Pidot – Gottlund-runokilpailu 2020

Seitsemännen Gottlund-runokilpailun teema on pidot.

Gottlund-runokilpailu järjestetään Kaarle Akseli Gottlundin elämäntyön innoittamana jo seitsemättä kertaa. Vuoden 2020 kilpailun teema on Pidot. Kaarle Akseli Gottlund oli monipuolinen ja särmikäs ihminen, jonka kiinnostuksen kohteet olivat laajat. Kielen ja suomalaisuuden ohella hän lauloi, soitti ja toimi mm. seremoniamestarina. Teeman voi tulkita väljästi ja monitahoisesti. Gottlund-runokilpailua 2020 tukee Juvan kulttuuri ry.

Kilpailun vierailevana tuomarina toimii kirjailija Heli Slunga. Slungalta on julkaistu neljä runokokoelmaa sekä romaani (yhdessä Jaana Seppäsen kanssa). 2013 hänen runoteoksensa Orjan kirja oli YLE:n Tanssiva karhu -palkintoehdokkaana. Slunga kuuluu Kaaoskoneisto-runokabereeryhmään.

K. A. Gottlund, jonka isä toimi Juvalla kirkkoherrana, keräsi Juvalta merkittävän määrän kansanperinnettä 1800-luvun alussa. Gottlund oli kiihkeä suomalaisuuden ja suomen kielen puolustaja, joka kuitenkin joutui usein kahnauksiin aikalaistensa kanssa. Häntä on sanottu ikuiseksi kakkoseksi.

Gottlund-runokilpailua on järjestetty vuodesta 2014. Sen toteuttaa vapaamuotoinen työryhmä yhteistyössä Juvan kulttuuripalveluiden ja Toenperän Juvan kirjaston kanssa. Kahtena edellisenä vuonna kilpailuun on osallistunut yli sata kirjoittajaa.

Gottlund-runokilpailun kilpailuaika on 20.2.-30.4.2020. Voittaja julkistetaan Juvalla 3. heinäkuuta Gottlund-viikon yhteydessä. Samalla on mahdollisuus osallistua Heli Slungan Runon jäljillä -kirjoittajapajaan, jonka järjestävät Toenperän Juvan kirjasto, Kirjoittajayhdistys Ernesti ja Gottlund-työryhmä. Runopaja aloitettaan perjantaina klo 15.00-17.30 Juvan kirjastolla. Lauantaina kirjoitetaan Gottlundin tuvalla klo 10-15.

Lisätietoja kilpailusta ja Gottlund-viikosta: Johanna Kuusisto, 0400 136 176, johanna.kuusisto@juva.fi

Lisätietoja runopajasta: kirjoittajayhdistysernesti@gmail.com tai 050 567 1947.

Seuraa kilpailun fb-sivua: facebook.com/gottlundrunokilpailu

Säännöt

1. Vuoden 2020 teema on Pidot.

2. Kukin osallistuja voi lähettää kolme runoa. Runojen muotoa ei rajoiteta.

3. Runojen on oltava selvästi luettavia, mieluiten koneella kirjoitettuja. Jokainen runo laitetaan omalle sivulleen ja jokaiseen sivuun merkitään kirjoittajan nimimerkki. Oheen liitetään suljettu kirjekuori, jossa on tekijän nimi ja yhteystiedot. Kirjekuoren päälle kirjoitetaan nimimerkki.

4. Kilpailuaika on 20.2.-30.4.2020. Runot lähetetään osoitteella Johanna Kuusisto, Juvan kulttuuritoimi, PL 28, 51901 JUVA. Kilpailun viimeisen päivän postileima riittää.

5. Viisihenkinen esiraati valitsee 10-15 finalistia, joista kilpailun päätuomari valitsee voittajan ja sijoittuneet.

6. Tulokset julkistetaan yleisötilaisuudessa 3.7.2020 klo 13 Juvan kirjastossa.

7. Kolme parasta kirjoittajaa palkitaan. Ykköspalkinnon voi voittaa vain kahdesti peräkkäin. Aiemmat julkaisut eivät rajoita kilpailuun osallistumista.

