Juvan kunta on myöntänyt kulttuuripalkintoja vuodesta 1988. Myöntämisperusteena ovat olleet alusta lähtien kulttuuritoiminnassa ansioituneen tai nuoren lupaavan kyvyn palkitsemiseminen. Vuonna 2003 kulttuuripalkinnon myöntämisperusteita muutettiin siten, että jatkossa palkinto voidaan myöntää myös kulttuuritoiminnassa ansioituneille juvalaisille ryhmille.
Kesällä 1949 perustettiin Kärppä-vartio Vuorenmaalla, ja Juvan partioveikot Nevaintakana 1951. Nykyään Juvan partiolaiset ovat yhä Juvan partioveikkoja. Partioveikkojen toimintaa alkuvuosikymmeninä olivat leiritoiminta, partiotaitokilpailut, urheilukilpailut, suunnistus ja toimintakilpailut. Myös Lapissa on vaellettu Hammerfestia myöten. Leirejä on vuosittain. Lisäksi on partiolaisten perheillekin sopivia tapahtumia, keräyksiä ja partiokalentereiden myyntiä joulun alla. Partiolaisten käytössä on Koikkalassa sijaitseva partiomökki. Varsinaiset ryhmätapaamiset järjestetään usein partiokololla Katinhännäntiellä.
Juvan puhaltajat -orkesterilla on 1970-luvulta jatkuneella taipaleella riittänyt esiintymisiä Juvan tapahtumien lisäksi lähikaupungeissa ja ulkomaillakin. Risto Lammen aikanaan perustama orkesteri on pieni ja sosiaalinen yhteisö, joka nauttii soitosta ja yhdessä olosta. Orkesterista on ponnahtanut soittajia myös musiikin ammattilaisiksi.
Juvan Partalan historiallisen kuninkaankartanon pellolta löytyi arkeologisten tutkimusten yhteydessä 2016 koristeellinen ristiriipus. Kyse on valamalla valmistetusta ja toiselta puolelta yksityiskohtaisesti koristellusta metallirististä. Ristin läheltä löytynyt pronssinen veitsenkahva on ajoitettavissa 1200-luvulle tai 1300-luvun alkuun. Myös Juvan risti voitaneen ajoittaa samaan aikakauteen. Yleiseltä olemukseltaan kyse on ristiretkiajan savokarjalaisesta korusta.
Juvan kunnan vaakunassa toistuvat Savon värit, ja ristikuvion voi tulkita viittauksena Pyhän ristin seurakuntaan, joka oli maallisen kunnanhallinnon edeltäjä. Tapio Vallinojan suunnittelema vaakuna otettiin käyttöön 1952.
Juvan vanha hautausmaa sijaitsee vastakkaisella puolella Savonlinnantietä nykyiseen kirkkoon ja hautausmaahan nähden. Siellä ovat sijainneet myös Juvan nykyistä edeltävät kirkot, joista viimeinen purettiin vuonna 1870. Vanha kalmisto on ajattomassa yksinäisyydessään ikään kuin ulkoilmamuseo. Nykyisistä hautamerkeistä voidaan lukea kuutisenkymmentä vainajan nimeä, ja alueelle on pystytetty mm. vapaussodassa kaatuneiden muistomerkki.
Kalevi Hämäläinen voitti olympiakultaa 50 km:n hiihdossa Squaw Valleyssa 1960. Hänen nimissään on myös kaksi Suomen mestaruutta ja yksi maailmanmestaruus. Aika hyvä saavutus metsätyöntekijältä, joka pääsi toteuttamaan harjoitusohjelmaansa vasta iltapimeällä töiden jälkeen. Kalevi Hämäläinen on värikkäimpiä ja kiistellyimpiä hiihtosankareitamme. Lähes tuntemattomuudesta hän nousi maailmanmestariksi 30 km:n hiihdossa Lahdessa 1958. Nuorena ja räväkkänä hän joutui kuitenkin hiihtojohdon epäsuosioon. Hämäläisen kunniaksi pystytettiin patsas Juvan Puistolaan 2010.
Kauko Aalto on kirjailija, runoilija ja aforistikko, joka muutti Juvalle vuonna 1968 työskennelläkseen Hatsolan koulun opettajana. Opetustyötä hän jatkoikin kirjoittamisen ohella vuoteen 1994 asti. 1980-luvulla hän toimi myös Juvan lukion musiikinopettajana noin neljän vuoden ajan. Aalto kehitti bänditoimintaa ja järjesti musiikki-iltamia. Aalto on säveltänyt lukuisia runojaan laulujen muotoon. Perusideologiana elämässään Aallolla onkin ”osata tehhä vähän kaikkee”.
Kerttu Kaasinen oli tuottelias taiteilija, joka palasi monipuolisten taideopintojen jälkeen synnyinkotiinsa Juvan Kaskiin kylään ja perusti sinne ateljeen. Vaikea sairaus, keuhkotauti, esti häntä jatkamasta opintojaan Ranskassa. Kerttu Kaasinen tunnetaan lukuisista muotokuvista, joita hän maalasi niin Suomessa kuin ulkomailla. Muotokuvien lisäksi häntä kiinnostivat maisemakuvat, työkuvat ja uskonnolliset aiheet. Tuotantoon kuuluu myös rudolfkoivumainen satukirja vuodelta 1969.
Gottlund-runokilpailu järjestettiin vuonna 2023 kymmenettä kertaa. Kilpailun teema oli ”koodi”.
Ensimmäiselle sijalle sijoittui Jarmo Saartin muunnin mehtä, joka yhdistelee omaperäisesti JavaScriptiä, savon murretta sekä luontorunoutta.
Toiseksi sijoittui Kati-Annika Ansaksen runo Rakennan hänet valosta. Runo lähestyy kuvallisuutta keskittymällä maalaamisen prosessiin.
Kolmannelle sijalle tuli Marraskuun manifesti, jonka kirjoittaja on Jussi Keskitalo. Runo kuvaa marraskuista Tamperetta ja sen lähialueita alkusointuja pulppuavalla, beat-runoudesta muistuttavalla sanatulvalla.
Vuoden 2023 vierailevana päätuomarina toimi kirjallisuustieteen tohtori Tero Vanhanen, joka opettaa kirjallisuutta ja tekstianalyysia Helsingin yliopistossa.
