Yhdeksännen Gottlund-runokilpailun teemana oli vitsaus ja päätuomarina Jonna Nummela eli Nihkee Akka. Voittajarunon Sininen koira joka haistoi keltaisen kirjoitti Oona Loman Tampereelta. Toisena palkittiin Maria Kivelä Juvalta haikumuotoisella runollaan. Kolmas sija jaettiin kahdelle osanottajalle: helsinkiläiselle Satu Fellmanille ja järvenpäälaiselle Eija Tuomelalle.
Vuosina 1938 - 1967 Juvan kirkonkylässä kirkon lähellä toimi suosittu kioski-kahvila Lottapirtti. Alunperin se oli perustettu lottajärjestön varainkeruutoimintaa varten. Moni varttuneempi juvalainen muistaa Lottapirtistä ostetut herkut. Valikoima vaihtui vuosien mittaan. Aluksi oli ainakin kahvia, teetä, voileipiä ja kahvileipää sekä limonadia. Myöhemmin 1950- ja 1960-luvuilla myös jäätelötötteröt ja munkit kuuluivat valikoimaan.
Abraham Poppius (1793–1866), ”runoilijapastori”, työskenteli Juvan seurakunnassa kappalaisena vuosina 1833–1866. Poppius oli virkansa puolesta paikallinen merkkimies, mutta hänen toiminnallaan oli myös laajempaa merkitystä varsinkin kansallisen heräämisen alkuaikoina 1800-luvun ensimmäisellä puoliskolla.
Arkkitehti Carl Albert Edelfeltin suunnittelema Juvan kivikirkko vihittiin käyttöön vuonna 1863. Alussa sen ympärillä ei ollut juurikaan muita rakennuksia, sillä vanha pitäjänkeskus oli syntynyt edellisen kirkon ympärille. Sen paikasta nykyään muistuttaa Juvan vanha hautausmaa.
Haluatko tietää, mitä Juvan lehti kirjoitti päivänä jona synnyit? Mikä juvalaisyhtye on julkaissut livelevyn Berliinin-keikastaan? Oletko sinäkin 1700-luvulla eläneen Petteri Pöyhösen jälkipolvea? Mikä on Juvan kirjaston vanhin kirja? Tällaisiin kysymyksiin Juvan kotiseutukokoelma tarjoaa vastauksia.
Juva on yksi harvoja keskiaikaisia seurakuntia, joiden perustamisajankohta on tiedossa. Seurakunnan perustamisesta, sen ehdoista ja paikalla olleista henkilöistä on merkinnät asiakirjassa, joka on säilynyt kopiona niin sanotussa Turun mustassa kirjassa. Asiakirja on päivätty 19. tammikuuta eli Pyhän Henrikin kuolinpäivän aattona vuonna 1442.
Männynmäki on muutakin kuin taajamarakentamisen väliin puristuksiin jäänyt peltoalue. Harjun maisemaa voi hyvin kuvata kulttuurimaisemaksi, sillä se on syntynyt vuosisataisen viljelyn ja asumisen tuloksena. Aluetta on viljelty todennäköisesti jo rautakauden loppupuolella 1200-luvulla.
Partalassa ovat Juvan paikallismuseot, Galleria Kuninkaankartano, Juvan tryffelikeskus, kesäteatteri ja yritysnimellä Partalan Kuninkaankartano toimivat hotelli- ja ravintolapalvelut. Partalalla on ollut pitkä historia takanaan jo ennen sen siirtymistä kunnan omistukseen.
Noin 200 vuotta sitten, kesällä 1817, teki nuori ylioppilas Kaarle Akseli Gottlund ensimmäisen matkansa Keski-Skandinavian suomalaismetsiin. Päiväkirjoihinsa hän kuvasi metsäsuomalaisten elämäntapoja ja elinolosuhteita sekä kirjoitti muistiin heidän käyttämäänsä suomen kieltä, runoja ja tarinoita. Hän taltioi myös suomalaissukujen sukupuita usein aina ensimmäisestä Suomesta saapuneesta esi-isästä tai –äidistä alkaen.
Nuoren, vasta 21-vuotiaan tutkimusmatkaajan mieli löysi usein vertauskohtia tutkimuskohteisiin hänen omasta elämästään, myös lapsuutensa Juvalta.