Hei, vastaan vähän myöhään, mutta ehkä ensi vuotta ajatellen. Emme ole ilmoittaneet finalisteille, koska emme ole katsoneet finaaliin lähetettyjen runojen nimimerkkejäkään. Päivi Lehmusvuori

Mielikuvien 3s luuranko

Menneitä testamentteja luettiin
arkkiviisuina kun huomiset tuhkat
avasivat seittinsä
vajonneitten katulamppujen
pohjien käärinliinoista
kun katsellaan taivaista jos maataan
mahallaan.

Jos kulkisin purjeissanne
olisin väärennetty passi

Hiljaisuuden valot tihkuu
äpärät päissään että saisi
kerrankin tunnustella
jotain joka unohtaa jääkaapin
oven auki kun on niin ikävä.

Jos koskisin varjojanne
olisin vakooja.

Entisiä lauseita kävellen
he puhuvat itsekseen
selittävät tekojaan
kiviä ja rappusia
heittävät kolikkoa
makaavat yöt ja poikin.
Turhia nyyhkytarinoita
toistaen.

Jos koskisin kasvojanne
se olisi itsemurha.

Toinen oli viis ja kuus
teloitettujen biologiset
edes menneet rytmit.
Polaroidid kameran haalentuvina
kuvina kun sydän on taas hiili.

Jos en olisi erakko olisin kaivo
hautaisitte syliini kaikkienne.

Hyvästi Gopeliinit

Jotta muistaisin Kävellä joen varjoja pitkin

hoiperrella pysäkkiesi myötä myötä

ottaa olka(päästit sen irti) sun asento

lukien enkelitauluista raamatuista lukee.

Että olisit Kiimamaamattomana

kivenä paljaana sheivaamaton Äiti

yksi tämän maapallon synnyttäjä/armahtaja

sydänkäpy kun maailman kehto

torkuttaa mut mut unii tuntemani

vieraanvaraisuus

on herkkä ja yksinäinen

hetki linjattomalla pysäkillä.

Kaivat askeleita joen ympäri

heität kruunaa ja laavaa

kumpikin puoli on varjo

käärii sätkää ja tunkeutuu

toleranssiin.

Huomisesta pätkittäisiä

hetki..ä

alla tuntemusten Casanovana

tervehdin Aurooraa kunnes

sairaaloitten antikirkastettu veri

ruiskutetaan suoneen.

KAtSTELIJAT

olit rehellensin
SIN
SIN

katstelit niitä apiloita
myötäpäivään
aamupoluiltasi
aina karkasit
työväentahtojen
nurmikot
istuttivat alaspäin
suuntaututuvia
puroja

miten kyyneleet
tekee sen saman
odotin sinua äitienpäivänä
käymään
toki tein sen taas että unohdin
että olit kuollut.

Soitin viula kuten muistat
jouseni ei soinut hartsilla
vaihdoin hartsin kiveen
graniittiin joka hankasi

Siskosi se joka jäi tahalleen junan alle
sen viimeinen viesti
viimeiset sukat
huppari joka jäi nuokkumaan

Äiti oli lähtenyt jo töihin.