Ensimmäinen yksityisnäyttely oli vuonna 1978 Zürichissä, ja sen jälkeen niitä on ollut lukuisia kotimaassa ja ulkomailla. Lisäksi Strebel on osallistunut moniin yhteisnäyttelyihin. Juvan Kamerakerhossa hänen panoksensa on ollut merkittävä Galleria Kuninkaankartanon perustamisessa ja kansainvälisten kesänäyttelyiden kokoamisessa.

Strebel sanoo, että hänen työnsä liittyvät aina historiaan ja kulttuuriin, siihen kuinka ihmiset ovat eläneet. Hän lumoutui hylätystä Materan alueesta Italiassa jo vuonna 1981, ja on palannut sinne vielä vuosikymmenien jälkeen. Taas hän pääsi kuvaamaan muutosta, kun alueesta oli ehditty tehdä Unescon maailmanperintökohde. Strebel on kuvannut maanjäristyksen tuhoamaa kylää Italiassa ja berberiheimojen elämäntapaa Marokossa monivuotisessa projektissa. Marokko-työt kiersivät lukuisia näyttelyitä Suomessa ja ulkomailla. Kuvausprojekteihin on kuulunut myös hylättyjä maatiloja Suomessa, mutta nämä filmit pääsivät tuhoutumaan.

[su_slider source=”media: 598,597,596,542,541,540,539,538,537,536,535,534″ link=”image” target=”blank” height=”400″ title=”no” autoplay=”8000″]

Italiassa on kuvattu myös sarja Pozzuoli Anfiteatro, jossa valo ja varjot yhdistävät roomalaisen ja nykyajan arkkitehtuurin. Ne luovat uudenlaisen tunnelman historialliselle ympäristölle. Alianello, ”Se heijastuu vielä joelta” on sarja kuvia maanjäristyksen tuhoamasta kylässä Italiassa. Elämä pysähtyi luonnon otettua yhtäkkiä alueen takaisin itselleen. Kuvat on otettu 35 vuotta maanjäristyksen jälkeen. Puolityhjät hillopurkit, juuri avatut pullot, kesken jääneen korttipelin kortit ovat vain muutamia esimerkkejä siitä, minkä maanjäristys oli keskeyttänyt. Kaikki on kuin säilöttynä pölykerrokseen. Hidas maanjäristyksen jälkeinen muutos näkyy kaikkialla.

Strebel näkee paljon vaivaa löytääkseen oikean tavan käsitellä kuvat. Herbarium 1 -projektissa hän otti lähikuvia kasveista ja löysi monien kokeilujen kautta kuvankäsittelytavan, jolla luontohavainto pelkistyy. Värien sijaan hän suosii pehmeää seepiaväritystä.

Oma katsomukseni perustuu valoon ja varjoon, muotoon ja hahmoon, läheisyyteen ja etäisyyteen. Näiden ilmiöiden sulautuminen luonnon valokuviksi on hyvin henkilökohtaisen tulkinnan tulos. ”Värilliset” kuvat tuntuvat pinnallisilta. ”Värittömät” kuvat ovat täynnä syvyyttä, aistillisuutta ja tunnetta, sillä ne pelkistyvät valoon ja muotoon. Värejä, jotka veisivät katsojan huomion, ei enää ole.

Täydellisyyden huippu -luontokuvanäyttelyn kuviaan Strebel pohtii näin:

Luonnossa aina  kaikki on tasapainossa. Muodot, värit, rakenteet – sommittelu toimii aina. Luonnossa ei ole kompromisseja. Makrokuvat paljastavat luonnonvärien kaunista sävymaailmaa, kasvien hienoja rakenteita sekä tasapainoisia muotoja. Luonnollisesti hajoava luonto säilyttää oman arvokkuutensa loppuun saakka.

Omia julkaisuja ovat Jää untuva (1991), Etelä-Savon vuosi (2008), Two Days in Sesto Calende (2012) ja Herbarium I (2012), Si specchia anchora nel fiume, Fotografie d´arte e poesie (2016), Matera. Immagini del tempo (2017).  Sveitsissä Strebel palkittiin kahdella kunniakirjalla (1978) ja Kaakkois-Suomen piirin valokuvanäyttelyssä yhdelllä (1986). FIAP on palkinnut hänet vuosina 1984­-86.

