantaminen. Suomen kirjakielen murretaistelussa Gottlund puolusti jyrkästi itämurteiden käyttöä.
