Kalevi Nikolai Hämäläinen, olympiavoittaja, metsäteknikko ja maanviljelijä, syntyi Juvalla 13.12.1932. Hämäläinen voitti olympiakultaa 50 km:n hiihdossa Squaw Valleyssa 1960. Maailmanmestari hän oli 30 km:lla 1958 ja Suomen mestari 50 km:lla 1961 ja 1964 ja 30 km:lla 1962. Salpausselän kisan hän voitti 18 km:n hiihdossa 1956 sekä 50 km:n 1964 ja 1966. Juvan Urheilijoille hän toi viestihopeaa SM-kisoissa 1967. Hämäläisen kunniaksi pystytettiin patsas Juvan Puistolaan 2010.
Kalevi Hämäläinen on värikkäimpiä ja kiistellyimpiä hiihtosankareitamme. Lähes tuntemattomuudesta hän nousi maailmanmestariksi 30 km:n hiihdossa Lahdessa 1958. Nuorena ja räväkkänä hän joutui kuitenkin hiihtojohdon epäsuosioon, häntä ei otettu valmennusrenkaan sisäpiiriin ja hän jäi säyseämmän Veikko Hakulisen varjoon. (Grotenfelt, 2000)
Ennen maailmanmestaruutta Hämäläisellä oli valtakunnallisia voittoja Nuorten Suomenmestaruuskisoissa vuonna 1952, metsäkoulujen välisissä kisoissa vuosina 1957 ja 1958 (urheiluseurana Evon metsäpojat) sekä puolustusvoimien varusmiessarjassa ja partiohiihtomestaruus 1955.
Squaw Valleyn olympiakisoissa Hämäläinen sai tietää pääsevänsä hiihtämään mielimatkaansa 50 km:ä vasta pari päivää ennen hiihtoa. Hänet oli sijoitettu huonoimpaan arvontaryhmään ja hän joutui halkomaan latua ensimmäisenä. Ykkönen rinnassaan hän kuitenkin hiihti muiden saavuttamattomiin ja oli ensimmäisenä maalissa. Tapaus on jäänyt hiihtohistoriaan henkisen latautumisen, suomalaisen sisun ja taistelutahdon esimerkkinä. (Grotenfelt, 2000)
Hämäläisellä oli poikkeuksellinen kyky ajoittaa huippukuntonsa tärkeisiin kisoihin. Välikausina hän ei juuri yltänyt kansainvälisiin saavutuksiin. Kalevilla oli myös oma kelinsä, ”lentokeli”, johon hänen liukuva, pehmeä hiihtotyylinsä parhaiten sopi. (Grotenfelt, 2000). Hämäläinen kertoo omasta harjoittelustaan:
Harjoittelu siihen aikaan oli vaatimatonta ja vaikeaa, kun päivisin piti tehdä työtä elämisensä ts. toimeentulonsa hankkimiseksi. Metsätyöt olivat siihen aikaan pääasiallinen ansiomuoto ja kun päivisin oli metsätöissä, niin iltapimeäksi jäi treenauslenkit. Harjoitteluohjelmani laadin olosuhteiden mukaan sekä syksyllä että lumen tultua. Hiihtolatuja ei ollut, kyläteillä vain lenkkeilyt jne. (Hämäläinen, 2001).
Parin välikauden jälkeen jo reilusti yli kolmekymppinen Hämäläinen valmentautui huolella Innsbruckin olympiakisoihin 1964. Jälleen muiden takaa-ajettavana hän johti kisaa 50 km:n mielimatkallaan yli kahdella minuutilla vielä 30 km:n jälkeen. Sovitut suolatabletit puuttuivat huoltomiehen antamasta kahvista ja Kalevi sammui. (Grotenfelt, 2000).
Seuraaviin suurkisoihin Oslon MM-hiihtoihin hiihtojohto ei huolinut Hämäläistä, vaikka hän oli osoittanut kuntonsa karsinnoissa. Kansa protestoi yleisönosastoissa. Viikko Oslon jälkeen Salpausselän viidelläkympillä Kalevi lähes nelikymppisenä, hiihtokansan kannustamana pesi koko maailman parhaimmiston kuin vastauksena valitsijoille.
Suomen Urheilulehden kultamitali vuoden urheiluteosta 1960
Tasavallan presidentin Taistelijan malja 1960
Salpausselkä-mitali nro 28 (1966)
Suomen Hiihtoliiton kultainen ansiomerkki
Suomen Leijonan ritarikunnan I luokan ritarimerkki solkineen
Savon Sanomien kultamitali
Grenoblen olympiakisoihin Kalevi päätti tähdätä viimeisen huippukuntonsa. Kävi, kuten monet pelkäsivätkin. Kalevi jätettiin rannalle. Kansa oli raivoissaan. Postiluukusta tuli kirjalahja, jossa oli seuraava teksti: ”Metsäteknikko Kalevi Hämäläiselle, Juvan Urheilijat. Teitä ei taaskaan kohdeltu valinnoissa oikeudenmukaisesti! Parhain terveisin, 22.1.1968. Urho Kekkonen.” (Grotenfelt, 2000).
