Inka Nousiainen (10.3.1976) on juvalaislähtöinen kirjailija, joka asui synnyinpaikallaan ylioppilaaksi asti. Tämän jälkeen hän kävi Oriveden Opiston sanataidelinjan, ja valmistui Tampereen yliopistosta filosofian maisteriksi vuonna 2002. Nykyään hän asuu Helsingissä, mutta tuntee toisinaan häivähdyksenomaista kaipuuta takaisin itään ja joskus Islantiin.

Inka Nousiainen on kirjoittanut kirjoja lapsille, nuorille ja aikuisille, ja tehnyt lisäksi laulujen sanoituksia useille kotimaisille artisteille. Hänen esikoisromaaninsa Kivienkeli ilmestyi hänen ollessaan lukion toisella luokalla. Kouluaikoina hän myös käsikirjoitti Juvan lukioteatterille musikaalin Pikkuveli, joka sai uuden versioinnin vielä vuonna 2000.

Nousiainen rakastaa yksityiskohtia, elokuuta, uimista, Pohjois-Karjalan murretta ja ihmisten tarinoiden kuuntelemista.

Nousiainen Kirjasampo-palvelussa.

Äänitetietokanta: www.fono.fi

Teokset

Häpeäkirja, 2023, Gummerus
Mustarastas, 2019, WSOY
Karkumatka (kuvitus: Satu Kettunen), 2019, Otava
Olematon Olga (kuvitus: Satu Kettunen), 2018, Otava
Suvin talvi (yhdessä Suvi Teräsniskan kanssa), 2017, Otava
Yökirja (kuvitus: Satu Kettunen) 2015, Tammi
Kirkkaat päivä ja ilta, 2013, Siltala
Tahdoin sinut, totuuksia ja tehtävä hääjuhlaan, 2009, WSOY
Arvaa ketä ajattelen, 2007, WSOY
Karkkiautomaatti, 2003, Otava
Kaksi kevättä, 2001, Otava
Seitti, 1998, Otava
Kiinalaiset kengät, 1996, Otava
Kivienkeli, 1993, Otava

Palkinnot ja ehdokkuudet

Kirjat

Pohjoismaiden neuvoston lasten- ja nuortenkirjallisuuspalkinto, ehdokkuus 2017
Tiiliskivi-palkinto 2016
Savonia-ehdokkuus 2014
Nuori Aleksis -ehdokkuus 2008
Tampereen kaupungin kirjallisuuspalkinto 2002
Savonia-palkinto 1997
Topelius-palkinto 1994
Juvan kulttuuripalkinto 1994

Sanoitukset
Somero Soikoon, 2. palkinto yhdessä Heidi Maria Paalasen kanssa
Valtakunnallisen Rock-lyyrikko kilpailun voitto 2004

Martti Talvela syntyi Hiitolassa maanviljelijä Toivo Talvelan ja Nelly Talvelan (os. Pennanen) kahdeksantena perheen kymmenestä lapsesta. Kodin menettäminen ja evakkoon lähteminen jäivät mieleen järkytyksinä koko elämän ajaksi ja Karjala ”unohtumattomaksi onnenmaaksi”.

Talvela valmistui kansakoulunopettajaksi 1956, mutta jatkoi samalla laulun opiskelua Lahdessa ja myöhemmin Tukholmassa, jonne hän sai myös ensimmäisen kiinnityksen oopperalaulajana 1961. Ensiesiintyminen Saksassa oli Bayreuthin musiikkijuhlilla 1962. Kiinnitys Länsi-Berliinin Deutsche Operin solistiksi samana vuonna merkitsi uusien mahdollisuuksien avautumista. Laulajan ura lähti nopeaan nousuun: 1963 Milanon La Scalan ooppera, 1964 Wienin valtionooppera, 1965 Rooma ja 1968 New York ja Metropolitan ooppera, jossa hän esiintyi aina vuoteen 1988 saakka.

Martti Talvela lauloi yli 40 oopperaroolia. Niistä hänelle läheiset olivat Boris Godunov Musorgskin samannimisessä oopperassa ja Paavo Ruotsalaisen rooli Joonas Kokkosen oopperassa Viimeiset kiusaukset. Talvela muistetaan Salzburgin musiikkijuhlien monivuotisena Sarastrona sekä monista Wagnerin oopperoiden bassorooleista kuten Gurnemanz, Daland ja Marke. Verdin Don Carlos-oopperan kuningas Filip ja mahtava Inkvisiittori samoin kuin Verdin Requiem jäivät unohtumattomina kuulijoiden mieleen.

Kunniamerkit ja arvonimet

Filosofian kunniatohtori, Helsingin yliopisto 1977
Suomen Kulttuurirahaston palkinto 1977
Taiteen valtionpalkinto 1973
Suomen Valkoisen Ruusun 1. lk:n ansiomerkki
Pro Finlandia -mitali
Karjalan Liiton kultainen ansiomerkki
Reservin vänrikki

Martti Talvela oli myös pidetty ja ihailtu lied- ja oratoriolaulaja. Hän konsertoi maailman merkittävissä konserttisaleissa. Monia näistä esityksistä on talletettu äänilevyille. Talvelan lauluääntä kuvattiin sanoilla täyteläinen ja ilmaisurikas. Hänellä oli valloittava näyttämöolemus, johon liittyi palava näyttelemisen taito.

Vuonna 1972 Talvela lupautui Savonlinnan oopperajuhlien taiteelliseksi johtajaksi, ilman palkkaa tai korvausta, ja loi juhlille 1972-79 vahvan taiteellisen perustan ja maineen.

Vuonna 1980 Talvela muutti Juvalle Inkilänhoviin. Hän oli luonnonmukaisen viljelyn uranuurtaja ja toteutti periaatteitaan tilalla kitkerästä arvostelusta huolimatta. Martti Talvela otti monella tavalla osaa Juvan ja oman kylänsä tapahtumiin. Talvelan Mikkeliin suunnittelema Musiikki-instituutti oli valmis aloittamaan toimintansa kesällä 1990, mutta hänen varhainen poismenonsa esti suunnitelmien toteuttamisen.

Minun maailmani on Karjalan maiseman läpi nähty Inkilän lopullisuus minun elämässäni.
Martti Talvela, New York 1982

Teksti: Annukka Talvela

Äänitteitä

Kokkonen, Joonas: Last Temptations. CD 1990.
A Tribute to Martti Talvela. CD 1999.
Talvela, Martti: Lied album. CD 1989.
Talvela, Martti: Sinuhun turvaan, Jumala. CD 1999.
Talvela, Martti: Suomalaisia kansanlauluja. CD 1989.
Talvela, Martti: Visions. CD 2009.
Musorgski, Modest: Boris Godunov. CD 1977 (1993).
Schubert, Franz: Winterreise. CD 1997.
Wagner, Richard: Der Fliegende Holländer. CD 2002.
Wagner, Richard: Tristan und Isolde. CD 1966.

Linkkejä

Martti Talvela Kansallisbiografiassa
Martti Talvela Wikipediassa
Ylen Elävän arkiston materiaalia

Kirjallisuutta

Fredrikson, Erkki: Talvelan Boris ei unohdu. Rondo 2009, 3.

Hako, Pekka: Unohtumaton Martti Talvela: elämänkerta. GummerusAjatus 2004.

Hako, Pekka: Martti Talvelan unohtumaton ääni. Aksentti 2004, 5.

Hako, Pekka: Martti Talvela: the immortal Finnish bass. Finnish music quarterly 2005, 1.

Hautala, Harri: Maailma on kovin suuri. Kirja-arvostelu. Rondo 2000, 10.

Heikinheimo, Seppo: Martti Talvela. Jättiläisen muotokuva. Otava 1978.

Heino, Anni: Unohtumaton Martti Talvela. Kirja-arvostelu. Rondo 2004, 7.

Kanto, Anneli: Talvela. Kirja kerrallaan 2010.

Korhonen, Kimmo: Aina on polku eessä. Kirja-arvostelu. Classica 2001, 1.

Lampaat, hevoset, hunaja ja puhtaus: Talvelan aseet maaseudun kehittämiseen. Länsi-Savo 28.10.1988.

Lampila, Hannu-Ilari: Savonlinnan oopperajuhlat syntyi saunassa. Helsingin sanomat 15.7.2007.

Lampila, Hannu-Ilari: Unohtumaton Martti Talvela. Kirja-arvostelu. Helsingin sanomat 11.7.2004.

Laukka, Petri: Talvela elävän maan asialla. Länsi-Savo 3.3.1986.

Lehtonen, Matti: Martti Talvela. Laulun jättiläinen. Teoksessa Kansallisgalleria: Suuret suomalaiset: Moderni Suomi: 1965-1995. Weilin+Göös 1997.

Lempinen, Riittä-Leena: Suuren tunteen mies: lauantaina muistellaan Martti Talvelaa, joka nosti oopperajuhlat kansainväliseksi tapahtumaksi ja teki oopperasta koko kansan taidelajin. Itä-Savo 15.7.2005.

Lindström, Pauli: Annukka Talvela panee muistot kansien väliin. Anna 1999, 39.

Nuortio, Antti: Unohtumaton Martti Talvela. Glorian antiikki 2009, 6.

Pulkkinen, Matti: Taitelija ja maanviljelijä: Martti Talvelan kahdet kasvot. Länsi-Savo 3.2.1985.

Runonen, Carmen: Martti Talvela –säätiöltä tuki nuorelle laululle ja ekoviljelylle. Länsi-Savo 6.3.1990.

Runonen, Carmen: ”Merkkipäivänään matkoilla”. Länsi-Savo 3.2.1985.