Ansiot

1978    2 kunniakirjaa, Grosser Fotopreis der Schweiz (CH)
1984    Honorable Medal FIAP, Int. Salon of Photography, Seoul
1985    Bronc Medal FIAP, Int. Salon of Photography, Seoul
1986    Honorable Medal FIAP, Int. Salon of Photography, Seoul
Kunniakirja, Kaakkois-Suomen piirin valokuvanäyttely,  Imatra (FIN)
2014    Juvan kunnan kulttuuripalkinto

Etelä-Savon taidetoimikunta myönsi apurahan vuosina 1996, 2001-2003 ja 2012, Etelä-Savon Kulttuurirahasto 2008, 2016 ja Taiteen edistämiskeskus Etelä-Savo 2015. Strebel työskenteli Materan taiteilijaresidenssissä Italiassa kaksi kuukautta kesällä 2015.

Myös synnyinmaahansa Sveitsiin Strebel on palaamassa kuvaamaan syksyllä 2017 August Strindbergin elämänvaiheisiin liittyvässä projektissa. Kun kysyn, onko Juvalla asuminen muuttanut häntä, hän sanoo muuttuneensa suomalaiseksi. Savosta katsoen sveitsiläiset näyttävät nykyään kovin kiireisiltä ja kaavamaisilta.

Julkaisut

1991    Jää untuva
2008    Etelä-Savon Vuosi
2012    Two Days In Sesto Calende
2012    Herbarium 1
2016    Si specchia anchora nel fiume, Fotografie d´arte e poesie
2017    Matera. Immagini del tempo

Teksti: Peter Strebelin CV:n ja haastattelun pohjalta Piia J. Häkkinen

Yksityisnäyttelyt

1978    Galerie Tolgge, Zürich (CH)
Galerie Höchhuus, Küsnacht (CH)
1979    HR-Galerie, Eglisau (CH)
1982    Galleria Spazio Immagine, Bari (I)
Galerie Am Bach, Küsnacht, (CH)
Galleria Fotografie Oltre, Chiasso (CH)
1983    Partalansaaren Lomakoti, Sulkava (FIN)
1984    Galerie Forum 2000, Genève (CH)
Fotobar Indios, Chiasso (CH)
1985    Kerimaa, Kerimäki (FIN)
Galeria Foto USW, Hamburg (D)
1987    Puumalassa, (FIN)
1990    Anneksi, Heinola (FIN)
1991    Leppävirran Teatteritalvi, Leppävirta (FIN)
Leppävirran Seurakunta, Leppävirta (FIN)
1992    Juvalla, Juva (FIN)
1994    Mikkelin Valokuvakeskus, Mikkeli (FIN)
Juvakoti, Juva (FIN)
1996    Sveitsissä kiertonäyttely, (CH)
2002    Victor Barsokevitsch Valokuvakeskus, Kuopio (FIN)
Juvan kirjasto, Juva (FIN)
2004    Savonlinnan Taidemuseo, FIN
2005    Kiek in de Kök Valokuvamuseo Tallinn, EE
Fotogaleria IBIS Vaasa, FIN
2007    Galerie Kuninkaankartano, Juva (FIN)
2008    Art-Gallery-Ryf, Zürich (CH)
2010    Galleria Kuninkaankartano, Juva (FIN)
Villa Pomini, Castellanza (I)
2011    Kultur und Kongresshaus, Aarau (CH)
Festsaal der Psychiatrischen Klinik Königsfelden, Windisch (CH)
Spazio Cesare da Sesto, Sesto Calende, (I)
2012    Galleria Kuninkaankartano, Juva (FIN)
2014    Juvan kirjasto, Juva (FIN)
2015    Kulttuurikeskus Poleeni, Pieksämäki (FIN)
2016    Galleria Kuninkaankartano, Juva (FIN)
Centro culturale, Aliano (I)
Galleria Sax Bariasano, Matera (I)
Galleria Mala Testa, Matera (I)
2017    Mikkelin Valokuvakeskus, Mikkeli (FIN)

