Juvalaisia muistomerkkejä

Juvan pitkän historian ajalta on pystytetty useita muistomerkkejä. Monet niistä liittyvät sotiin ja yhteenottoihin, kuten 1500-luvun lopun Nuijasodan muistoksi pystytetyt muistomerkit, 1700-luvun lopulla Kustaa III:n sotaan liittyvä Stedingkin muistokivi ja Kirkkopuiston muistomerkit. Myös juvalainen olympiavoittaja Kalevi Hämäläinen on saanut oman patsaansa, ja juvalaiset runonlaulajat muistokivensä.

Juvan kalliomaalaukset – Sarkasvuoren hirvi ja muita hahmoja

Juvan Sarkasvuoren kalliomaalauksia on kolmessa kohdassa rantakallioissa Sarkaslammen kupeessa. Maalaamisen aikaan tuhansia vuosia sitten lampi on ollut vielä osa Saimaata. Kuvat on ajoitettu vuosien 3700 – 3000 eaa välille. Sarkasvuoren kalliomaalauksissa on erotettavissa selvimmin hirvikuvio. Juvalla on kalliomaalauksia myös Syysjärven Papinsängyllä, Enkelinpesällä ja mahdollisesti Hepo-ojalla Pihlajasaaressa.

Juvan Kirkkokivet

Juvalla Koikkalanmyllyn lähellä, Ruokojärven niemessä, kohoaa joukko komeita siirtolohkareita, joita katsoessaan muinaiset ihmiset ovat ehkä nähneet joukon haltijoita, jotka vaiti tuijottavat kulkijaa. Suurin on yli kymmenmetrinen. Lohkareet on nimetty Kirkkokiviksi, ja niitä pidetään vanhana uhripaikkana, jossa metsästäjät ja kalastajat ovat suorittaneet riittejään.

Juvan kunnan myöntämät kulttuuripalkinnot

Juvan kunta on myöntänyt kulttuuripalkintoja vuodesta 1988. Myöntämisperusteena ovat olleet alusta lähtien kulttuuritoiminnassa ansioituneen tai nuoren lupaavan kyvyn palkitsemiseminen. Vuonna 2003 kulttuuripalkinnon myöntämisperusteita muutettiin siten, että jatkossa palkinto voidaan myöntää myös kulttuuritoiminnassa ansioituneille juvalaisille ryhmille.

Juvan partioveikkojen syntyvaiheet ja nykyinen toiminta

Kesällä 1949 perustettiin Kärppä-vartio Vuorenmaalla, ja Juvan partioveikot Nevaintakana 1951. Nykyään Juvan partiolaiset ovat yhä Juvan partioveikkoja. Partioveikkojen toimintaa alkuvuosikymmeninä olivat leiritoiminta, partiotaitokilpailut, urheilukilpailut, suunnistus ja toimintakilpailut. Myös Lapissa on vaellettu Hammerfestia myöten. Leirejä on vuosittain. Lisäksi on partiolaisten perheillekin sopivia tapahtumia, keräyksiä ja partiokalentereiden myyntiä joulun alla. Partiolaisten käytössä on Koikkalassa sijaitseva partiomökki. Varsinaiset ryhmätapaamiset järjestetään usein partiokololla Katinhännäntiellä.

Juvan puhaltajat

Juvan puhaltajat -orkesterilla on 1970-luvulta jatkuneella taipaleella riittänyt esiintymisiä Juvan tapahtumien lisäksi lähikaupungeissa ja ulkomaillakin. Risto Lammen aikanaan perustama orkesteri on pieni ja sosiaalinen yhteisö, joka nauttii soitosta ja yhdessä olosta. Orkesterista on ponnahtanut soittajia myös musiikin ammattilaisiksi.

Juvan risti

Juvan Partalan historiallisen kuninkaankartanon pellolta löytyi arkeologisten tutkimusten yhteydessä 2016 koristeellinen ristiriipus. Kyse on valamalla valmistetusta ja toiselta puolelta yksityiskohtaisesti koristellusta metallirististä. Ristin läheltä löytynyt pronssinen veitsenkahva on ajoitettavissa 1200-luvulle tai 1300-luvun alkuun. Myös Juvan risti voitaneen ajoittaa samaan aikakauteen. Yleiseltä olemukseltaan kyse on ristiretkiajan savokarjalaisesta korusta.

Juvan vaakuna

Juvan kunnan vaakunassa toistuvat Savon värit, ja ristikuvion voi tulkita viittauksena Pyhän ristin seurakuntaan, joka oli maallisen kunnanhallinnon edeltäjä. Tapio Vallinojan suunnittelema vaakuna otettiin käyttöön 1952.

Juvan vanha hautausmaa

Juvan vanha hautausmaa sijaitsee vastakkaisella puolella Savonlinnantietä nykyiseen kirkkoon ja hautausmaahan nähden. Siellä ovat sijainneet myös Juvan nykyistä edeltävät kirkot, joista viimeinen purettiin vuonna 1870. Vanha kalmisto on ajattomassa yksinäisyydessään ikään kuin ulkoilmamuseo. Nykyisistä hautamerkeistä voidaan lukea kuutisenkymmentä vainajan nimeä, ja alueelle on pystytetty mm. vapaussodassa kaatuneiden muistomerkki.

Kalevi Hämäläinen
(1932 – 2005)

Kalevi Hämäläinen voitti olympiakultaa 50 km:n hiihdossa Squaw Valleyssa 1960. Hänen nimissään on myös kaksi Suomen mestaruutta ja yksi maailmanmestaruus. Aika hyvä saavutus metsätyöntekijältä, joka pääsi toteuttamaan harjoitusohjelmaansa vasta iltapimeällä töiden jälkeen. Kalevi Hämäläinen on värikkäimpiä ja kiistellyimpiä hiihtosankareitamme. Lähes tuntemattomuudesta hän nousi maailmanmestariksi 30 km:n hiihdossa Lahdessa 1958. Nuorena ja räväkkänä hän joutui kuitenkin hiihtojohdon epäsuosioon. Hämäläisen kunniaksi pystytettiin patsas Juvan Puistolaan 2010.