Runonen, Carmen: Savonlinnan Taikahuilu kestäisi ikuisesti: Martti Talvela Olavinlinnassa. Länsi-Savo 12.7.1986.

Salmela, Annmari: Martti Talvela varjojen tiellä. Teatteriarvostelu. Kotimaa 2010, 10.

Santajärvi, Pirkko: Maailma on kovin suuri. Kirja-arvostelu. Opettaja 2001, 5.

Savolainen, Pentti: Balladi Olavinlinnan oopperajuhlista. WSOY 1995.

Savolainen, Pentti: Martti Talvela: Elämän valoja ja varjoja. WSOY 2007.

Silventoinen, Seppo: ”Inkilä imee kaiken minkä maailmalta irti saan”: mv. Martti Talvelan suuri saneeraus. Länsi-Savo 27.12.1982.

Suominen, Raili: Pääsiäinen omistettiin Parsifalille, joulu perheelle: maailma oli suuri myös Martti Talvelan vaimolle. Turun sanomat 17.12.2000.

Talvela, Annukka: Aina on polku eessä. Ajatus 1999.

Talvela jätti suuren perinnön ja haasteen. Länsi-Savo 24.7.1989.

Talvela, Martti: Maailma on kovin suuri. Toim. Annukka Talvela. Ajatus 2000.

Kun Metsä Rokkaa oli mennyt hienosti, päätettiin seuraavalle kesälle tehdä Juva Rokkaa. Tapahtumien nimet keksi Vesa Kontiainen. Niin kuin huomaamme, savolainen logiikka on terävää ja mielikuvitus huikeaa. Toisaalta, minkä ihmeen takia olisi pitänyt keksiä väkipakolla joku kummallinen nimi tapahtumalle.

Metsä Rokkaan myötä saatiin paljon oppia uudesta alueesta. Nopeasti huomattiin, mikä toimii hyvin ja missä on parannettavaa. Ensisijaisesti suurimmat ongelmat olivat sähköistys ja paikoitusalueet. Autojen parkkeeraus oli täsmälleen samalla paikalla kuin Puustockin aikoihin eli alueet Juvan ABC:n läheisyydessä. Juva Campingille ei mahtunut mitenkään sellaista automäärää, ei edes yhtä kolmasosaa, joten P-alueiden paikka oli selkeä.

Alusta alkaen oli myös selvää, että Juva Rokkaa tehdään kaksipäiväisenä tapahtumana, sillä noin isoa balettia ei kannattanut rakentaa vain yksipäiväiseksi. Logistiikka oli selvä, kahden päivän tapahtuma ei lisäisi kustannuksia niin paljoa, etteikö sitä kannattaisi tehdä. Jos toinen päivä ei onnistuisi taloudellisesti, niin toisena päivänä saatetaan onnistua ja taloudellisesti kokonaisuus olisi kasassa. Ennen kaikkea alkoholin myynnistä saadut tulot houkuttivat ja pienensivät taloudellista riskiä.

Budjetti oli varovainen, niin kuin sen pitääkin olla, kun tehdään ensimmäistä kertaa festaria uudelle alueelle. Vaikka Puustock oli hyvin suosittu tapahtuma, aikaa oli kulunut viisi vuotta. Sen varjolla tai maineella ei saataisi mitään. Oli aloitettava täysin alusta. Se tiesi äärimmäisen paljon töitä, sillä jokaisen asian eteen täytyy tehdä asioita järkyttävän paljon.

Yhteistyökumppaneiksi saatiin Juvan Kunta, jonka kanssa tehtiin alkuun kaksivuotinen sopimus, mikä piti sisällään vuosittaisen rahasumman 10 000 euroa. Sen päälle Juvan Kunta rakennutti ja rahoitti Juva Campingille sähköliittymän, joka jyvitettiin kahden vuoden aikana. Sähköliittymä olikin tukitarpeellinen, sillä agrikaattien aika oli ohi, ja saikin olla. Nyt oli iso ongelma poistunut. Virta riittää kyllä jatkossa.

Ensimmäinen Juva Rokkaa järjestettiin kesäkuun 28- 29.6.2013. Perjantaina 28.6 väkeä valui alueelle kohtuullisesti, kaikkiaan 2200 kävijää. Illan aloitti mikkeliläinen Baltix. Toisena esiintynyt suloinen myrkynkeittäjä Mariska valloitti luonnonlapsi-meiningillään Juvan festariyleisön. Mariskalla oli mainio Pahat Sudet -yhtye ja Kukkurukuu raikui. Kolmantena lavalle kipusi suomirockin legendayhtye, Yö. Illan päätti Kaija Koo.

Lauantaina 29.6. sää oli puolipilvinen, joskin aurinko välillä pilkahti hetken. Juvalainen Awake! aloitti ja toisena soittaneen Lipsaset -yhtyeen keikan aikana tuli räväkkä vesikuuro, luokkaa erittäin kova. Vartin ajan satoi isoja pisaroita kaatamalla. Tuon jälkeen ei onneksi vettä tullut vaikkakin puolenyön aikaan Jukajärven toisella puolella oli todella tummia pilviä, salamoi ja ukkonen jyrisi. Se ei kuitenkaan noussut päälle. Selvittiin säikähdyksellä. Klamydia oli loistava ja seuraavana esiintynyt Popeda oli takuuvarma rokkikone ja bileet olivat pystyssä.

Viimeisenä esiintynyt Apulanta oli äärimmäisen suosittu yhtye. Sen suosio on pysynyt hurjana vaikka vuosikymmenet vierii. Loppuyön keikka oli yhteislaulua ja jengi sai kuulla Apulannan legendaarisimmat biisit. Lauantaina paikan päällä oli 2700 kävijää, joten yhteislukemaksi saatiin 4900.

Ensimmäinen Juva Rokkaa oli takanapäin. Paljon saatiin rohkaisevaa ja hyvää palautetta. Löydettiin myös korjattavaa, viilausta ja hienosäätöä. Oikealla tiellä kuitenkin oltiin. Juva oli taas Juva Rock City.

Toinen Juva Rokkaa pidettiin 4-5.7.2014 ja ensimmäisestä vuodesta oli otettu opiksi. Alueen logistiikka oli kohtuullinen ja esiintymisbudjettia kasvatettiin varovaisesti. Ohjelmistoon lyötiin lisää paukkuja ja toisessa Juva Rokkaa -festareilla esiintyivät: Haloo Helsinki!, Cheek, Jenni Vartiainen, Popeda, Neljä Ruusua, Kotiteollisuus, Viikate, Francine sekä paikalliset Luonteri Surf ja Dreamferno.

Oman sählinkinsä aiheutti, Haloo Helsingin siirtyminen lauantaista perjantaille, sillä lippuja oli ennätetty myydä paljon ennakkomyyntipisteissä. Kuitenkin asia saatiin lopulta järkeistymään. Tapahtumaviikolla satoi vettä ja molempina tapahtumapäivänä 1,5 tuntia ennen porttien aukaisua mutta itse tapahtuman aikana vesisateelta säästyttiin. Aurinko paistoi molempina päivinä ja Juva Rokkaa keräsikin 6300 kävijää.

Vuonna 2015 kolmannessa Juva Rokkaassa, 3-4.7.2015, esiintyjälista on kovin mitä koskaan, sillä perjantaina esiintyivät Juha Tapio, Haloo Helsinki!, Apulanta ja Popeda. Yleisöä saatiin huikeat 4300. Ensi alkuun oli ajateltu, että 4000 kävijää olisi yhdelle päivälle maksimi, mutta tuota rajaa nostettiin kolmella sadalla. Lauantaina esiintyivät Elastinen, Kaija Koo, Yö, Lauri Tähkä, Osmos Cosmos sekä pääesiintyjänä toiminut Sleepy Sleepers. Sää oli hyvin lämmin ja paikan päälle saatiin 3800 kävijää, joten uusi yleisöennätys parani reippaasti, 8100 kävijää. Uutuutena oli taaimmassa anniskeluteltassa ollut trubalava, joka saavutti suuren suosion. Päälavan roudaustaukojen aikana esiintyi perjantaina No-Signal ja lauantaina Kapa Montonen. Aiemmin perjantaina aamupäivästä startanneessa kolmannessa Metsä Rokkaassa oli yleisöä päivän mittaan 4200 kävijää, joten viikonloppu keräsi kaiken kaikkiaan huikeat 12 300 kävijää.

Neljäs Juva Rokkaa rokattiin 1-3.7.2016. Tällä kertaa oltiin kolmipäiväisenä, koska Osuuskauppa Suur-Savo järjesti 100 v -juhlapiknikin ja samalla järjestettiin ns. Juva Rokkaa -jatkot. Perjantaina 1.7.esiintyivät Robin, JVG, Neljä Ruusua sekä Eppu Normaali. Sää oli suotuisa ja kävijöitä saatiin perjantaina mukavat 4300. Lauantaina hyvä keli jatkui ja ensimmäisenä esiintynyt Antti Tuisku keräsi tontin täpötäyteen jo heti iltapäivästä. Toisena esiintyi SANNI ja kolmantena Klamydia. Loppuillan muut esiintyjät olivat Popeda, Chisu ja Kaija Koo. Lauantai oli huima päivä, sillä 4900 kävijää kruunasi upean päivän.

