Gottlund-runokilpailu järjestettiin vuonna 2023 kymmenettä kertaa. Kilpailun teema oli ”koodi” ja kilpailuaika 20.2.-30.4.2023. Voittaja julkistettiin 7.7. Partalan kartanossa Juvalla.
Ennen voittajien julkistusta klo 12.30 – 14.30 Partalassa järjestettiin Kirsi Talvelan ohjaama ketjurunokurssi.
Vuoden 2023 vierailevana päätuomarina toimi kirjallisuustieteen tohtori Tero Vanhanen, joka opettaa kirjallisuutta ja tekstianalyysia Helsingin yliopistossa. Hän on tutkimustyössään ja opetuksessaan käsitellyt lyriikkaa laaja-alaisesti antiikin runoudesta romantiikkaan ja populaarista laululyriikasta kokeelliseen nykyrunouteen. Vanhanen valitsi voittajakolmikon esiraadin seuloman 11 finalistirunon joukosta.
Vanhanen luonnehtii valintaansa näin:
– Runous ei ole kilpalaji, ja jokainen kilpailua varten lukemani runo oli ansiokas ja arvokas sellaisenaan. Suomalaisen runouden tila näyttää finalistien perustalta olevan erinomainen. Voittajat on kuitenkin valittava, ja lopulta pää tuomari diktaattorina valitsee runot, jotka parhaiten sopivat hänen kriteereihinsä. Olen antanut eniten painoarvoa rohkeudelle ja omaperäisyydelle, röyhkeydellekin. Finalistijoukosta olisi löytynyt ehkä kauniimpia ja hiotumpiakin ehdokkaita, mutta lopulta nämä kolme runoa iskivät lujimmin, vaatimalla vaativat huomiota ja jättivät vahvimman jäljen lukijaan.
– Monta hienoa tekstiä olisi mielellään nostanut finalisteista esiin. Toivon, että jokainen kilpailuun osallistunut jatkaa kirjoittamista myös tulevaisuudessa!
Ensimmäiselle sijalle sijoittui Jarmo Saartin muunnin mehtä, joka yhdistelee omaperäisesti JavaScriptiä , savon murretta sekä luontorunoutta.
Toiseksi sijoittui Kati-Annika Ansaksen runo Rakennan hänet valosta. Runo lähestyy kuvallisuutta keskittymällä maalaamisen prosessiin erityisesti eri värejä ja niiden ainesosia kuvaavia koodeja
hyödyntäen. Runon puhuja on maalari, jonka työ näyttäytyy koodien listana, eri väriaineiden salakielenä ja kaukaisesta historiasta nykypäivään nousevana elävänä kuvana.
Kolmannelle sijalle tuli Marraskuun manifesti, jonka kirjoittaja on Jussi Keskitalo. Runo kuvaa marraskuista Tamperetta ja sen lähialueita alkusointuja pulppuavalla, beat-runoudesta muistuttavalla sanatulvalla.
muunnin mehtä
muunnin mehtä = {
värj: ’vihree’,
aeka: ikKuisuus,
ketäEtin: ’savoLaenen’,
};
{
matkalla: tos,
}
muunnin minä = {
toemitus(paeKannus) {61°53′50′′N, 027°51′25′′E},
laetaKiel: toimet (alaRupattoo) {
// eti ite aeto puhheenPars
}
}
muunnin hyö = {
paeKannus: {x: 60°31′2′′P, y: 16°23′56′′I} //
muunnin minä Pallaatus
otaMittooTästä: toemitus(paekannusPerille) {
// 61°53′50′′N, 027°51′25′′E
},
}
// rupatuksen pessee
jos (minä.mäneKohti (mehtä.saana) < 200)) {
minä.laetaRintaas ({
Hummaas: tos,
});
palluuPiste}
muunnin minä = {
toemitus(riKastus)
laetaMiel: toimet (tieKirjoo) {
// kiännä viännä Anna arvoo
}
toisekseenTuas}
},
}
Jarmo Saarti
Rakennan hänet valosta
Rakennan hänet valosta, irrotan hitaasti väri kerrallaan.
