Inka Nousiainen (10.3.1976) on juvalaislähtöinen kirjailija, joka asui synnyinpaikallaan ylioppilaaksi asti. Tämän jälkeen hän kävi Oriveden Opiston sanataidelinjan, ja valmistui Tampereen yliopistosta filosofian maisteriksi vuonna 2002. Nykyään hän asuu Helsingissä, mutta tuntee toisinaan häivähdyksenomaista kaipuuta takaisin itään ja joskus Islantiin. Inka Nousiainen on kirjoittanut kirjoja lapsille, nuorille ja aikuisille, ja …
Jii Roikonen on juvalaissyntyinen kuvittaja ja sarjakuvapiirtäjä. Hänen kynästään ovat lähtöisin mm. Reuhurinne-sarjan kuvitukset ja Jasso-kissa. Kuvista välittyy hyväntahtoinen ja sympaattinen tunnelma. Jiin työ sarjakuvan parissa ei ole rajoittunut pelkästään piirtämiseen. Lukuisien näyttelyidensä lisäksi hän on pitänyt esitelmiä, luentoja ja sarjakuvatyöpajoja oppilaitoksissa ja kirjastoissa.
Juvan alueelta on kerätty monenlaisia outoja tapauksia ja kummitustarinoita. Myös kyläkirjoissa mainitaan ”peljättäviä paikkoja”, tunnetuimpana Surmakivet. Pirun kanssakin kerrotaan juvalaisten tehneen sopimuksia. Entä mikä oli tulikettu?
Kauko Aalto on kirjailija, runoilija ja aforistikko, joka muutti Juvalle vuonna 1968 työskennelläkseen Hatsolan koulun opettajana. Opetustyötä hän jatkoikin kirjoittamisen ohella vuoteen 1994 asti. 1980-luvulla hän toimi myös Juvan lukion musiikinopettajana noin neljän vuoden ajan. Aalto kehitti bänditoimintaa ja järjesti musiikki-iltamia. Aalto on säveltänyt lukuisia runojaan laulujen muotoon. Perusideologiana elämässään Aallolla onkin ”osata tehhä vähän kaikkee”.
Gottlund-runokilpailu järjestettiin vuonna 2023 kymmenettä kertaa. Kilpailun teema oli ”koodi”.
Ensimmäiselle sijalle sijoittui Jarmo Saartin muunnin mehtä, joka yhdistelee omaperäisesti JavaScriptiä, savon murretta sekä luontorunoutta.
Toiseksi sijoittui Kati-Annika Ansaksen runo Rakennan hänet valosta. Runo lähestyy kuvallisuutta keskittymällä maalaamisen prosessiin.
Kolmannelle sijalle tuli Marraskuun manifesti, jonka kirjoittaja on Jussi Keskitalo. Runo kuvaa marraskuista Tamperetta ja sen lähialueita alkusointuja pulppuavalla, beat-runoudesta muistuttavalla sanatulvalla.
Vuoden 2023 vierailevana päätuomarina toimi kirjallisuustieteen tohtori Tero Vanhanen, joka opettaa kirjallisuutta ja tekstianalyysia Helsingin yliopistossa.
Haluatko tietää, mitä Juvan lehti kirjoitti päivänä jona synnyit? Mikä juvalaisyhtye on julkaissut livelevyn Berliinin-keikastaan? Oletko sinäkin 1700-luvulla eläneen Petteri Pöyhösen jälkipolvea? Mikä on Juvan kirjaston vanhin kirja? Tällaisiin kysymyksiin Juvan kotiseutukokoelma tarjoaa vastauksia.
Suomen kielen professori emerita Lea Laitinen kiteyttää kymmeneen kohtaan Carl Axel Gottlundin suhteen suomen kieleen. Hän kumoaa aiempia käsityksiämme aiheesta kevyesti ja asiantuntevasti. Samalla Laitinen avaa aivan uusia näkökulmia. Savon kielen poeettisuudesta ja kielen ja musiikin suhteesta Kaarle Akseli esitti innostavia väitteitä. Erityisen ajankohtaiselta tuntuu iäkkään Gottlundin argumentointi fennomaaneista ja suomikiihkoisuudesta. Ajankohtaista on myös juhlia Pieniä runoja Suomen poijille ratoxi -kirjan ensimmäisen osan 200-vuotisjuhlavuotta vuonna 2018.
Gottlund-runokilpailu järjestettiin Kaarle Akseli Gottlundin elämäntyön innoittamana viidettä kertaa. Vuoden 2018 kilpailun teemana oli loitsu. Kilpailun vierailevana tuomarina toimi runoilija-kustantaja Daniil Kozlov, joka julkaisee runoilijanimellä Susinukke Kosola. Voittajiksi hän valitsi Sakari Lipastin Metron manauksen, Eija Mustosen Kyyn kesytyksen ja Suvi Nurmen Tahdonvoiman ja tarkoituksen kutsun.
Kahdeksannen Gottlund-runokilpailun teemana oli matka
I palkinto Irina Leino
II palkinto Paula Salonen
III palkinto Ilkka Tahvanainen
Gottlund-runokilpailu järjestetään Kaarle Akseli Gottlundin elämäntyön innoittamana. Gottlund oli monipuolinen ja särmikäs ihminen, jonka kiinnostuksen kohteet olivat laajat. Hän kiinnostui suomen kielestä ja loitsuista venekyydissä Jukajärven yli.
Gottlund-runokilpailu järjestetään Kaarle Akseli Gottlundin elämäntyön innoittamana. Vuoden 2020 kilpailun teema oli Pidot. Kaarle Akseli Gottlund oli monipuolinen ja särmikäs ihminen, jonka kiinnostuksen kohteet olivat laajat. Kielen ja suomalaisuuden ohella hän lauloi, soitti ja toimi mm. seremoniamestarina. Vuoden 2020 vierailevana tuomarina toimi kirjailija Heli Slunga.