Sunnuntaina 3.7. pidettiin Osuuskauppa Suur-Savon 100 v -piknik ja Juva Rokkaa -jatkot, jossa esiintyivät Jari Sillanpää ja Neljänsuora. Keli ei ollut enää yhtä lämmin ja hieman ripotteli vettäkin. Ympäristökaupungeissa ja kunnissa oli samaan aikaan ukkosmyrskyä ja vettä oli tullut monissa paikoin paljon. Yleisöä saatiin siitä huolimatta 1600 kävijää. Kolmen päivän yleisömääräksi saatiin huikeat 10 800 kävijää, joka on Juva Rokkaa -festarien yleisöennätys.

Vuonna 2017 Juva Rokkaa täytti viisi vuotta. Perjantaina 30.6. esiintyvät Antti Tuisku, Apulanta, Mikael Gabriel ja Yö. Lauantaina, 1.7, lavan valtaavat Juha Tapio, Popeda, Kaija Koo, JVG, Teflon Brothers ja Jay Lewis Gang. Sunnuntaina, 2.7. esiintyvät Juva 575-piknikissä Lauri Tähkä ja Suvi Teräsniska.

Viimeinen Juva Rokkaa järjestettiin 2018. Perjantaina 29.6. lavalle kapusivat JVG, Evelina, Kaija Koo ja Juha Tapio. Lauantain 30.6. esiintyjälistaa tähdittivät Arttu Lindeman, Ellinoora, Jarkko Ahola, Ruoska, Klamydia, Popeda ja Trio Niskalaukaus. Festarille oli suunniteltu jatkoa, mutta etenkin perjantain ankarat sääolosuhteet veivät järjestäjiltä maton alta. Sade ja hyytävä tuuli hyydyttivät lipunmyyntiä siinä määrin, ettei ollut taloudellista pohjaa jatkaa tapahtuman järjestämistä.
– Juva Rokkaa oli hieno tapahtuma ja kuusi vuotta sitä teimme suurella sydämellä, tunteella ja järjellä. Nyt se on tullut tiensä päähän. Ei pidä surra, mitä ei enää ole vaan pitää iloita siitä mitä on ollut kuuden vuoden ajan, totesivat tapahtumasta vastanneet Jukka Petäjä ja Vesa Kontiainen.

Kesällä 2024 Juvalla järjestetään taas isommat festarit, tällä kertaa rahoituksen takaa paikallinen Metsänhoitoyhdistys Etelä-Savo. Lauantaina 7.7. Campingilla järjestettävä tapahtuma on jälleen nimeltään Metsä Rokkaa, ja päivällä osallistujat pääsevät musiikin lisäksi perehtymään metsätalouteen ja alan koulutusmahdollisuuksiin monelta kantilta. Päivätapahtuman pääesiintyjänä elämöi vuoden 2023 euroviisukakkonen Käärijä, ja pitkin päivää yleisöä viihdyttää Hovimuusikko Ilkka. Päivä on ilmainen ja ikärajaton. Illan pääsymaksulliseen esiintyjäkattaukseen kuuluvat Portion Boys, BESS, Osmo’s Cosmos ja Ruoska. Metsä rokkaa on harvoja kesäfestareita, joihin teinitkin pääsevät sisään, joten kävijävirtaa on odotettavissa.

Teksti: Vesa Kontiainen 2017, päivitti Piia Häkkinen 2024

Perätalo kuvaa Härköstä ja kappaleen syntyä näin:

Urho Härkönen oli metsätyömies, jota laulussa kuvaillaan reilun 50 vuoden takaisten muistikuvieni perusteella. Olin tuolloin 10 vuoden kahta puolen, joten osa tarinasta perustuu vanhempieni silloisiin kertomuksiin.

Urho oli syntynyt joskus 1920-luvun loppupuolella (arvio 1927-1931) ja asui Juvan Maivalassa 1960-luvulla (mahdollisesti koko ikänsä) kaiketi äitinsä luona. Urhon vaiheista ennen 60-lukua tai sen jälkeen ei minulla ole varmaa tietoa, muilta osin kuin, että hän on kuollut jo aikaa sitten.

Urho teki 60-luvulla metsätöitä Pohjola-yhtiölle, jonka alueellisena metsänhoitajana säveltäjän isä tuolloin toimi. Töitä tehtiin laajalla aluella esim. Mikkelin, Juvan ja Kangasniemen alueella. Muistan itse käyneeni metsäkämpillä myös Padasjoella ja Joutsassa, joissa Urho ja muita metsätyömiehiä oli majoitettuna töiden ajaksi.

Urho oli ahkera ja taitava metsätyömies, joka hoiti työnsä mallikelpoisesti. Vastapainoksi Urho usein vapaa-aikanaan ”ryyppäsi” tienaamansa rahat, ajeli taksilla ympäriinsä ja tarjoili kapakoissa avokätisesti muillekin. Urho oli muutoin kyllä kohtelias ja nöyrä mies, eikä aiheuttanut hankaluuksia, olipa sitten selvinpäin tai laitamyötäisessä.

Urho oli myös hyvä jutunkertoja ja hänen tarinansa naurattivat kuulijoita.

Laulun sanat ovat niin totuudenmukaiset kuin muistan. Esim. Urhon äidin sanat ”en mie sinnuu mieroon aja” on Urhon itsensä kertomaa ko. tilanteesta. On sanoituksessa yksi ”asiavirhekin” eli Urho ei ollut nyttemmin saamani tiedon perusteella äitinsä ainoa lapsi, vaan hänellä oli myös veli (kuorma-autoilija?).

Urhosta olisi ollut tarinaa pariinkin biisiin: Esim. mieleen on jäänyt juttu, kun olimme 1960-luvun puolivälissä, sunnuntaina puolenpäivän aikaan ruokailemassa keittiössä. Urho astui yllättäen ovenpieleen. Isän kysyessä hämmästyneenä, ”Mitäs’ Urho?” kertoi Urho kävelleensä meille Mikkelistä ja kysyi ääni väristen saisiko ”kottia”, kun oli tullut ryypättyä kaikki rahat Mikkelissä edellisenä yönä. Mies oli taivaltanut aamutuimaan jalkaisin yli 30 km Läsänkoskelle ja jalassa ei olleet mitkään lenkkarit vaan aikansa ”nahkapatiinit”. Myöskään krapula ja tyhjänä kurniva maha ei paljoa energiaa reissuun antanut. Niinpä ”kottia” ja ruokaa annettiin ja Urho lähti bussilla kotimatkalle.

Laulun tekemisestä:

Sain idean sanoitukseen, kun ajelin Juvan Maivalan ohi ja Urho palautui mieleen. Pyysin Kimmo Rintakoskea säveltämään ja esittämään kappaleen, koska tiesin hänen tehneen 60-luvun folk-henkisiä kappaleita. Kummallakaan meillä ei sinällään ole yhteyksiä Maivalaan. Kappaletta ei ole tietääkseni esitetty missään tai voi olla, että Kimmo on sen jossain tilaisuudessa esittänyt. Kumpikin meistä tekee enemmän tai vähemmän harrastusmielessä musiikkia.

Kappale on kuunneltavissa Youtubessa. Sanat menevät näin:

Maivalan metsätyömies

Tää tarina pieni kertoo
Urhosta Härkösen
Hän Juvan Maivalan
Ol’ metsätyömies
Hän Juvan Maivalan
Ol’ metsätyömies

Harvat tunsivat jätkän tunnollisen
aina rehellisen
Eivät kiehtoneet kasvot uurteiset
harvahampaiset

Aamun närreikkö kutsuu povellensa
uuran metsurinsa
Riekko oksalla hiljaa ihmettelee
jätkä viheltelee …

Siellä korvessa sammal on paperia
pehmeää
Siellä korvessa äänet on pokasahan
rämeää

Metsänkävijän kaipuun ihanuus
illan hiljaisuus
Taivaanrannalla mökkiin yksinäiseen
vaipuu sikkeeseen

Viikko vierähtää päättyy urakkatyö
kutsuu kapakkayö
Palkkapussissa onko pöydän särvin?
venyy virne lärvin

Siellä juottolas’ elämä on yöllistä
hurmaa
Siellä juottolas’ naiset on seurassas’
turmaa

Mieli juottola pysty ei vastustamaan
Hilkan pirssi rullaamaan
Kierros kaikille, jätkä käy tarjoamaan
Kulman ruusut kiittämään

Siellä kotona tyhjä on tilipussi
jätkällä
Siellä katumus syvä on äitiparan
lapsella

Lohduttaa äiti poikaa ainoaa, kyynelsilmäistä katuvaa.
Lohduttaa äiti poikaa ainoaa, kyynelsilmäistä katuvaa.
”En mie sinnuu mieroon aja”

Tää tarina pieni kertoi
Urhosta Härkösen
Hän Juvan Maivalan
Ol’ metsätyömies
Hän Juvan Maivalan
Ol’ metsätyömies

Sanat: Pekka Perätalo

Aamukymmenestä lähtien lapset pääsivät Tanssimatka-työpajaan. Siitä päivä jatkui monenlaisella musiikkiannilla. Pienimmille oli tarjolla sadutusta. Esiintymishaluisille oli tarjolla avoin lava yrittäjien Pop up -tilassa klo 14-16 musisointia varten. Kirkossa Risto Ruuskanen tutustutti urkujen salaisuuksiin klo 15-17. Koko päivätapahtuman ajan klo 10-16 MLL:n kahvila Pop up -tilassa tarjosi makeita ja suolaisia herkkuja.

Päivä päättyi karaoketansseihin valtuustosalissa klo 17-19.