Ryhmänäyttelyt

1978    Galerie Kornhaus, Baden (CH)
1979    Kunsthaus, Aarau (CH)
Salzburg College, (A)
1981    Kunsthaus, Aarau (CH)
1983    SICOF, Milano (I)
Journé International de la photographie, Momtpellier (F)
Fotomeeting, Rimini (I)
Taidetauko, Sulkava (FIN)
1984    Contemporary Art Fair, London (GB)
Fotoforum, Ruzomberok (CZ)
1985    Fotoforum, Ruzomberok (CZ)
1986    Circolo di Colturale, Biasca (CH)
Centre International d’ Arte Contemporaine, Paris (F)
Fotoforum, Ruzomberok (CZ)
1994    Kenkävero, Mikkeli (FIN)
2000    Mikkelin Valokuvakeskus “Planketti” (FIN)
2005    Artmuseum Riihisaari, Savonlinna, FIN
2008    Galleria Kuninkaankartano, Juva (FIN)
2013    Gallery Kuninkaankartano, Juva (FIN)
2016    Mikkelin Valokuvakeskus (FIN)

Kokoelmat

2011    Spazio Cesare da Sesto, Sesto Calende, (I)
2016    Centro culturale, Aliano (I)

Jari Johannes Piikki syntyi Juvan Koikkalassa 16.5.1963. Musikaalisen Piikin suvun poika alkoi oman musiikkiharrastuksensa Koikkalan koululla kokoontuneessa kansalaisopiston piirissä. Hän jatkoi musiikkiopintojaan Mikkelin musiikkiopistossa. Armeijan käytyään Piikki aloitti kirkkomusiikin opiskelun Sibelius Akatemiassa Kuopiossa vuonna 1982 ja valmistui musiikin kandidaatiksi 1987. Valmistumisensa jälkeen Jari Piikki työskenteli Juvan seurakunnan kanttorina vuoteen 2009 saakka, jolloin hän jäi sairaseläkkeelle. Kanttorina Piikki oli soittanut jo kouluaikanaan Koikkalan kirkossa. Jari Piikki kehitti jatkuvasti ammattitaitoaan yliopistotasoisilla ylimääräisillä opinnoilla. Hän jatkoi opintojaan Helsingissä suorittaen Sibelius-Akatemiassa mm. urkujensoiton ja urkuimprovisaation A-tutkinnon v.1990 opettajinaan Folke Forsman ja Kaj-Erik Gustafsson. Jari Piikki teki opintomatkoja Ruotsiin, Saksaan, Hollantiin, Espanjaan ja Ranskaan sekä osallistui lukuisille mestarikursseille. Suomen Kanttorikuorossa Jari Piikki lauloi kaksikymmentä vuotta. Director cantus -arvo hänelle myönnettiin vuonna 2003.

Jari Piikki työskenteli kanttorina monipuolisesti seurakuntansa musiikillisena moottorina ja promoottorina. Hän toimi kuoronjohtajana niin lapsikuoro Sinivarpusille kuin seka- ja mieskuorolle. Hän sävelsi uruille ja sovitti kuoroille teoksia. Juvan Osuuspankin 100-vuotisjuhlaan Piikki sävelsi teoksen Isänmaan rakentajat. Vuonna 2010 hän sävelsi V.A.Koskenniemen runot Pöllö ja Soutulaulu Juvan kirjaston 160-vuotisluentosarjaan tohtori Martti Häikiön pyynnöstä. Hän konsertoi uruilla niin kotimaassa kuin ulkomaillakin. Piikki esiintyi eri puolilla Suomea, mm. Turun, Tampereen, Keravan, Helsingin, Kuopion, Mikkelin ja Savonlinnan urkukonserttisarjoissa. Unkarissa, Eestissä ja Espanjassa hän soitti urkusolistina ja säestäjänä mm. Suomen Kanttorikuoron kanssa.

