Carl Axel Gottlund

Kaarle Akseli Gottlund eli vuosina 1796-1875. Hän oli ensimmäisiä maamme kansanperinteen kerääjiä. Hän keräsi Juvalta niin runoja, lauluja, satuja ja loitsuja vuosina 1815-1816. Merkittävän työn hän teki myös Ruotsin ja Norjan suomalaismetsien perinteen kerääjänä ja kielellisen identiteetin nostajana.

Gottlund oli renessanssi-ihminen. Hän oli kiinnostunut niin kansanperinteestä, kansanlauluista, musiikista, tansseista, kasveista kuin kielestä. Suomen kielen tutkiminen oli hänen elämäntyönsä. Hän julkaisia tieteellisen tutkimuksensa Otavan ensimmäisen osan jo vuonna 1828 suomen kielellä. Hänen ajatuksensa ihmisen kielellisistä oikeuksista on edelleen ajankohtainen ja moderni: jokaisella on oikeus käyttää omaa kieltään ja murrettaan. Se on myös Gottlund-runokilpailun pohja.

Gottlund-runokilpailu

Gottlund-runokilpailun teemat on haettu väljästi Carl Axel Gottlundin elämästä. Hänen kansanrunojen keruun merkittävä piirre oli sensuroimattomuus. Hän tallensi myös eroottiset runot toisin kuin monet seuraajansa.  Kilpailun järjestäjinä ja tuomaristossa toimivat ensimmäisenä vuonna Leena Orro, lehtori Marja-Liisa Happonen ja kirjastonjohtaja Päivi Lehmusvuori.

Eroottiset runot ja lemmenlaulut

Ensimmäisen Gottlund-runokilpailun teemaksi valittiin Eroottiset runot ja lemmenlaulut. Kilpailun suosio yllätti. Peräti 52 osanottajaa eri puolilta Suomea postitti runonsa Juvan matkailutoimelle. Kussakin kuoressa oli 1-3 runoa. Leena Orro kuvasi säesaalista seuraavasti: ”Runoista ainakin kaksi kolmasosaa oli naisten kirjoittamia, mutta mukaan mahtui miehiäkin. Selkeä jaottelu, mikä oli lemmenlaulu ja mikä eroottinen runo oli vaikeaa. Eroottinen puoli kiinnosti hieman enemmän, paljolti siihen liittyi huumoriakin. Mitään rivouksia ei ollut mukana. Runoista useimmat olivat riimittömiä, mitallisia oli vain vähän.”

Voittajarunot julkistettiin Gottlund-viikolla Juvan Partalan kuninkaankartanossa, jossa Kaarle Akseli Gottlund on asunut ja aloittanut runonkeruunsa. Kilvan raati myös esitti runot.

Kilpailun piäpalkinto on Gottlund-pysti, jonka on veistänyt juvalainen taiteilija Kari Kärkkäinen. Se on kiertopalkinto, jonka jalustaan kiinnitetään vuosittain voittajan nimi. Muistoksi kaikille kolmelle palkitulle jäi puinen kuksa.

Gottlund-runokilpailu 2014

Teema eroottiset runot ja lemmenlaulut

I palkinto                             Sari Maanhalla: Laulu kasteen ja madon nostattamiseksi

II palkinto                            Markku Huhta: Paino nousoo, Älä kerro äireelle, Namistelua

III palkinto                           Reijo Cederlöf: Kun kosketukseni suli sinuun, Sinun luusi lävistää minut

Gottlund-runokilpailun 1. sija 2014

Sari Maanhalla

Laulu kasteen ja madon nostattamiseksi

Tule mahlanaika
tule kostea kaiku
kiihkeä kipuna
polttavainen haluvimma
nouse märkäinen tihku
valu puroisena
valu noroisena
neidontuoksu alarouhiolla.

Mahlan ikiaikainen laulu
kerkiävä kevätneste,
hämäräisen yöttömän yön
mesikastehetki,
sykkii kukkurainen umppu,
virtaa läikkylähde,
kopeloinen kaltiokumpu
pojan tulla, kastaa koittaa.

Tule villi metsän prinssi,
tule himoinen olento
neito sulle mettä keittää
kiimauumenkammiossa
halulumpareen kolossa.
Kokkeile hyväistä lientä
sua varten kehrättyä
sirpakan sulovettä.

Tule poikamieli
tule miehen varsi
likka sulle järven laittaa
kuulaan pyyntiapajan
melamiehen pimppilammen
soman lutakon vetisen
jonka viertä lipsutella
mätäsmännän hännällä.