Kampaan aamun hiukset egyptinruskeaan
yhdistän luujauhoa, bitumia, pihkaa ja lakkaa.
Uutan mukaan kurkumiinia (E100)
eristän alkannasta resorsiinikeltaista (E103).
Annan usvan palmikoida kevään molemmille korville.
Ajattelen päivän kasvot, ihon sankirista
pohjaksi sekoitus oliivinvihreää, ruskeaa, okraa.
Kesän poskipäille häivähdys norsunluuta, lehahdus punaa
kultaa (E175), jota saa käyttää vain kuorruttamiseen.
Illan huulet maalaan karmiinilla (E120) Etelä-Amerikasta
kuivatuilla, murskatuilla kokenillikirvanaarailla,
jotka käyttävät ravinnokseen kaktuksia.
Ripustan syksyn olkapäille inkakuninkaiden hunnun.
Yön silmät syvää klorofylliä (E140) lehdistä, ruohoista
ultramariinia jauhetusta lapis lazulista, totuuden kivestä.
Talven ripsille muinaisen Egyptin ylhäisten meikki.
Mutta taivaalle annan nimen SineDeepSky:
rgb(0, 191, 255)
00bfff
cmyk(100%, 25%, 0%, 0%)
Iltaruskoon lisään vielä Tyroksen purppuraa Välimereltä
Bolinus brandaris -kotilon eritettä, ylellistä ja arvokasta.
Kunnes valot himmenevät, taivas sammuu
kylläiset sävyt riisutaan ja maailma kääntyy tuhkanharmaaseen.
Mutta kuten uneksijat yleensä, saan silti vielä kulkea väreissä.
Kati-Annika Ansas
Marraskuun manifesti
Hanhiparvi läpsyttelee
laiskasti lentoon
metsänreunan penseältä peltoaukealta
Kaakossa kaikuu kolkko kaakatus
Supikoira säntäilee salmen suussa
edestakaisin
edellisyönä iskenyt rapsakka raivotauti rasitteenaan
Marraskuun masentava manifesti
tervehtii yksinäisiä Tampereen Teiskossa
Ikurissa Ikkunat roikkuvat totisina tauluina
kosteassa betoniseinässä
Tihkusateiselle tuntikaupalle ei näy alkua eikä loppua
Kaukana on se alkukesän kuumottava iltapäivä, kun
katupölyn kurkkua kuivaava kutina
liukeni kylmään olutlasiin
ja tiimivastaavan tiukka tuijotus
vaihtui terassin päihtyneeksi pälyilyksi
Tien varren jugendiset julkisivut huokuivat
hilpeää historiaa
ja ohimenevät uudenkarheat raitiovaunut
toimivat futurismin juhlaparaatina
Naapuripöydän pinkeät punertuneet poskipäät leveän lierihatun alla
herättivät seksuaaliset saalistusvaistot
ajatusten aaltoillessa alkavassa lomassa
Mutta tänään ei ole toukokuu eikä Toivolan lavalla tanssita juhannustansseja
Tesomassa on talven varalle varattu ankea kasa alakuloisia aamuja
Tiedossa on paljon pottumaista perunan popsimista ja
teennäistä pakuriteen litkimistä
Tasakattoisen tiilitalon kolmannen kerroksen parvekkeelta voi kuulla
kuinka luisevat lipputangot ujeltavat koleassa tuulessa
Alakerrassa on hiljaisempaa
Katutason kaksiossa riutuu unohdettu vainaja
Kolme kuukautta aiemmin hänen leukaperänsä
loksahtivat viimeisen kerran
Silloin liikkeelle lähti kalmalle lemuava lentosuukko
hyvästiksi maanpäälliselle vaellukselle
Nyt hän istuu kuihtuneena tutussa nojatuolissaan
kaulallaan huoltoasemalta ostetut lukulasit
ja polvissaan täysin toimintakuntoiset tekonivelet
Eteisen lattialla on avaamaton kirjekuori, jonka sisällä lukee
Onnea uuden liittymän johdosta
Ohessa on uusi PIN-koodisi
Jussi Keskitalo
Kilpailun tarkoitus on muistaa 1800-luvulla vaikuttanutta kansanperinteen kerääjää ja monitoimimiestä C.A. Gottlundia. Vuosittain vaihtuvat teemat ovat liittyneet jollakin tavalla hänen elämäänsä.
