Kategoria: Juva

Juvan Taito shopin ja käsityökeskuksen historiaa

Henkilöt / Historia / Juva / Paikat

Juvan Hildurin käsityöläisten toimintaa ovat edeltäneet monet vaiheet. Vuonna 1975 Juvalle perustettiin kotiteollisuusneuvonta-asema. Alussa toiminta keskittyi etenkin kudonnan neuvontaan. Ensimmäinen paikka oli Kotila-niminen talo Savonlinnan tien varressa. 1980-luvun alussa siirryttiin Tiirikaisen taloon Juvantien varteen. Sinne perustettiin myymälä 1990-luvun alussa. Hilduriin siirryttiin 1997, jolloin avattiin myös uusi kesäkahvila. Taito Shop -myymälä lakkautettiin 2013, ja siitä lähtien Hildurin käsityötoimintaa on järjestetty paikallisin järjestövoimin.

Juvan vaakuna

Historia / Juva

Juvan kunnan vaakunassa toistuvat Savon värit, ja ristikuvion voi tulkita viittauksena Pyhän ristin seurakuntaan, joka oli maallisen kunnanhallinnon edeltäjä. Tapio Vallinojan suunnittelema vaakuna otettiin käyttöön 1952.

Juvan vanha hautausmaa

Historia / Juva / Paikat

Juvan vanha hautausmaa sijaitsee vastakkaisella puolella Savonlinnantietä nykyiseen kirkkoon ja hautausmaahan nähden. Siellä ovat sijainneet myös Juvan nykyistä edeltävät kirkot, joista viimeinen purettiin vuonna 1870. Vanha kalmisto on ajattomassa yksinäisyydessään ikään kuin ulkoilmamuseo. Nykyisistä hautamerkeistä voidaan lukea kuutisenkymmentä vainajan nimeä, ja alueelle on pystytetty mm. vapaussodassa kaatuneiden muistomerkki.

Kalevi Hämäläinen
(1932 – 2005)

Henkilöt / Historia / Juva / Urheilu

Kalevi Hämäläinen voitti olympiakultaa 50 km:n hiihdossa Squaw Valleyssa 1960. Hänen nimissään on myös kaksi Suomen mestaruutta ja yksi maailmanmestaruus. Aika hyvä saavutus metsätyöntekijältä, joka pääsi toteuttamaan harjoitusohjelmaansa vasta iltapimeällä töiden jälkeen. Kalevi Hämäläinen on värikkäimpiä ja kiistellyimpiä hiihtosankareitamme. Lähes tuntemattomuudesta hän nousi maailmanmestariksi 30 km:n hiihdossa Lahdessa 1958. Nuorena ja räväkkänä hän joutui kuitenkin hiihtojohdon epäsuosioon. Hämäläisen kunniaksi pystytettiin patsas Juvan Puistolaan 2010.

Kari Kärkkäinen
(1962 – )

Henkilöt / Juva / Kuvataide / Tapahtumat

Sonkajärvellä vuonna 1962 syntynyt Kari Kärkkäinen on kuvanveistäjä. Hänet tunnetaan laajalti alan näyttelyistä, sekä töistään, joita on nähtävänä julkisissa tiloissa eri puolella Suomea. Koulutukseltaan Kärkkäinen on sähköpiirtäjä, koristeveistäjä ja keraamikko. Keramiikan ja kuvanveiston kurssimuotoista opetusta hän on antanut mm. Lapuan, Kauhavan, Isokyrön, Jurvan ja Juvan kansalaisopistoissa. Taiteen tekemisestä Kärkkäinen innostui …

Kauko Aalto
(1934 – )

Henkilöt / Historia / Juva / Kirjallisuus / Musiikki

Kauko Aalto on kirjailija, runoilija ja aforistikko, joka muutti Juvalle vuonna 1968 työskennelläkseen Hatsolan koulun opettajana. Opetustyötä hän jatkoikin kirjoittamisen ohella vuoteen 1994 asti. 1980-luvulla hän toimi myös Juvan lukion musiikinopettajana noin neljän vuoden ajan. Aalto kehitti bänditoimintaa ja järjesti musiikki-iltamia. Aalto on säveltänyt lukuisia runojaan laulujen muotoon. Perusideologiana elämässään Aallolla onkin ”osata tehhä vähän kaikkee”.

Kerttu Kaasinen
(1899 – 1972)

Henkilöt / Historia / Juva / Kuvataide

Kerttu Kaasinen oli tuottelias taiteilija, joka palasi monipuolisten taideopintojen jälkeen synnyinkotiinsa Juvan Kaskiin kylään ja perusti sinne ateljeen. Vaikea sairaus, keuhkotauti, esti häntä jatkamasta opintojaan Ranskassa. Kerttu Kaasinen tunnetaan lukuisista muotokuvista, joita hän maalasi niin Suomessa kuin ulkomailla. Muotokuvien lisäksi häntä kiinnostivat maisemakuvat, työkuvat ja uskonnolliset aiheet. Tuotantoon kuuluu myös rudolfkoivumainen satukirja vuodelta 1969.

Koodi – Gottlund-runokilpailu 2023

Historia / Juva / Kirjallisuus / Runot / Tapahtumat

Gottlund-runokilpailu järjestettiin vuonna 2023 kymmenettä kertaa. Kilpailun teema oli ”koodi”.
Ensimmäiselle sijalle sijoittui Jarmo Saartin muunnin mehtä, joka yhdistelee omaperäisesti JavaScriptiä, savon murretta sekä luontorunoutta.
Toiseksi sijoittui Kati-Annika Ansaksen runo Rakennan hänet valosta. Runo lähestyy kuvallisuutta keskittymällä maalaamisen prosessiin.
Kolmannelle sijalle tuli Marraskuun manifesti, jonka kirjoittaja on Jussi Keskitalo. Runo kuvaa marraskuista Tamperetta ja sen lähialueita alkusointuja pulppuavalla, beat-runoudesta muistuttavalla sanatulvalla.

Vuoden 2023 vierailevana päätuomarina toimi kirjallisuustieteen tohtori Tero Vanhanen, joka opettaa kirjallisuutta ja tekstianalyysia Helsingin yliopistossa.

Kymmenen kohtaa aiheesta
Carl Axel Gottlund ja kieli

Henkilöt / Historia / Juva / Kirjallisuus / Runot

Suomen kielen professori emerita Lea Laitinen kiteyttää kymmeneen kohtaan Carl Axel Gottlundin suhteen suomen kieleen. Hän kumoaa aiempia käsityksiämme aiheesta kevyesti ja asiantuntevasti. Samalla Laitinen avaa aivan uusia näkökulmia. Savon kielen poeettisuudesta ja kielen ja musiikin suhteesta Kaarle Akseli esitti innostavia väitteitä. Erityisen ajankohtaiselta tuntuu iäkkään Gottlundin argumentointi fennomaaneista ja suomikiihkoisuudesta. Ajankohtaista on myös juhlia Pieniä runoja Suomen poijille ratoxi -kirjan ensimmäisen osan 200-vuotisjuhlavuotta vuonna 2018.