Yhteiskuntatieteiden maisteri Esko Saarenharju syntyi 3.4.1954 Joutsassa. Hänen työuransa suuntautui kunnallishallintoon ensin Uuraisilla, sitten vuorossa olivat Saari ja Kuhmo. Juvasta tuli hänen elämänsä tärkein työmaa. Esko aloitti kansalaisopiston rehtorina, jatkoi sitten sivistysosaston johtajana. JJR-muutoksen myötä hän siirtyi kunnan taloussuunnittelijaksi. Juuri ennen poismenoaan hän ehti hakea Juvan sivistysjohtajan virkaa.

Työmäärä oli mittava, päivät tiiviitä.  Perhe-elämäkin piti hoitaa ja harrastuksille löytää aikaa. Silti Esko ehti myös puuhata lastensa kanssa, tartuttaa kumpaankin kiinnostuksensa urheiluun ja toiseen vielä musiikkiinkin.

Erityisesti elokuvat olivat tärkeitä.  Kun koulukeskuksen auditorio saatiin kuntoon, se antoi mahdollisuuden filmiesityksille. Esko hoiti nekin. Esimerkiksi Ruskarainat olivat hänen ideansa, laatuelokuvia syysviikonloppuisin. Nyt digitekniikka mahdollistaa uutuuskuvienkin saamisen pienelle paikkakunnalle ja koululaiset ovat mukana auttamassa. Esko pysyi turvallisena taustahahmona. Miten käynee nyt?

Musiikki kuului myös harrastuksiin, hän ehti heilua yhtyeenkin mukana. Silti tohdin sanoa, että kansalaisopisto monipuolisena koulutuslaitoksena ja kulttuuritoimijana oli lähinnä hänen sydäntään. Esimerkiksi monena vuonna yhteishankkeena kulttuurin vapaaehtoisvoimin toteuttamamme Marraspijot olivat paljon velkaa Eskon panokselle. Ajatuksena oli järjestää elämyksiä syksyn pimeässä. Oli elokuva tai elokuvia, musiikkia, yhtenä vuonna silloisen Pohjoismaisen Osuuspankin (Nordean edeltäjä) pankkisalissa musiikkia, koulukeskuksen salissa tanssit, opistolaiskunta huolehti kahvituksesta. Marraspitojen aktivistina oli Juvan Lehden toimittaja Kari Vepsäläinen, Esko opiston rehtorina oli myös mukana ja allekirjoittanut sekä useita muita.

Tunsin Eskon hyvin sekä ystävänä ja työtoverina että esimiehenä. Liioittelematta voin sanoa, että silloinen kunnanviraston toisen kerroksen sivistysosasto päihitti kaikki muut osastot hyvän yhteishenkensä puolesta. Työtä riitti paljon, usein liikaakin, mutta siitä selvittiin toisiamme tukien. Eskon osuus tässä oli hyvin suuri.

Hänen työpaineitaan helpotti juoksuharrastus, ensin kotimaassa, sitten ulkomailla. Maratoneja kertyi yhteensä 11. Talvisin hiihtäminen toi uutta puhtia, Lapin hangilla piti käydä ainakin kerran vuodessa. Matkustaminen muuallakin antoi lisää virikkeitä.

Hänen filminsä päättyi kesken 2012, käsikirjoittaja ei tehnyt siihen onnellista loppua. Edellytykset olisivat olleet olemassa. Työikää ja voimia vielä jäljellä, lapset ja lapsenlapset, lämmin perheyhteisö kaikkine ystävineen, rauhallinen elämä maalla, saunakin rakennettu järven rantaan, avantouinti muiden harrastusten ohella.

Suuri suru ja ikävä valtasivat mielen, kun tieto tuli. Esko – tosielämän hiljainen elokuvasankari, joka ei unohdu.

Teksti: Leena Orro

Puustockin ensiajatus syntyi, kun Hotelli Juvan takapihalla esiintyi Nylon Beat heinäkuussa 1999. Kaatosateessa oli yleisöä 650. Maanantaina lavaa purkaessa Pekka Kerminen ja Vesa Kontiainen miettivät mennyttä iltaa. Ajatella, noin hyvin väkeä. Mitäköhän tapahtuisi, jos olisi muutama kova nimi ja muutama pienempi bändi? Tulisiko väkeä minkä verran? Varsinkin, jos vielä keli osuisi kohdalleen. Pekka Liimatainen käveli paikalle heinänkorsi suussa katsomaan ahkeroivia miehiä tupakkatauolla. Jatkettiin keskustelua. Todettiin, että se saattaisi onnistua. Varsinkin, kun Etelä-Savon alueella ei ollut vastaavaa tapahtumaa. Ala perustuu kysynnän ja tarjonnan lakiin. Juva on aika keskeinen paikka. Olisiko ajankohta kesä- vai heinäkuussa? Heinäkuuhun päädyttiin. Nimeä mietittiin, olisko se Juvarock, vai Junttirock? Ei, ne eivät tuntuneet hyviltä nimiltä. Sitten tuli ahaa-elämys… Puustock. Mistäkö nimi tulee? Maailman kuuluisin festari on Woodstock, käännetään alku wood suomeksi, joka on puu, niin sehän on siinä… Puustock.

Syksyllä 1999 asiassa edettiin niin paljon, että päätettiin tehdä rocktapahtuma Juvalle. Vesa Kontiainen eli allekirjoittanut nimitettiin vastaamaan tapahtuman teosta ja organisoinnista. Niin hänestä tuli festaripäällikkö ja hän vastasi Puustockista aina sen loppuun saakka. Olihan Kontiainen hoitanut Hotelli Juvan esiintyjäiltoja vuoden 1997 joulukuusta lähtien, ja organisoi ne aina vuoden 2008 syyskuulle asti. Järjestävä taho, minkä nimissä ensimmäinen Puustock tehtiin, oli Ayshire Levyt Ay.

Bändibuukkaukset Kontiainen teki loppusyksystä ja talven aikana, heti sen jälkeen kun ajankohta oli selvinnyt. Se oli 15.7.2000. Alueena toimi Hotelli Juvan takapiha, mikä nimettiin Hotelli Juvan Puistoksi.

Alueelta kaadettiin puita, jotta saatiin tila esiintymislavalle ja backstagelle. Lavan sijainti oli paras mahdollinen, sillä ääni kantautui pois päin Juvan keskustasta. Haluttiin välttää turhaa häiriötä. Myös palvelut olisivat lähellä: toisella puolen oli Juva Camping-leirintäalue ja toisella puolen oli Vehmaankaari sekä Shell. Lisäksi tehtiin koko alueen eristävä aita. Raakalautaa ja pressua kului. Sponsoreitakin saatiin, tosin hyvin pienimuotoisesti: Juvan kunta, Juvan Osuuspankki ja Rumba-lehti. Myös Jorma Vuoksenmaa innostui tapahtumasta niin, että sijoitti siihen heti huomattavan summan rahaa. Nelisivuinen festariliite ilmestyi Sopu-Savon välissä. Kontiainen teki siihen kaikki bändiesittelyt sekä aikataulut, infot ja festaripäällikön tervehdyksen. Puustockin omat nettisivut avattiin. Myös Puustock t-paidat teetätettiin vuosina 2000 ja 2001.

Ensimmäisessä Puustockissa oli monipuolinen esiintyjälista: YUP, Sentenced, Timo Rautiainen & Trio Niskalaukaus, Remu, Osmos Cosmos, Natsipaska, Luonteri Surf, Seireeni ja Tolpat. Hotelli Juvan sisällä esiintyi VV/TV. Lava vuokrattiin Kontiolahdelta, sillä omaa lavaa ei vielä tuolloin ollut. Äänentoisto ostettiin Timban Dj-palvelulta. Toimitsijat ja järjestyksenvalvojat tulivat kaikki vielä ensimmäisenä vuonna Juvalta. Kaikki lupa-asiat sujuivat jouhevasti, samoin kuin yhteistyö Hotelli Juvan pariskunnan Vesa Koivuniemen ja Pirjo Kauppisen kanssa. Tekipä Koivuniemen Vesku hulppean olutteltan, jota käytettiin Puustockin loppuun saakka.

Ensimmäiseen Puustockiin saapui noin 2000 musiikinystävää, mikä oli kohtuullisen hyvä määrä. Järjestelyt sujuivat tyydyttävästi, tosin Remu laittoi aikatauluja uusiksi pitkäksi venähtäneen soundcheckinsa takia. Sen jälkeen esiintyneet bändit lyhensivät jokainen kaksi kappaletta setistään, jotta kaikki saisivat soittaa kohtuullisen mittaisen keikan. Natsipaskan ja Luonteri Surfin keikkojen aikana oli ukkonen ja satoi. Keskelle lavaa valui vettä oikein kunnolla. Olipas meillä tiivis lavan katto! Palaute Kontiolahdelle oli maanantaina jokseenkin kova-äänistä. Heiltä oli tilattu lava vuokralle valmiiksi tehtynä ja purettuna. Järjestävä taho hommaisi vain apukädet. Meinasi käydä niin, että apujoukkojen piti kasata lava, sillä Kontiolahden porukka lähti kesken kaiken ajamaan kotiinsa. Vihainen soitto perään ja porukka kääntyi kotimatkalta takaisin suorittamaan työnsä loppuun saakka. Vaan huolimattomasti lava oli silti kasattu.