Lupsutellaan kimppatuumin
universumin vesille
yhteisellä rytmillä
huumakuontaloveneellä,
panokomppilaukassa,
himoihmiskimppuna
kuohuu hengen kiihkorumpu
sama sävellaji raikaa.

Riennä virma toukotonko
nouse juonteikas koittoponsi
sykkivä hupitammukka
kohoa hetteen keralle
kykenevä härkämalikka
kultatukka on otillaan,
panotunnoissa parhaimmillaan
oottavaisen valmiina.

Tuoksuu mahlatuokkonen
suloisen makiana
illan hämyn soitimella.
Sylipaini, ihoilo
rantakallion laella,
varrekas vattupassi
ponnekas kutuparru
riemurakoon solahtaa.

Kaartuu selänkaariholvi,
tuoreen uuman vavahdus,
pakaralihan pakina.
Painu jäntevä karhunluinen
kuumaan luomupörröloveen,
kiihdytä kiihkohöylä
juo kosmoksen kastevettä
ammenna pohjukasta asti.

Ole kuin kotonasi,
mutta elä liian siivosti,
ota eestä, ota takkaa
mouhellasi neitoa soita,
lirputa sormellasi
kainokohan luota siitä
himonappulasta viritä
painuessas luonnon koittoon.

Pauhatkoon lemmentenho
kiehuva myskinen vaski
tihkuvainen pihkakäärme,
häpylän eränkävijä.
Ole hyvin hurja
ole hullu pystypäin,
työnny urho toukomaille
täytä impi piripintaan.

Louhi rietas lihasauva
söpösopukasta nuohoa
komiana koiperra
sylimylttynä syvälle
liiku letkein lemmenlantein
varmana lutukkaa unnuta,
hulluna souda huopaa
ulapalle hunajamaidon.

Gottlund-runokilpailu 2.sija 2014

Markku Huhta

Paino nousoo

Akkaanleheres sanottihin
notta säännöllinen seksi
pitää kilot kuris.

Mulla tuloo koko aijaan
painua lisää vaikka
emännän kans touhutahan
kellon tarkuurella.
Jouluna ja juhannuksena.
 

Gottlund-runokilpailu 2.sija 2014

Markku Huhta

Älä kerro äireelle

Miästen vessas se jo
vilikuuli sillä silimällä.

Paaritiskillä koitti
nojata mua päin,
kysyy saako tariota
sateenkaaren färisen rinksun.

Ku se laittoo mulle
lentopusun nii mun
mittani tuli täytöhön.

Menin sen tyä ja sanoon
notta minen oo sellaanen.
Minen rupia jurvalaasen kans.
 

Gottlund-runokilpailu 2. sija 2014

Markku Huhta

Namistelua

Tykkääsikkö
jos kuarruttaasin
sun suklaalla
ja nualisin puhtahaksi?

Ainaki minä
tykkääsin.

Jonsei olis
riapeetesta.
 

Gottlund-runokilpailu 3. sija 2014

Reijo Cederlöf

Kun kosketukseni suli sinuun

rikoit leukani suudelmalla
putosi lattiaan ja särkyi

luulen sydämenikin vaihtaneen paikkaa

en tarvitse sitä
hetkeen
sinun pumpatessa minuun elämää

lonkkaluusi sopii käteeni
paina itsesi minuun

painosi saa minut painottomaksi
leijun vierelläsi
katson silmiesi tuulta
ja olen poissa
sinussa

luikertele luissani kuin veri suonissa
kahlitsemme toisemme
ilman rautoja
hehkuvina

sulamme kiinni
enkä enää tartu mihinkään
samalla tavalla
kuin ennen
 

Gottlund-runokilpailu 3. sija 2014

Reijo Cederlöf

Sinun luusi lävistää minut

Sinun luusi lävistää minut ja tiedän olevani kanssasi samaa veistosta
meidän raadellut ihomme
yhdistyneet haavamme

tummat verhot heiluivat
tuuli komensi rakastamaan

sinun karhea kätesi
minun sileät haavani

kaksi luurankoa makaamassa luissaan
kaksi riisuttua ihmistä imemässä toisiaan

kuin vain sinä voit kosketaa
enkä muista eläneeni
ilman sitä

on kuin kevyt paino kulkisi ihokarvoilla
nostaen ne pystyyn
ihmettelemään
miten teet sen

sillä ei ole väliä

jatka

näisssä aisteissa syntyy hymyjä
tässä tilassa kuolee suruja

jatka

huohota korvaani rakkautta
että voisin olla kuuro
suutele huuliini rakkautta
että voisin huutaa

anna minulle ääneni
jolla kertoa itselleni

ole tässä
nauti tästä

Kansanperinnettä ei voi kerätä kävelemättä ja matkustamatta. Niinpä vuoden 2016 runokilpailun teemaksi valittiin matka. Vaeltajan värssyt kiinnostivat aiheena kirjoittajia. Gottlund-runokilpailuun osallistui 40 sanankäyttäjää.