Kanttori Piikin aikana Juvan vuonna 1863 valmistuneeseen Ernst Lohrmanin suunnittelemaan kivikirkkoon hankittiin uudet pääurut. Pääurut on valmistanut Paschen Kiel Orgelbau vuonna 2003.
Juvan urut ovat tyyliltään Suomessa harvinaiset, ranskalaisromanttiset urut. Soittimena ne ovat monipuoliset ja niiden sointi tukee erinomaisesti virsilaulua. Paneutuminen urkujen suunnitteluun ja rakennuttamiseen sai Piikin kirjoittamaan ensimmäisen teoksensa Juvan urkukirjan vuonna 2003. Sen kuvat ovat myös hänen ottamiaan. Teoksen toimitustyössä oli mukana Juvan lehden pitkäaikainen päätoimittaja Reijo Koponen.

Uudet urut ovat olleet monien juvalaisten kulttuuritapahtumien synnyttäjänä. Juvan seurakunnan ja kunnan yhteistyössä järjestämät musiikkikesän tapahtumat ovat olleet korkeatasoisia musiikkitapahtumia, joissa on kuultu useita juvalaislähtöisiä muusikoita. Juvan urkupitoja on järjestetty vuodesta 2003 joka kesä. Vuonna 2006 urkupidot radioitiin ja niiden juontajana toimi Hannu Taanila. Juvan kirkko, jossa on erinomainen akustiikka, on toiminut myös Joroisten Musiikkipäivien tapahtumapaikkana. Kaikkien näiden tapahtumien taustavoimana ja yhtenä suunnittelijoista kanttori Jari Piikki on antanut oman asiantuntemuksensa seurakunnan ja juvalaisen kulttuurielämän käyttöön. Uusilla uruilla Jari Piikki teki myös useita levytyksiä, joista osassa on laulanut Juvan seurakunnan toinen kanttori, tenori Pertti Laamanen. Suomen Kanttori-urkuriliiton hallitus valitsi Jari Piikin Vuoden Kanttoriksi 2007. Valinnan perusteena oli Jari Piikin kyky hoitaa kanttorin tehtävää sekä hyvin laaja-alaisesti että erittäin korkeatasoisesti.

Kirkon torni on myös erinomainen tähtitorni, kertoo Piikki Vuoden Kanttori 2007 nimityksensä haastattelussa. Tähtitiede ja valokuvaus ovat olleet Piikille musiikin lisäksi tärkeitä harrastusalueita. Harrastukset tukivat erinomaisesti toisiaan: Piikki valokuvasi haloilmiöitä sekä tähtitaivasta innokkaasti. Valokuvistaan hän teki näyttelyitä, jotka olivat esillä mm. Juvan vesitornissa, Mikkelin Valokuvakeskuksessa ja Juvan kirjastossa. Tähtitieteen harrastajana Jari Piikki toimi URSA:n ilmakehävaloilmiöjaoston vetäjänä vuosina 1994-2008 ja Ursa Minor –lehden toimittajana. Tähtitaivaan ilmiöiden tutkijasta ja valokuvaajasta tuli myös Länsi- ja Itä-Savon kolumnisti 2000-luvulla. Juvan Kamerakerhon pitkäaikaisena puheenjohtajana Piikki toimi vuodet 1997-2008. Juva oli Jari Piikin suuri rakkaus, jonka maisemia hän kuvasi innokkaasti. Tästä harrastuksesta syntyi erittäin suosittu valokuvanäyttely Juvan eri kylistä Juvan kirjastossa vuonna 2008. Joitakin kuvista on nähtävissä Piikin suvun kotisivuilla ja valokuvista kootuissa kalentereissa. Jari Piikin valokuvia on useiden teosten kuvituksena.

Jari Johannes Piikki menehtyi vaikeaan sairauteen 12.1.2012.