[su_box title=”1. Puustock, 15.7.2000″ box_color=”#F26E3F” title_color=”#ffffff”]

Esiintyjät: Tolpat, Seireeni, Natsipaska, Luonteri Surf, Remu, Osmos Cosmos, Sentenced, YUP ja Timo Rautiainen & Trio Niskalaukaus
Klubissa: VV/TV
Väkeä: 2000

[/su_box]

2001

Vuonna 2001 tehtiin muutoksia. Rakennettiin oma esiintymislava ja pa-tornit. Niille saatiin jopa avustusta TE-keskukselta. Puustock Oy perustettiin.  Se osti konkurssiin menneen Hotelli Juvan itselleen helmikuussa ja remontoi sen siistiin kuntoon. Festariin lisättiin perjantain tapahtuma Juva Campingilla. Leirintäalueelle tehtiin itse rakennustelineistä esiintymislava. Siellä esiintyi kolme pienempää nimeä. Hotelli Juvaan tehtiin myös perjantaina ns. klubi-ilta, jossa esiintyi viisi bändiä.

Yleisömäärä kasvoi. Sitä oli nyt 3500. Puustock 2001:n erikoisveto oli Ne Luupojat Surfin keikka. Lisäksi Apulanta, Yö, Tehosekoitin ja The 69 Eyes suorittivat ensivisiittinsä. Klubilla esiintyi mm. mystinen The Others, joka paljastui 22-Pistepirkoksi. Yhteistyökumppaniksi Juvan Kunnan ja Osuuspankin lisäksi saatiin Länsi-Savo kolmen vuoden yhteistyösopparilla, jota jatkettiin myöhemmin kahdella lisävuodella. Lisäksi tehtiin oma esite. Ohjelmalehdestä muodostui legenda, jota odotettiin. Kontiainen teki infotekstit, ja Ripaojan Martti piirsi ja koosti sen. Esitteitä tehtiin vuoteen 2005 asti, jonka jälkeen palattiin festarilehteen.

[su_box title=”2. Puustock, 27.-28.7.2001″ box_color=”#F26E3F” title_color=”#ffffff”]

Esiintyjät:
Pe 27.7. Hotelli Juvan Klubi: Tolpat, Luonteri Surf, Tumppi Varonen & Problems, The Others ja Leewings
Pe 27.7. Camping: Legacy of Past, Mental Illusion ja 7th Floor
La 28.7. Päälava: Apulanta, The 69 Eyes, Yö, Klamydia, Ne Luupojat Surf, Tehosekoitin, Timo Rautiainen & Trio Niskalaukaus, Iiwana Julma ja 7th Floor
Väkeä: 3500

[/su_box]

2002

Vuonna 2002 oli vuorossa kolmas Puustock. Kontrahirsi rakensi uuden miksauskatoksen. Perjantaina pidettiin Campingillä tapahtuma, samoin Hotelli Juvassa klubi-ilta. Lauantain tapahtumassa oli  pääesiintyjänä Sleepparit vuosimallia 74.

Uusi kulkuväylä otettiin käyttöön. Pääportti siirrettiin Hotellin päädystä paikalle, jossa yhtyvät tiet Juva Campingiltä ja Juvan ABC:ltä. Paikoitusalueet oli siirretty jo edellisenä vuonna ABC:n lähelle, jossa käytössä olivat kiertoliittymä ja pellot. Alueet olivat isoja, tilaa oli riittävästi. Kulku alueelle helpottui, eikä valtatie 14:n ylityksiä tarvinnut enää vahtia, sillä se rauhoittui täysin. Alue pysyi muuten samana.

Tapahtuma alkoi saada valtakunnallista julkisuutta. Puustock huomioitiin vähintään tyydyttävästi. Järjestelyt toimivat erinomaisesti ja aikataulut pitivät minuutilleen. Asia, josta tuli tapa jokaiseen Puustockiin. Uusia kasvoja olivat mm. Kotiteollisuus, Popeda ja Klamydia. Yleisömäärä kasvoi jälleen. Nyt sitä oli 4000. Krääsäpuolella tehtiin Puustock- aurinkolaseja. T-paidoista luovuttiin muutamaksi vuodeksi.

[su_box title=”3. Puustock, 26-27.7.2002″ box_color=”#F26E3F” title_color=”#ffffff”]

Esiintyjät:
Pe 26.7. Hotelli Juvan Klubi: Dragons, Francine, Luonteri Surf, Pelle Miljoona & Rockers ja Maukka Perusjätkä.
Pe 26.7. Camping: Yltiö, Reduced to Ash, Grayscale ja Pojat
La 27.7. Päälava: Sleepparit vm-74, Popeda, Apulanta, Tehosekoitin, Klamydia, Osmos Cosmos, Kotiteollisuus, Denigrate ja Bloodpit
Väkeä: 4000

[/su_box]

2003

Vuoden 2003 Puustock jatkoi kasvuaan. Esiintyjälista oli erittäin kova, kaikki Suomen huiput. Olimme tehneet jo alussa linjauksen, että Puustock on ja pysyy Suomirock-festarina, jossa paino on sanalla rock. Ulkomaisia artisteja ei edes kysytty, sillä ne olivat niin järjettömän hintaisia, ettei siihen ollut mitään syytä. Nimettömiä artisteja taas ei kannata tuoda. Lipunhinnat haluttiin pitää halpoina. Julisteet muuttuivat. Nyt otettiin käytäntöön valokuva esiintyjästä, joka oli otettu edellisenä vuotena Puustockissa. Vuoden 2003 julistekuvassa oli Popedan Costello Hautamäki.

Alkuperäisessä esiintyjälistassa oli The Rasmus, mutta bändi perui keikkansa toukokuussa 2003. Syynä oli ulkomaan keikat. Keikkakalenterista huomasi, että herrojen keikka olikin vaihtunut Puustockista Maarianhaminaksi. Niin ne ulkomaat lähestyvät. Tilalle saatiin The Flaming Sideburns. Spesiaaliesiintyjänä olivat Ne Luumäet. Muita Puustockissa eka kertaa esiintyviä olivat mm. Viikate, Peer Günt ja Ruoska, jonka syntysanat lausuttiin vuoden 2001 Puustockissa. Alkoholilla oli osuutta asiaan. Uutta oli trubaduurilava olutteltassa. Livemusaa haluttiin kuulla koko tapahtuman ajan järkevään hintaan. Kun lavalla möykättiin lujaa, niin haluttiin kääntää olutteltassa tunnelma tasan toisenlaiseksi. Trubavedot toimivat erittäin hyvin. Ekat trubaesiintyjät olivat Kalle G, Tumppi Varonen ja ex-Popeda kitaristi Törrö Tapaninen.Yleisöä saatiin viikonlopulle 5000, mikä oli taas uusi yleisöennätys.

[su_box title=”4. Puustock, 25.-26.7.2003″ box_color=”#F26E3F” title_color=”#ffffff”]

Esiintyjät:
Pe 25.7. Hotelli Juvan Klubi: Honey B & T-Bones, Pojat, Technicolour, Melrose ja Absoluuttinen Nollapiste
Pe 25.7. Camping: Lumo, Protoni, Luomakunta ja Oikosulku
La 26.7. Päälava: Popeda, Yö, Ne Luumäet, The Flaming Sideburns, Peer Gunt, Viikate, Timo Rautiainen & Trio Niskalaukaus, Ruoska ja Rehtorit.
Olutteltta: Kalle G, Tumppi Varonen ja Törrö Tapaninen
Väkeä: 5000

[/su_box]

2004

Vuonna 2004 toteutettiin ensimmäistä kertaa kaksipäiväinen tapahtuma päälavalla. Samalla klubi-ilta Hotskulta ja Campingin pienempien bändien tapahtuma lopetettiin. Nyt oltiin oikeasti kaksipäiväinen rockfestivaali. Yleisömäärä kasvoi luonnollisesti ja sitä oli viikonlopun aikana peräti 7200 maksanutta. Kesä 2004 oli Juvalla muutenkin tapahtumarikas, sillä kesäkuussa alueella esiintyi Eppu Normaali, joka keräsi peräti 5000 maksanutta. Lisäksi Juvan Osuuspankin 100 vuotisjuhlat pidettiin pesäpallokentällä Puistolassa, missä oli 3000 ihmistä ihastelemassa Jari Sillanpään showta. Juvan kaarihallilla esiintyi kesäkuussa Pikku G, joka keräsi myöskin Osuuspankin järjestämässä tilaisuudessa lähes 900 ihmistä. Keikkajärjestäjä-Kontiaisen kesä oli todella kiireinen, sillä hän oli tekemässä joka tapahtumaa.

Puustock 2004 koki yhden esiintyjän peruuntumisen. Aamupäivällä ilmoitettiin, että Negative joutuu perumaan keikkansa laulajan keuhkoputkentulehduksen takia. Tämä oli kova uutinen bändin faneille, joita oli tullut paikan päälle edellisenä iltana useita kymmeniä. Sitä itkun ja surun määrää ei voi kuvailla. Tilalle saatiin nopealla varoitusajalla PMMP. Tämä onnistui, kun Kontiainen soitti bändin keikkamyyjälle kysyäkseen, mitä hänellä on vapaana. Selvisi, että PMMP olisi vapaana. Bändi teki yhden ensimmäisistä festarikeikoistaan Juvalla. Kun Negative oli perunut, kului tunti ja meillä oli korvaaja tilalla. Negative-fanit näyttivät keskisormea eturivissä PMMP:n Miralle ja Paulalle, mutta keikan loppupuolella he jopa jorasivat PMMP:n tahdissa.

Outoa oli myös lippuvarkaus, mikä tapahtui Hotelli Juvassa. Sieltä varastettiin ennakkomyynnissä olleet liput: perjantain, lauantain ja kahden päivän yhteislippuja varastettiin 100 kpl kutakin, yhteensä 300 kappaletta. Liput mitätöitiin. Kaikkien lippujen sarjanumerot olivat ylhäällä. Varastetuilla lipuilla ei kukaan yrittänyt vaihtaa ranneketta. Parempi niin, sillä infon vieressä oli siviilipukuinen poliisi sekä muutamia muita avuliaita siviilejä, joten kiinnijääminen olisi ollut varmaa. Lippuvarkaus sai valtakunnallisen mediahuomion. Vuoden 2004 Puustockin julisteessa oli Timo Rautiainen.