Gottlund käytti koodeja omassa tuotannossaan: hänellä oli tapana kirjoittaa päiväkirjaansa arkaluontoisimmat asiat salakirjoituksella. Vermlannin päiväkirjassa, joka on kirjoitettu hänen matkallaan metsäsuomalaisia tapaamaan, on kuvattu salakirjoituksella lukuisia intiimejä kohtaamisia. Gottlund-työryhmä luonnehtii teemaa näin: jokainen meistä naamioituu joskus suojaan katseilta, verhoutuu, salaa todellisia aikeitaan tai suojaa henkilöllisyyttään. Koodin avulla nämä portit voidaan avata ja suojaukset purkaa. Millaisia koodeja elämässä voi luoda tai milloin niitä on korjattava, mitä ne merkitsevät ja kuinka ne murretaan?
Gottlund oli kiihkeä suomalaisuuden ja suomen kielen puolustaja, joka kuitenkin joutui usein kahnauksiin aikalaistensa kanssa. Häntä on sanottu ikuiseksi kakkoseksi.
Runokilpailua on järjestetty vuodesta 2014. Sen toteuttaa vapaamuotoinen työryhmä yhteistyössä Juvan kulttuuripalveluiden ja Juvan kirjaston kanssa. Viime vuosina kilpailuun on osallistunut yli sata kirjoittajaa.
Gottlund-runokilpailua 2023 on tukenut Juvan kulttuuri ry.
Lisätietoja kilpailusta ja Gottlund-viikosta: Johanna Kuusisto, 0400 136 176, johanna.kuusisto[a]juva.fi
Seuraa kilpailun fb-sivua: facebook.com/gottlundrunokilpailu.
Säännöt
Gottlund-runokilpailun säännöt 2023
- Vuoden 2023 teema on koodi.
- Kukin osallistuja voi lähettää yhden runon. Runojen muotoa ei rajoiteta.
- Runojen on oltava selvästi luettavia, mieluiten koneella kirjoitettuja. Sivulle merkitään kirjoittajan nimimerkki. Runojen maksimipituudeksi suositellaan yhtä liuskaa. Oheen liitetään suljettu kirjekuori, jossa on tekijän nimi ja yhteystiedot, ja jonka päälle kirjoitetaan nimimerkki.
- Kilpailuaika on 20.2.-30.4.2023. Runot lähetetään osoitteella
Juvan kunnankirjasto
Johanna Kuusisto
Raili Kostian tie 2
51900 Juva
Kilpailun viimeisen päivän postileima riittää. - Esiraati valitsee 10-15 finalistia, joista kilpailun päätuomari valitsee voittajan ja sijoittuneet.
- Tulokset julkistetaan yleisötilaisuudessa 7.7.2023 klo 15 Juvan Partalassa, Huttulantie 1, 51900 Juva.
- Kolme parasta kirjoittajaa palkitaan. Ykköspalkinnon voi voittaa vain kahdesti peräkkäin. Aiemmat julkaisut eivät rajoita kilpailuun osallistumista.
- Runoja ei palauteta, vaan ne arkistoidaan Juvan kirjastoon. Julkaisuoikeudet ovat tekijällä, mutta Juvan kunta voi käyttää runoja eri yhteyksissä suullisesti ja kirjallisesti. Voittajarunot julkaistaan Juvan kulttuurisivuilla ja kaikki finalistit seuraavana vuonna Gottlundin tuvan runoniityllä.
Lisää luettavaa
www.juvankulttuurisivut.fi
Carl Axel Gottlund
Kymmenen kohtaa aiheesta Carl Axel Gottlund ja kieli
Gottlund-runokilpailu 2014, 2015, 2016, 2017, 2018, 2019, 2020, 2021, 2022