Elämä vaelluksena

Leena Orro kirjoittaa kilpailuun osallistuneista runoista: ”Gottlundia ajatellen oletin, että mukana olisi vilkasverisen nuoren miehen värssyjä matkojensa ihmisistä ja tapahtumista. Tulos olikin yleensä vakavampi. Usein Lappi oli vaelluspaikkana, mutta tärkeimmäksi inspiraatioksi nousi elämä vaelluksena iloneen ja suruineen. Tämä kertoo runon merkityksestä vielä nykyäänkin itsetutkiskeluna ja koetun muistamisena.”

Julkistustilaisuus Runon ja suven päivänä

Kilpailun raadissa olivat kulttuurisihteeri emerita Leena Orro, FK Marja-Liisa Happonen ja FK Vuokko Viljanen. Kilpailua tukivat Juvan kunnan matkailutoimi ja Toenperän Juvan kirjasto, jossa palkintojenjakotilaisuus pidetiin Runon ja suven päivänä 6.7.2016. Markku Huhta sai voittajana pitää vielä toisen vuoden kilpailun ”piäpalkintoa”. Kuvanveistäjä Kari Kärkkäisen veistämä Gottlund-pysti on runokilpailun kiertävä pääpalkinto, johon vuosittain kaiverretaan voittajan nimi. Muut kilpailijat palkittiin akvarellitöillä. Voittaneet runot sekä sikermä muita kilpailuun osallistuneita runoja luettiin palkintojenjakotilaisuudessa.

Vaeltajan värssyjä 2016

I palkinto             Markku Huhta: Kengät

II palkinto            Eeva Ikonen: Mihin kurja kulkeneisin

III palkinto           Maria Kivelä: Vaeltajan värssyt – haikuja

Gottlund-runokilpailu 1. sija 2016

Markku Huhta, Helsinki

Kengät

Koko elämäni
minoon kulukenu
liian piänis kengis.
Häjyysimpänä
mun kenkäni oli aina
käytettyjä
muilta jäänehiä
jokka kesähän mennes
oli mullekki pikkuuset.

Ahtahis kengis kuliin
koulutiäni.
Puristavis patiiniis
pääsin ripille.

Resuusis piikkariis
juaksin viirenneksi.
Monot ei kestäny
maalihin asti.

Niin monet illat
itkin pakottavia nilikkojani
ruttuusia varpahiani
rakoolle revennehiä
kantapäitäni.

Itkin
miksei mun kenkäni
voinu koskaan
olla oikian kokooset.
Miksei
yän aikana
mun sänkyni viärehen
ilimestyny
mulle tarkootettuja
nahkakenkiä.
Kiiltäviä.

Gottlund-runokilpailu 2. sija 2016

Eeva Ikonen, Puumala

Mihin kurja kulkeneisin,
kuhun veisin kurjan mielen.
Kun ei ole kuulijata,
luona lohdun antajata.
Mihin kurja kulkeneisin,
kenet kuulolle kysyisin.
Josko metsähän menisin
Taivaan alle taivaltaisin.
Josko tuttuja tulisi,
ystäviä itkijälle.
Menen metsään kun menenki
luonnon suureen kainalohon.
Sielläpä sija surulle
ilma raikas itkijälle.
Turve se on tuttavani,
multa murheeni imiä.
Korpikuusi kuulijani,
koivu kaivattu kaveri.
Siellä itken itkujani,
sotken suohon surujani.
Sitten palaan paikalleni
mäelleni myrskyiselle.
Tuonpa metsän tuomisia
hymyn sinne toisen tänne,
jotta jaksaisi toisetkin
oman itkunsa osana.
Tuskan oman tuttavana.

Gottlund-runokilpailu 2016 3. sija

Maria Kivelä, Juva

Vaeltajan värssyjä – haikuja

Vieras kaupunki –
annan puistotien puiden
koskettaa hiuksia.

Aamu. Kättelen
ohikulkiessani
kuusenkerkät.

Seisahdun viimein.
Puolukka laskee maahan
raskaan taakkansa.