[su_box title=”5. Puustock, 23.-24.7.2004″ box_color=”#F26E3F” title_color=”#ffffff”]

Esiintyjät:
Pe 23.7. Päälava: PMMP, Kotiteollisuus, Popeda, Maija Vilkkumaa ja Luonteri Surf
Olutteltta: Tumppi Varonen ja Miika Söderholm
La 24.7. Päälava: Timo Rautiainen & Trio Niskalaukaus, Yö, Apulanta, Neljä Ruusua, Klamydia, Ruoska, Mokoma ja Häiriköt
Olutteltta: Kari Peitsamo, Joey Luumäki ja K-Kane
Väkeä: 7200

[/su_box]

2005

Puustock 2005 oli hieno tapahtuma, vaikka vettä satoi torstain ja perjantain välisen yön kaatamalla. Vesisade loppui perjantaina klo 16.30 ja portit avattiin klo 18.00. Pihalle oli muodostunut muutama lätäkkö, mutta muuten takapihan nurmikko imi sataneen veden aina erittäin hyvin. Asia, jota hämmästeltiin. Esiintyjälistaus oli hurja: YUP, CMX, Negative, Kotiteollisuus, Popeda, Yö, Ismo Alanko Säätiö, Apulanta, Maija Vilkkumaa, The 69 Eyes, Ruoska ja Uniklubi.

Järjestelyt sujuivat paremmin kuin ikinä ja yleisöä saatiin paikan päälle uusi ennätys, peräti 8100. Lauantai-ilta oli loppuun myyty jo klo 21.00. Julistekuvassa oli Apulannan Toni Wirtanen. Juliste on monien mielestä kaikkien aikojen paras Puustock-juliste.

[su_box title=”6. Puustock, 22.-23.7.2005″ box_color=”#F26E3F” title_color=”#ffffff”]

Esiintyjät:

Pe 22.7. Päälava: YUP, CMX, Negative, Yö, Ruoska ja Pojat
Olutteltta: Jukka Takalo, Miika Söderholm & Heko Luumäki
La 23.7. Päälava: Apulanta, Kotiteollisuus, Maija Vilkkumaa, Ismo Alanko Säätiö, Popeda, The 69 Eyes, Uniklubi ja Himanes
Olutteltta: Kalle G & Rytinäkerjäläiset, Ville Leinonen
Väkeä: 8100

[/su_box]

2006

Vuonna 2006 ajateltiin, että koska festari on lyönyt itsensä läpi, tehdäänpä ns. halpa esiintyjäkattaus. Se oli pienoinen virhe, sillä nyt ei tehty uutta yleisöennätystä, vaikka taloudellisesti tapahtuma meni hienosti. Yleisöä paikan päällä oli 7300, mikä oli Puustockin historian toiseksi paras yleisömäärä. Festarilehti ilmestyi, kiitos Mikkelin Kaupunkilehden kanssa solmitun diilin. Kontiainen teki siihen kaikki jutut ja oli myös taitossa mukana. Myös Puustock t-paitoja tehtiin muutaman vuoden jälkeen. Niin festarilehteä kuin paitojakin tehtiin aina vuoteen 2008 asti. Ensikertalaisia Puustockissa olivat mm. Teräsbetoni, Stam1na ja Diablo. Spesiaaliesiintyjä oli rivinsä kasannut legendaarinen Ypö-Viis. Julisteessa oli Ruoskan Pate Mennander.

[su_box title=”7. Puustock, 21.-22.7.2006″ box_color=”#F26E3F” title_color=”#ffffff”]

Esiintyjät:

Pe 21.7. Päälava: Apulanta, Mokoma, Popeda, Klamydia, Francine ja Rehtorit
Olutteltta: Costello Hautamäki, Jussi Hakulinen & Jani Viitanen
La 22.7. Päälava: Timo Rautiainen, Teräsbetoni, Yö, Stam1na, Diablo, Ypö-Viis, Ruoska ja Bloodpit
Olutteltta: Kauko Röyhkä, Jussi Hakulinen & Jani Viitanen
Väkeä: 7300

[/su_box]

2007

Vuonna 2007 palattiin taas huikean kovaan esiintyjäkattaukseen, mikä johti uuteen yleisöennätykseen: 9100 maksanutta ja siihen päälle vieraat ja vapaalippulaiset, joita oli 1400. Niitä ei kuitenkaan haluttu ilmoittaa julkisuuteen. Yli 10 000 päinen yleisö yhden viikonlopun aikana oli jotain käsittämätöntä. Silti alue veti yleisömäärän hyvin ja palvelut toimivat. Lisäksi läheisessä metsässä oli varmasti 2000 ihmistä, jotka eivät aikoneetkaan tulla alueelle vaan olivat siellä uteliaisuuttaan tai muuten vaan hengaamassa, tai juopottelemassa. Jos edellisenä vuonna teemana oli raskaampi rock niin nyt se oli naisrokki. Olihan esiintyjinä mm. Irina, Tiktak, Micragirls, Maija Vilkkumaa, Maria Hänninen ja PMMP. Sattumia ja tapahtumia riitti. Neljä Ruusua perui ja tilalle saatiin nopeasti CMX, josta Kontiainen on yhtyeelle ikuisesti kiitollinen. Lähellä oli toinenkin peruuntuminen, sillä Popedan keikka oli vaarassa. Mustajärvi oli nukkunut pommiin eikä aikonut tulla, mutta festaripäällikkö Kontiainen sai miehen suostuteltua, ja kun saatiin kyytikin hoitumaan niin Mustajärvi sittenkin tuli. Aikatauluissa jouduttiin kuitenkin vaihtamaan PMMP:n ja Popedan paikkaa. Näin saatiin soitto soimaan koko ajan.

Tässä vaiheessa alkoi Kontiaisen mieltä painaa. Yhden miehen varassa tehty festari alkoi käydä voimille eikä tuntunut enää mielekkäältä. Eikä ollut varaa palkata apulaista. Toki tapahtumassa oli 140 järjestyksenvalvojaa ja 72 toimitsijaa, sekä rakentajat jotka aloittivat neljä päivää ennen tapahtumaa rakentamisen. Kaikki etukäteisduunit jokaiselta osa-alueelta menivät Kontiaisen kautta. Rutiinia ja ammattitaitoa oli tullut yllin kyllin, samoin suhteet olivat kunnossa kaikkiin paikkoihin. Ei vähiten bändeihin, sillä joka vuosi Kontiainen sai tingittyä hintoja hyvinkin reippaasti. Silti hänestä alkoi tuntua, että ”tätäkö haluan tehdä joka kesä”. Kesälomia mies ei ollut pitänyt sitten kesän 1999, ja kaikki kesät menivät kuin yhdessä humauksessa. Ei paljon ehtinyt kesästä nauttimaan.

Festari keräsi kehuja joka puolelta, sai julkisuutta enemmän kuin koskaan ja äänestettiinpä Puustock Rumba-lehden Vuoden festari-sarjassa sijalle 10. Puustockin julistekuvassa oli Yön Olli Lindholm. Festaribussit kulkivat jokavuotiseen tapaan Mikkelistä, Savonlinnasta ja Varkaudesta. Mikkelin suunnasta tehtiin ennätys, sillä peräti kuusi bussia toi väkeä Mikkelistä molempina päivinä. Yleensä sieltä tuli 4-5 bussia. Savonlinnasta ja Varkaudesta ajoi yksi bussi päivässä, ja se riitti hyvin.

[su_box title=”8. Puustock, 20.-21.7.2007″ box_color=”#F26E3F” title_color=”#ffffff”]

Esiintyjät:

Pe 20.7. Päälava: Kotiteollisuus, Yö, Irina, Tiktak, Ruoska ja Häiriköt
Olutteltta: Jarkko Martikainen ja Tumppi Varonen
La 21.7. Päälava: Apulanta, CMX, PMMP, Popeda, Maija Vilkkumaa, Viikate, Maj Karma ja Micragirls
Olutteltta: Costello Hautamäki sekä Duo Maria Hänninen
Väkeä: 9100

[/su_box]

2008

Vuosi 2008 jäi viimeiseksi Puustockiksi. Vappuna 2008 Kontiainen oli päättänyt, ettei tee enää festaria ensi vuonna, muttei kertonut siitä kuin yhdelle ihmiselle. Itse festari sujui hyvin ja yleisöä oli mukavasti 8550. Viimeisessä Puustockin julisteen kuvassa oli Viikate-yhtyeen Kalle. Viimeinen esiintyjä Puustockissa kautta historian on ollut Hanoi Rocks, joka oli lauantain viimeinen esiintyjä.