8. Runoja ei palauteta, vaan ne arkistoidaan Juvan kirjastoon. Julkaisuoikeudet ovat tekijällä, mutta Juvan kunta voi käyttää runoja eri yhteyksissä suullisesti ja kirjallisesti.

9. Voittajarunot julkaistaan Juvan kulttuurisivuilla.

Lisätietoja

www.juvankulttuurisivut.fi
Carl Axel Gottlund
Kymmenen kohtaa aiheesta Carl Axel Gottlund ja kieli
Gottlund-runokilpailu 2014, 2015, 2016, 2017, 2018

Loitsu – Gottlund-runokilpailu 2018

Gottlund-runokilpailu järjestettiin Kaarle Akseli Gottlundin elämäntyön innoittamana viidettä kertaa. Vuoden 2018 kilpailun teemana oli loitsu. Kilpailun vierailevana tuomarina toimi runoilija-kustantaja Daniil Kozlov, joka julkaisee runoilijanimellä Susinukke Kosola. Voittajiksi hän valitsi Sakari Lipastin Metron manauksen, Eija Mustosen Kyyn kesytyksen ja Suvi Nurmen Tahdonvoiman ja tarkoituksen kutsun.

Gottlund-runokilpailu 2016

Gottlund-runokilpailun teemat valitaan Carl Axel Gottlundin elämästä. Hänen elämänsä ja kiinnostuksenkohteensa olivat hyvin monipuoliset tanssista kasveihin ja matkoista suomen kieleen, jonka entusiastinen tutkija ja kehittäjä hän oli. Matkat Värmlannin ja Norjan suomalaismetsiin nostivat ruotsinsuomalaisten identiteettiä niin merkittävästi, että hänen syntymäpäivänsä 24.2. on valittu suomalaisten kansallispäiväksi Ruotsissa. Kansanperinnettä ei voi kerätä …

Juvalaisia muistomerkkejä

Juvan pitkän historian ajalta on pystytetty useita muistomerkkejä. Monet niistä liittyvät sotiin ja yhteenottoihin, kuten 1500-luvun lopun Nuijasodan muistoksi pystytetyt muistomerkit, 1700-luvun lopulla Kustaa III:n sotaan liittyvä Stedingkin muistokivi ja Kirkkopuiston muistomerkit. Myös juvalainen olympiavoittaja Kalevi Hämäläinen on saanut oman patsaansa, ja juvalaiset runonlaulajat muistokivensä.

Gottlund-runokilpailu

Gottlund-runokilpailun tavoitteena on oman kielemme käytöstä, ilosta ja voimasta nauttiminen. Runokilpailun ideoija ja syntysanojen lausuja on kulttuurisihteeri emerita Leena Orro, Kajaanin runoviikoillakin toiminut vaikuttaja. Hänen aloitteestaan vietämme myös Runon ja suven päivää Eino Leinon päivnänä 6. heinäkuuta. Syksyllä 2013 kokoontui joukko kulttuurista kiinnostuneita toimijoita yhteen tavoitteenaan juvalaisen kulttuuriviikon järjestäminen. Se syntyi ja sen järjestäjäjoukko on edelleen vapaamuotoinen ryhmä. Gottlund-viikkoa tai -viikkoja on vietetty kesästä 2014 lähtien. Niiden kulmakiveksi on muotoutunut Gottlund-runokilpailu.

Carl Axel Gottlund
(1796 – 1875)

Carl Axel Gottlund oli ensimmäisiä ja tuotteliaimpia kansanperinteen kerääjiämme. Hän oli kiihkeä suomalaisuusmies, joka kirjoitti runoja ja toimitti useita lehtiä (mm. Suomalainen 1846 ja Suomi 1847-49). Gottlund esitti ensimmäisenä ajatuksen Kalevalasta – suomalaisten muinaisrunojen yhtenäisestä kokonaisuudesta. Gottlundin uskaliaimpia hankkeita oli kaunokirjallis-tieteellisen albumin ”Otava” kirjoittaminen ja kustantaminen. Suomen kirjakielen murretaistelussa Gottlund puolusti jyrkästi itämurteiden käyttöä.