Teksti: Ville Niskanen ja Päivi Lehmusvuori

TUOTANTO

KIRJAT

• Juvan synty: kuvia ja mielikuvia vuosimiljardien mitalla. Tekstit: Reijo Koponen, Leena Orro, Jari Piikki. Taitto: Jari Piikki, Teuvo Savolainen. Kuvaajat: Teuvo Savolainen, Jari Piikki, Antti Kilkki et al. Juva: Juvan kamerakerho, 2001.
• Juvemmalle: juhlakirja Juvan täyttäessä 550 vuotta. Toim. Leena Orro. Ulkoasu Kalervo Katajavuori. Valokuvat Jari Piikki et al. Juva: Juvan seurakunta ja Juvan kunta 1992.
• Juvan urkukirja. Toim. Jari Piikki ja Reijo Koponen. Valokuv. Jari Piikki. Juva: Juvan seurakunta, 2003.
• Suomen museot: Osa VIII. Kirj. Helvi Blomqvist, valokuvat Jari Piikki. Väriteos Henna 2007.
• Teittinen, Heli: Juvan pappiloiden historiaa 560 vuoden ajalta. Valokuvat Jari Piikki. Juva: Juvan kotiseutu- ja museoyhdistys, 2004. (Ilmestynyt myös CD-ROM -muodossa).
• Vartiainen, Juha: Kuvia taivaalta: ilmakehän ilmiöt ja avaruus. Valokuvat Jari Piikki et al. Helsinki: Multikustannus 2007.

MUSIIKKI

• Grand choeur: Jari Piikki soittaa Juvan kirkon urkuja. Juva 2008. FUGA-9253.
• Isänmaalle. Urut Jari Piikki. Tenori Pertti Laamanen. Juva 2006. JPLCD-01
• Joudu Joulu. Urut Jari Piikki. Tenori Kari Kanto. Juva 2005. KPCD-05.
• Juvan Sinivarpuset: Sinivarpuset 2. Juva: Lapsi- ja nuorisokuoro Sinivarpuset, 1987. Äänilevy ja C-kasetti.
• Kristus, aurinkomme, loistaa. Urut Jari Piikki. Tenori Pertti Laamanen. Juva 2003. JSKCD-103
• Kuusisto, Ilkka: Kallio ja Elämänpuu: Juva 550-juhlavuoden äänite. Juvan kotiseutu- ja museoyhdistys 1992.
• Suomen kanttorikuoro: Silmäni ovat nähneet. Suomen kanttorikuoro 2005.
• Voix celeste: Kivikirkon kanttorin ihanat klassikot. Jari Piikki soittaa Juvan kirkon urkuja. Juva 2007. FUGA-9249.
• Älkää pelätkö: Jari Piikin sävellyksiä. Juva 2010. JP2010.

KIRJALLISUUTTA

• Könönen, Juha: Kanttori katsoo yli horisontin. Länsi-Savo 26.5.2007.
• Laitinen, Seija: Taivaan merkit valokuvina. Länsi-Savo 3.10.2002.
• Piikki, Jari: Erikoisia vedenpinnan valoilmiöitä. Tähdet ja avaruus 1997, 4.
• Piikki, Jari: Helmiäiset hyökkäsivät. Tähdet ja avaruus 1997, 2.
• Piikki, Jari: Sateenkaaren kuvaaminen kiinnosti. Tähdet ja avaruus 1996, 6.
• Piikki, Jari: Sateenkaari syttyy satamattakin. Tähdet ja avaruus 2002, 4.
• Piikki, Jari: Siitepölykehiä seuraamaan. Tähdet ja avaruus 1996, 2.
• Piikki, Jari: Tuhkailmiöitä jo pari vuotta. Tähdet ja avaruus 1993, 5.
• Riikonen, Marko: Sateenkaaren värejä vedenpinnassa. Suomen luonto 2007, 6.
• Sensio, Mervi: Nosta katseesi. Kodin Pellervo 2008, 12.

LINKKEJÄ

Vuoden Kanttori Jari Piikki
Piikin suvun sivut

Risto Lampi syntyi 9.4.1939 Viipurissa. Opettajatutkinnon hän suoritti Jyväskylän Kasvatusopillisessa Korkeakoulussa. Opettajana hän toimi Puumalan Rokansalon koulussa 1963-1968 ja Juvan Järvenpään koulussa 1968-1999. Avioliiton hän solmi 1969 Gretel os. Lindströmin kanssa, tytär Mirva syntyi 1973. Director musices -arvonimi myönnettiin Risto Lammelle vuonna 1989. Juvan kunnan kulttuuripalkinnon hän sai 1991.