[su_box title=”9. Puustock, 18.-19.7.2008″ box_color=”#F26E3F” title_color=”#ffffff”]

Esiintyjät:

Pe 18.7. Päälava: Apulanta, Poets of the Fall, Klamydia, Mokoma, Lovex ja Anatomia
Olutteltta: Pave Maijanen, Jussi Hakulinen & Jani Viitanen
La 19.7. Päälava: Hanoi Rocks, CMX,YUP, Yö, Ruoska, Viikate, Turmion Kätilöt ja Himanes
Olutteltta: Jussi Hakulinen & Jani Viitanen sekä Honey B & T-Bone Ed
Väkeä: 8550

[/su_box]

Seuraavalla viikolla Kontiainen paini asian kanssa, kuinka hoitaisi festivaalin finaaliin. Hänet kutsuttiin palaveriin, jossa ehdotettiin lomautusta. Kontiainen tiesi hetkensä koittaneen. Hän ilmoitti sanovansa itsensä irti niin Hotelli Juvan kuin Puustockin touhuista. Näin hän myös teki. Asiasta nousi suuri kohu. Julkisuus yllätti, mutta päätös piti. Seurasi todella outoja asioita. Yksi jos toinen yritti puhua Vesa Kontiaista ympäri ja vaikka millä keinolla. Se oli turhaa. Aikansa kutakin.

Puustockia yritettiin epätoivoisesti tehdä vielä seuraavalle kesälle. Paljon puhuttiin vaikkei mitään kerrottavaa ollut. Tammikuussa moninaisten vaiheiden jälkeen ilmoitettiin, että uusi tekijätiimi luopuu asiasta ja Puustockia ei enää tehdä. Näin Puustock siirtyi elämään ihmisten mielissä ja sydämissä.

Puustock oli erinomainen tapahtuma. Vesa Kontiaisen sanoin:

Tein kaikki yhdeksän Puustockia, ja siitä jäi hyvät muistot. Tapahtuma oli uskomaton Juvan leveysasteelle. Varsinkin kun muistetaan, että Juva on pieni paikkakunta asukasluvultaan ja että tänne ei kulkenut junaliikennettä, niinkuin kaikkiin muihin tuon kokoluokan festareihin. Muutkin kulkuyhteydet olivat vähintään haastavia. Tänne ei ollut mikään helppo homma tehdä isoa musiikkitapahtumaa. Siltikin, Puustock oli erittäin arvostettu keskikokoinen festari niin yhtyeiden, työntekijöiden, median kuin viranomaistahojenkin suhteen, ja ennen kaikkea yleisön, jota tuli Juvalle ympäri Suomen.

Teksti: Vesa Kontiainen, Puustockin festaripäällikkö, v. 2000-2008

Kirjallisuutta

Aalto, Maija: Juvalla soi viikonloppuna suomirock: Puustockissa mellastavat tänä vuonna velhot ja balrogit. Länsi-Savo 22.7.2002.

Aro, Jessikka: Ruoska yhdistää rockin ja rumpukoneet. Itä-Savo 25.7.2005.

Damski, Helena ja Kaarlela, Sonja: Tapahtumayleisöjen rahankäyttö ja tapahtumien välitön taloudellinen vaikutus. Mikkelin ammattikorkeakoulu 2007.

Haataja, Minna: Puustock 2002: rokkia, auringonpaistetta ja ihania ihmisiä. Länsi-Savo 2.8.2002.

Hietanen, Juha: Apulanta ja Klamydia kiinnostivat Puustockissa: kolmatta kertaa järjestetty festivaali sai kehuja täsmällisyydestään. Länsi-Savo 28.7.2002.

Haikarainen, Sanni: Paino sanalla hevi: Vesa Kontiainen takoi heinäkuulle metallisen Puustockin. Länsi-Savo 9.4.2006.

Hietanen, Jari: Moottorisaha, hyvää tahtoa ja kavereita. Länsi-Savo 26.7.2004.

Hietanen, Juha: Puustock ylsi tavoitteeseensa: viikonvaihteen tapahtumissa 3600 maksanutta katsojaa. Länsi-Savo 29.7.2002.

Jääskeläinen, Veera: Puustock jyrähti Juvalla. Länsi-Savo 22.7.2006.

Jääskeläinen, Veera: Raskasta musiikkia mutta rauhallista menoa. Länsi-Savo 24.7.2006.

Kettunen, Janne: Tapahtumaa ei järjestetä pelkästään toisella kädellä: muun liiketoiminnan tavoin myös rockfestivaali vaatii hyvän idean ja tarkan suunnittelun. Itä-Savo 2001.

Kilpeläinen, Jaakko: Rymisevästä ramopunkista raskaaseen rankaisurockiin. Länsi-Savo 26.7.2004.

Kiviranta, Varpu: Hyvän tuulen Micragirls. Savon Sanomat 22.7.2007.

Kuokkanen, Markus: Irina ja aurinko säteilivät Puustockissa: Naisrock-teema ei erityisemmin innostanut festivaalin naisia. Länsi-Savo 21.7.2007.

Kuokkanen, Markus: Puustock teki yleisöennätyksen. Länsi-Savo 23.7.2007.

Kääriäinen, Mikko: Rokkikorkojen kopinaa!!! Vapaus 26.7.2007.

Leirintäalueen pääesiintyjiä olivat inkkarit ja silinteriherra: Puustockiin tullaan näyttäytymään. Länsi-Savo 23.7.2007.

Liikanen, Kari: Puustockin henki leijaili Juvalla viikonloppuna: Ensi kesäksi varauksia tehdään ahkerasti. Mikkelin kaupunkilehti 30.7.2006.

Liikanen, Kari: Puustock jyryää ensi viikonvaihteessa kahdeksannen kerran: Ulkoilmakonsertista virinnyt idea jalostui tuhansien katsojien rocktapahtumaksi. Mikkelin kaupunkilehti 14.-15.7.2007.

Liikanen, Kari: Puustock siirsi yleisöennätyksensä uudelle tuhatluvulle: Lauantai-ilta sisälsi kulissien takana dramaattisiakin käänteitä. Mikkelin kaupunkilehti 29.7.2007.

Liikanen, Kari: Puustock tavoittelee uutta yleisöennätystä: Naisrock tuo tapahtumaan uutta väriä. Mikkelin kaupunkilehti 1.4.2007.

Mattlar, Markus: Liekehtivät pulisongit ottivat työvoiton. Itä-Savo 28.7.2003.

Mattlar, Markus: Liekehtivät pulisongit ottivat työvoiton. Länsi-Savo 28.7.2003.

Mattlar, Markus: Suomirock, rauha ja rakkaus: tutut nimet Juvan Puustockin vetonauloina. Itä-Savo 21.7.2003.

Mattlar, Markus: Suomirock, rauha ja rakkaus: tutut nimet Juvan Puustockin vetonauloina. Länsi-Savo 21.7.2003.

Mehtälä, Anssi: Juvan Puustock tarjoaa kahden päivän kattauksen suomirockia. Itä-Savo 5.1.2004.

Partanen, Jari: Kesän kotimaisen rockin huippunimet Puustockiin. Länsi-Savo 25.3.2003.

Partanen, Jari: Puustock tarjoaa kahden päivän kattauksen rockia. Länsi-Savo 5.1.2004.

Pääkkönen, Tytti: Hoi-hoi metallijehulle!: Stam1na rytyytti Puustockissa mahtipontisen keikan. Länsi-Savo 24.7.2006.

Sarell, Heli: Ruokapalvelujen järjestäminen massatapahtumassa: case: Puustock-rockfestivaali Juvalla. Mikkelin ammattikorkeakoulu 2004.

Tuppurainen, Manu: Puustockissa komea lista Suomi-rockin kärkikaartia: mukana myös kauan kaivattu Popeda. Länsi-Savo 26.3.2002.

Vihla, Maria: Hullu idea muuttui massatapahtumaksi: Puustock on kasvanut vähitellen kunnon festivaaliksi. Länsi-Savo 23.10.2006.

Vähäsarja, Irina: Hyväntuulinen Puustock jälleen yleisömenestys. Länsi-Savo 25.7.2005.

Päivittänyt KK ja PL 2.2.2011

Esko Puttonen on syntynyt maanviljelijäperheeseen Puumalan Kitulan kylässä vuonna 1932. Nuoruudessaan Puttonen on toiminut metsätyönjohtajana Puumalan alueella sekä myöhemmällä iällä maanviljelijänä Juvan Hatsolassa. Päätoimisten ammattiensa ohella Esko Puttonen on harrastanut monipuolisesti kirjoittamista sekä näyttelemistä. Parhaiten Esko Puttonen tunnetaan ansioituneena näytelmäkirjailijana. Hän on ollut aktiivisesti mukana Puumalan ja Juvan harrastajateatteritoiminnassa. Hän on käynyt kansakoulun ja aikuisopiskellut työelämän ohella Kansanvalistusseuran kirjeopiston kautta mm. matematiikkaa ja äidinkieltä.

Jo lapsena, kirjoittamaan opittuaan, Esko Puttonen kirjoitteli pikku runoja läheisistä ihmisistä sovitellen niitä oppimiinsa laulujen säveliin.

”Toini on kaunis kuin asvalttikukka,
illalla nipsit kun pisteli tukkaan.
Korvike suussa on karvasta,
ja puukenkä puristaa varvasta.”

Kouluvuosina kirjoittaminen oli kuitenkin katkolla. Kirjoittamisen into sammui, kun opettaja pakotti vasenkätisen Eskon kirjoittamaan oikealla kädellä. Se ei kuitenkaan sujunut, vaan poika pantiin nurkkaan lusimaan. Esko sepitti opettajasta pilkkalaulun, millä välitunnilla keräsi poikajoukolta irtopisteet.

Näytelmien aiheina Esko Puttosta ovat kiinnostaneet ajankohtaiset ja lähihistoriaan liittyvät aiheet. Kiinnostava aihe saattaa pulpahtaa mieleen yllättäen, se muhii yön yli, ja aamulla pitää päästä kirjoittamaan. Kirjoittajana Esko sanoo seuraavansa omia polkujaan.