Antti Kilkin kuvaamissa kaitafilmeissä esiintyy myös Kalevi Hämäläinen. Youtubessa on mm. tämä otos Innspruckin olympiakisoista vuodelta 1964.
Opetusministeriö myönsi Kalevi Hämäläiselle Pro Urheilu -palkinnon syksyllä 2001. Vuonna 2002 Georg Grotenfeltin ohjaama tv-dokumentti ”Kalevi – kunnianosoitus kultamitalihiihtäjälle” sai ensi-iltansa Juvan koulukeskuksen auditoriossa.
Kalevi Hämäläinen kuoli Juvalla 10.1.2005.
Vuonna 2009 kalajokelainen historian ja taloustiedon lehtori Lauri Järvinen julkaisi Numero 1 -nimisen teoksen Hämäläisen aktiiviurasta. Lähes 200-sivuinen kirja sisältää myös runsaasti valokuvia, joista kolmasosa on Hämäläisten perhealbumista. (Juvan Lehden verkkosivut, 26.11.2009).
Elokuussa 2010 Kalevi Hämäläisen kunniaksi pystytettiin patsas Juvan Puistolaan. Varkautelaisen kuvanveistäjän, Taru Mäntysen, suunnittelema pronssipatsas paljastettiin Juvan Urheilijoiden 75-vuotisjuhlassa. ”Patsas sijoitettiin Hämäläisen omasta toivomuksesta latujen lähelle, kertoi patsastoimikunnan ja Juvan Urheilijoiden puheenjohtaja, Ari Rautio.” (Savon Sanomien verkkosivut, 21.8.2010).
Teksti: Päivi Lehmusvuori ja Kata Kähärä
Kirjallisuutta
- Grotenfelt, Georg: Kalevi, elokuva kultamitalihiihtäjän taipaleista ja taisteluista. Monistettu synopsis Juvan kirjastossa 2000.
- Hämäläinen, Kalevi. Kirje Juvan kirjastossa 17.4.2001.
- Kalevi Hämäläiselle mittava rahapalkinto: Opetusministeriö muisti 16 ansioitunutta urheilijaa. Länsi-Savo 10.11.2001.
- Järvinen, Lauri: Numero 1: Kalevi Hämäläinen. Lauri Järvinen 2009.
- Kaunosalo, Reijo: Hiihtäjäpatsas kuvaa vauhtia ja selkeyttä: Kalevi Hämäläisen patsaan paljastusjuhlassa oli väkeä kuin hiihtokisoissa ennen vanahaan. Juvan Lehti 26.8.2010.
- Kirtola, Sergei: Kalevi Hämäläinen: hiihtäjä huipulta. Teoksessa Juvemmalle: juhlakirja Juvan täyttäessä 550 vuotta. Toim. Leena Orro. Juvan seurakunta ja Juvan kunta 1992.
- Olympiavoittaja Kalevi Hämäläinen saavutti latunsa pään. Juvan lehti 13.1.2005.
- Matikainen, Jaana: Urheilu mennyt vikalinjalle. Haastattelussa hiihtäjäveteraani Kalevi Hämäläinen. Kaleva 13.12.2002.
- Mustonen, Timo: Ladunaukaisijana olympiavoittajaksi: Hämäläisen historiallinen temppu. Länsi-Savo 10.11.2001.
- Niskanen, Ville: Kalevi Hämäläisen patsas paljastetaan: Lauantain kansanjuhlan puhujana Juha Mieto. Juvan lehti 19.8.1010.
- Ripaoja, Martti: Maailmanmestari harjoitteli salassa: Lahden 1958 kultamitalisti Kalevi Hämäläinen uskoo nyt kahdeksaan mitaliin. Savon Sanomat 14.2.2001.
- Ripaoja, Martti: Syrjityn legendan saavutus odottaa ylittäjäänsä: Mestarihiihtäjä Kalevi Hämäläisen tarina kääntyi kirjaksi. Savon Sanomat 26.11.2009.
- Siukonen, Markku: Suuri Olympiateos. Urheilukunniamme puolustajat. Suomen olympiaedustajat 1906-2000. Graface 2001.
- Teronen, Arto: Olympian kullatut suomalaiset: Kalevi Hämäläinen – ”huonoin suomalainen”; Äidin oma nyrkkeilykulta. Urheilulehti 1983, 8
- Tikander, Vesa: Olympiavoitto tuli Squaw Valleyssä. Helsingin sanomat 13.1.2005.
- Tosi tarina: Kalevi. Kuvaus, äänitys, leikkaus ja ohjaus Georg Grotenfelt. Nostalgia Film/Elefantti 2003.