Toimita piirakkaohjeet, ainesosaluettelo ja valokuva 15.6. mennessä Mervi Kukkoselle: mervi.kukkonen|at|maajakotitalousnaiset.fi.
Valmiit piirakat tuodaan karkelolauantaina 7.7. klo 9.30 – 10.30 Sampolaan.
Gottlund-runokilpailun tavoitteena on oman kielemme käytöstä, ilosta ja voimasta nauttiminen. Runokilpailun ideoija ja syntysanojen lausuja on kulttuurisihteeri emerita Leena Orro, Kajaanin runoviikoillakin toiminut vaikuttaja. Hänen aloitteestaan vietämme myös Runon ja suven päivää Eino Leinon päivnänä 6. heinäkuuta. Syksyllä 2013 kokoontui joukko kulttuurista kiinnostuneita toimijoita yhteen tavoitteenaan juvalaisen kulttuuriviikon järjestäminen. Se syntyi ja sen järjestäjäjoukko on edelleen vapaamuotoinen ryhmä. Gottlund-viikkoa tai -viikkoja on vietetty kesästä 2014 lähtien. Niiden kulmakiveksi on muotoutunut Gottlund-runokilpailu.
EnsimmäisenGottlund-runokilpailun teemana olivat Eroottiset runot ja lemmenlaulut vuonna 2014. Yli 50 innokasta kirjoittajaa lähetti runoja raadin arvioitavaksi. Yleisön pyynnöstä eroottisten runojen teema toistettiin keväällä 2015.
Gottlund-runokilpailun teemat valitaan Carl Axel Gottlundin elämästä. Hänen elämänsä ja kiinnostuksenkohteensa olivat hyvin monipuoliset tanssista kasveihin ja matkoista suomen kieleen, jonka entusiastinen tutkija ja kehittäjä hän oli. Matkat Värmlannin ja Norjan suomalaismetsiin nostivat ruotsinsuomalaisten identiteettiä niin merkittävästi, että hänen syntymäpäivänsä 24.2. on valittu suomalaisten kansallispäiväksi Ruotsissa. Kansanperinnettä ei voi kerätä …
Gottlund-runokilpailu järjestetään nyt kuudetta kertaa. Vuoden 2018 teema Loitsu sai 120 kirjoittajaa osallistumaan kilpailuuun omaäänisillä runoillaan. Voittaneet loitsut on julkaistu tällä sivustolla. Niitä on myös esitetty palvelutaloissa ja päiväkeskuksissa. Tämän vuoden teema oli KIVEÄ ja päätuomarina toimi varkautelainen Sinikka Tirkkonen.
Noin 200 vuotta sitten, kesällä 1817, teki nuori ylioppilas Kaarle Akseli Gottlund ensimmäisen matkansa Keski-Skandinavian suomalaismetsiin. Päiväkirjoihinsa hän kuvasi metsäsuomalaisten elämäntapoja ja elinolosuhteita sekä kirjoitti muistiin heidän käyttämäänsä suomen kieltä, runoja ja tarinoita. Hän taltioi myös suomalaissukujen sukupuita usein aina ensimmäisestä Suomesta saapuneesta esi-isästä tai –äidistä alkaen.
Nuoren, vasta 21-vuotiaan tutkimusmatkaajan mieli löysi usein vertauskohtia tutkimuskohteisiin hänen omasta elämästään, myös lapsuutensa Juvalta.
Kuvataiteilija Hanna Räty työskentelee Vehmaan kylässä sijaitsevalla työhuoneellaan. Kuvataiteilijatyönsä ohella hän myös ohjaa taideharrastajia, kuten erityisryhmien Taidemyrskystudiota Mikkelin kansalaisopistossa. Taiteilijaryhmistä hän kokee erityisen läheiseksi Jostain kotoisin -ryhmän, joka pohtii identiteettiä ja kotiseutua. Se pyrkii toteuttamaan näyttelyn kaikilla paikkakunnilla, joissa ryhmän jäseniä on asunut. Ryhmä on järjestänyt näyttelyitä vuodesta 2009, ja sen töitä on ollut esillä ainakin kahdeksalla paikkakunnalla, Porvoon taidehallista Mikkelin taidemuseoon. Seuraava Rädyn projekti on Metsän kaikuja -yhteisnäyttely Mikkelin taidemuseoon vuoden 2017 lopulla.
Heikki Hakamies on tehnyt pitkän työuran Porvoon suomalaisen seurakunnan kirkkoherrana. Hän on julkaissut kaksi romaania, Älä pelkää yötä tummaa ja Tohtori Falckin tapaus. Hakamies käsittelee teoksissaan elämänkatsomuksellisia teemoja, mutta ei pyri saarnaamaan niissä uskontoa tai muutakaan valmiiksi pureskeltua. Kouluvuotensa hän vietti Juvalla, ja viihtyi usein kuljeskelemassa Juvan vanhalla hautausmaalla. Hakamies pitää suosittua blogia Kotimaa-lehden sivuilla.
Heikki Teittinen syntyi 1894 Taipaleen kylässä Juvalla. Hän opiskeli teologiaa Helsingissä, kunnes siirtyi musiikin pariin. Teittinen toimi päätoimisesti laulunopettajana vuodesta 1930 lähtien ja perusti mm. Helsingin Kamarikuoron oppilaistaan. Teittinen toimi myös Karlskogan Kamarikuoron johtajana 1949-61. Juvalla Teittinen tuli tunnetuksi erityisesti kesäkursseistaan ja Juvan Kamarikuoron perustamisesta. Heikki Teittinen kuoli 1980.
Heretinharjun laulujuhla, Heretinharjun taidejuhla, Heretinharjun laulu- ja näytelmäjuhla, Heretinharjun laulajaiset, Heretin laulajaiset – kaikki nämä otsikot tarkoittavat tapahtumaa, jota vietettiin heinäkuisena sunnuntaina vuosina 1967-1985 Heretin luonnonkauniilla harjulla. Harju sijaitsee Etelä-Juvalla Kaislajärven kylässä. Paikka on vesistöjen ympäröimä, luonnon muovaama amfiteatteri.
Laulujuhlien pääjärjestäjä oli Raittiusyhdistys Kuokka. Juhlien juontajana toimi useimmiten raittiusyhdistyksen alueohjaaja Toivo Ikonen. Hän myös avasi juhlat tuohitorvifanfaarilla.