”Yleensä pyrin saamaan työni valmiiksi mahdollisimman nopeasti, herään jopa aamuyön tunteina kirjoittamaan ja jatkan lähes vuorokauden ympäri, varsinkin näytelmiä kirjoittaessa.”

Korjausvaihe tulee muutaman päivän hauduttelun jälkeen. Samalla tekniikalla syntyvät myös lyhyet tekstit: sketsit, pakinat ja laulujen sanoitukset.

Esko Puttonen pyrkii teksteillään vaikuttamaan katsojan, kuulijan tai lukijan tunteisiin. Esko toivoo kepeiden tekstien, kuten sketsien ja pakinoiden, auttavan ihmisiä hetkeksi irtautumaan arkisista huolistaan ja murheistaan. Kansanperinteen, faktatietojen ja tarinoiden tallentaminen on lähellä Esko Puttosen sydäntä. Kritiikkiin Esko suhtautuu myönteisesti; se kasvattaa ja pitää jalat tukevasti maassa. ”Jos ei kirjoitusta huomata, se on turhaan kirjoitettu.”

Teksti: Tarmo Laitinen
Päivittänyt Kata Kähärä 2012

[su_box title=”Teokset” box_color=”#F26E3F” title_color=”#ffffff”]

Kirjat

Puoma-aukio, tositapahtumiin pohjaava pakinakokoelma. Omakustanne 2001.

Viljakansaari – helmi Saimaalla, perinnetietoa Viljakansaaressa asuneista ihmisistä. Omakustanne 2007.

Näytelmät
(Suomen näytelmäkirjailijaliiton välityksessä)

Huomenna ristiäiset. 1993.
Lentääkö haikara ohi. 1995.
Egu-Sampo. 1996.
Karhunmaalta marjassa. 1998.
Teit’ isäin astumaan (Markku Hattulan kanssa). 1998.
Ohjelma-apu I-IV. 1998.
Luontaishoitola pehmokumpu (Markku Hattulan kanssa). 1999.
Johan nyt on markkinat. 1999.
Konsulttiapua. 2000.
Ohimoleikkaus. 2000.
Punahilkka tänään
Diettivaellus. 2003.
Ei uros eikä naaraskaan. 2006.
Lähes seitsemän siskoa (Tuula Sandströmin kanssa). 2007.

[/su_box]

[su_box title=”Palkinnot” box_color=”#F26E3F” title_color=”#ffffff”]

Eläkeliiton kultainen ansiomerkki EL:n kirjoittajakillan hyväksi tehdystä työstä, 2004.

Suomen harrastajateatteriliiton hopeinen ansiomerkki, 2006.

Maaseudun Sivistysliiton EL:n kirjoittajakillan myöntämä kiltapalkinto, 2010.

[/su_box]

Lehtiartikkeleita

Omavaraistaloudesta markkinatalouteen 100 vuoden aikana Viljakansaarella. Puumala 22.5.2003.
Puoma auki: Lähetettyjä kirjoituksia. Puumala 1998, 34.

Kirjallisuutta

Haukirannan kurssi inspiroi kirjoittajia. Pieksämäen lehti 9.2.1996.

Kuisma, Osmo: Koirkiven nuorisoseuran näyttämö  ihan pihalla. Itä-Häme 18.7.2002.

Kaunosalo, Reijo: Annan ja Pentin kommellukset. Juvan lehti 1996, 9.

Koponen, Maija-Liisa: Koirakivessä aitoa puskateatteria. Pitäjänuutiset 22.7.2002.

Koponen, Reijo: Johan nyt on markkinat!: Sulkahatut vuoden 1938 tunnelmissa. Juvan kesälehti 2005.

Könönen, Juha: Sulkahatut herättää eloon Puumalan markkinahulinan. Länsi-Savo 23.6.2005.

Lava ja Laari –ryhmä esittää ECU-sammon: Esko Puttosen kolmas näytelmä käsittelee rahaa ja valtaa. Juvan lehti 12.8.1996.

Maaseudun ristipaineet juhannusteatterissa. Sulkava 30.6.1994.

Nuori ja innostunut Sukahatut juhi 10-vuotistaivaltaan. Puumala 2.2.2006.

Palanen sairaalaelämä suurennuslasin alla. Puumala 2000, 28.

”Puoma auki”, sanoi Seterin Kaape. Puumala 22.2.2001.

Puttosen ”ristiäisissä” täysi piha porukkaa. Puumala 23.7.1998.

Riihimäki, Tarja: Loppiainen tuo jälleen näytelmän Sydänmaalle. Ilkka 2.1.2002.

Ropponen, Pekka: Parinmuodostusta  luontaishoitolassa. Soisalon seutu 6.4.2000.

Ropponen, Pekka: Räsälässä nähdään, lentääkö  haikara ohi. Soisalon seutu 27.6.2000.

Savolainen, Jani: Sulkahattujen historiaa. Juvan lehti 9.7.2009.

Sisarusten karikkoinen matka kohti yhteisymmärrystä. Puumala 21.6.2007.

Sutinen, Virpi: Esko Puttonen: näissä raameissa. Juvan lehti 2.3.1986.

Sulkahattujen näytelmä läpi ansiokkaasti luonnon helmassa. Puumala 2005, 26.

Sulkahatut naurattivat Niinipuun vintillä. Puumala 18.7.2002.

Sulkahatut valmistautuvat ristiäisiin. Puumala 2006, 25.

Talvipäivän iloksi kansantanhua ja leikkauskertomusta. Puumala 7.2.2008.

Vepsäläinen, Kari: Huomenna ristiäiset Härkälästä  perisavolaisin teoin ja kujein. Juvan lehti 11.7.1994.

Vepsäläinen, Kari: Kymmenen vuotta tupakatta ja päätös pitää…: Irti tupakasta –kurssi innosti Esko Puttosen savuttomaksi. Juvan lehti 11.5.1995.

Vepsäläinen, Kari: Ongelmat jäivät ratkomatta: Lava ja Laarin ECU-sampo. Juvan lehti 23.9.1996.

Heikki Teittinen syntyi 1894 Taipaleen kylässä Juvalla. Hän opiskeli teologiaa Helsingissä, kunnes siirtyi musiikin pariin. Teittinen toimi päätoimisesti laulunopettajana vuodesta 1930 lähtien ja perusti mm. Helsingin Kamarikuoron oppilaistaan. Teittinen toimi myös Karlskogan Kamarikuoron johtajana 1949-61. Juvalla Teittinen tuli tunnetuksi erityisesti kesäkursseistaan ja Juvan Kamarikuoron perustamisesta. Heikki Teittinen kuoli 1980.

Heikki Teittisen maine ”kamarikuorolaulun isänä” johtui siitä, että Teittistä pidettiin ensimmäisenä, joka ymmärsi kamarimusiikinomaista kokonaisotetta. Hän otti käyttöön Pohjoismaissa tuntemattomana olleen ohuen ja läpikuultavan soinnin ja laulutavan.

Teittinen oli palavasti kiinnostunut laulamisesta ja hän etsi oppia aina Euroopasta, mm. Saksasta Georg Arminin oppilaana. Ryhtyessään laulunopettajaksi, Teittinen loi Helsingin Kamarikuoron, jonka johdossa hän teki suomalaista kuoromusiikkia tunnetuksi Keski-Euroopassa, mm. Walesin kansainvälisessä kuorokilpailussa. Teittinen oli myös ruotsalaisen Karlskogan Kamarikuoron johtaja ja ohjasi norjalaista ylioppilaskuoroa.

Tunnetut laulajat, kuten Matti Salminen, ovat saaneet oppia Heikki Teittiseltä. Hän ei eläessään halunnut tuoda esille saavutuksiaan laulunopettajan alalla, sillä oli tottunut toimimaan kulissien takana: ”Tunnen tyydytystä, kun näen oppilaani menestyvän. Jotenkin tuntuu, että silloin on taas suorittanut osan kansalaisvelvollisuuksistani.”

1969 lähtien Teittinen vietti eläkepäiviään Juvalla ja lopetti laulukoulunsa Turussa ja Helsingissä. Eläkepäivien ratoksi hän perusti Juvan kansalaisopiston yhteyteen Juvan Kamarikuoron. Materiaalia lauluihin hän haki ulkomailta. Teittinen sanoitti ja sovitti kuorolauluja eurooppalaisen perinteen mukaan. Matkoillaan hän oppi ymmärtämään suomen kielen hyvät ja huonot puolet laulamisen kannalta.

Vuonna 1976 Teittisen johdolla valmisteltiin juvalaisvoimin pienoisooppera Kevään kuningatar, jota tultiin sankoin joukoin katsomaan lähikunnistakin. Ooppera sai hyvät arvostelut mm. Itä-Savon kulttuurisivuilla.

Teittinen piti itseään ääninikkarina, joka käytti ääntä rakentamiseen. Hän sanoi sen olevan kuin kuvanveistoa elävästä materiaalista.

”Laulaessa on koettava hyvinvointia ja onnellisuutta. Kuulija ottaa tämän vastaan lahjana.”

”Jollei laulaja miellytä itseään laulullaan, ei hän voi miellyttää muitakaan.”

Teksti: Eija Laitinen

Kirjallisuutta

• Juvalaisyleisö lämpeni Kevään kuningattarelleen. Itä-Savo No 86 / 1976
• Kannaste, Mikko: Heikki Urho Teittinen (1894-1980). Teoksessa Juvemmalle: juhlakirja Juvan täyttäessä 550 vuotta. Toim. Leena Orro. Juvan seurakunta ja Juvan kunta 1992.
• Koponen, Reijo: Heikki Teittinen ääninikkari 80 v. Juvan Lehti 27.9.1974.