Risto Lampi soitti puhallinorkesterissa Lievestuoreella jo kaksitoistavuotiaana. Alkuun instrumenttina oli pasuuna, myöhemmin pääsoittimeksi vakiintui trumpetti. Opiskeluaikanaan Lampi soitti Jyväskylän Kasvatusopillisen Korkeakoulun vaskikvartetissa ja paikallisessa sinfoniaorkesterissa.

Opettajan työn ohella Risto Lampi jatkoi musiikin parissa. Hän perusti Puumalan Soittokunnan vuonna 1965. Hän soitti itse, johti ja opetti. Muutto Juvalle vuonna 1968 ei katkaissut yhteistyötä. Juvalla Risto Lampi rupesi heti kokoamaan nuoria puhallinmusiikin pariin. Aluksi soitettiin nimellä Juvan Nuoret Puhaltajat, vuonna 1974 perustettiin Juvan Puhaltajat. Risto Lampi johti, opetti, soitti itse ja sovitti. Hän myös sävelsi toistakymmentä puhallinorkesterille tarkoitettua kappaletta. Soittimien hankinta sekä varainhankinta nuotiston kartuttamiseksi työllistivät myös.

Risto Lammen vaikutus ulottui koko Etelä-Savoon. Puumalan ja Juvan lisäksi hän johti orkesteria myös Mikkelissä ja Punkaharjulla. Tämä tarjosi mahdollisuuden hedelmälliseen yhteistyöhön. Pidettiin musiikkileirejä, jotka opetusjakson jälkeen yleensä päättyivät suuren kokoonpanon konserttiin. Yhteistyö varmisti myös sen, että soittajia yksittäisten orkesterien konserteissa oli aina tarvittava määrä; paikkaaminen oli helppoa tuttujen kokoonpanojen kesken.

Juvan Puhaltajat esiintyi useita kertoja myös Suomen rajojen ulkopuolella. Viimeinen Risto Lammen johdolla tehty konserttimatka suuntautui Floridaan vuonna 1999. Lampi kuoli 25.12.1999.

Valtakunnan tasolla Risto Lampi vaikutti toimimalla useita vuosia Suomen Puhallinorkesteriliiton (SPOL) hallituksessa. Liiton nuotisto siirrettiin Helsingistä 1990-luvun alussa Juvan Järvenpäähän Risto Lammen kotiin. Arkisto käsitti noin 30.000 stemmalehteä ja viitisentuhatta nuottivihkoa. Risto Lampi teki mittavan työn saadakseen arkiston palvelemaan 170 jäsenorkesteria mahdollisimman hyvin. Hän kirjoitti nuotteja puhtaaksi, sovitti ja kokosi aihekohtaisia orkesterivihkoja. Uusinta tekniikkaa käyttäen hän organisoi nuottien välityksen kansainväliseksi toiminnaksi.

Valokuvaus oli Risto Lammen tavoitteellinen harrastus. Hän mm. dokumentoi laajasti opettajakurssinsa JKK:ssa 60-luvun alussa. Perinteisen kuvanvalmistustekniikan ohella hän paneutui ns. pimiögrafiikkaan. Varsinkin 1970-luvulla Juvan Kamerakerho oli edelläkävijä tämän tekniikan osaamisessa. Niin Risto Lampi kuin muutamat muutkin kuvaajat menestyivät mainiosti Suomen Kameraseurojen Liiton vuotuisissa kilpailuissa.

Teksti: Reijo Koponen

KIRJALLISUUTTA

• Kilkki, Antti: Vähän matkaa Risto Lammen seurassa: Koettua ja kerrottua. Juvan Lehti 15.6.2000.
• Koponen, Reijo: Järvenpäässä hakataan, Suomeen lastut lentää. Juvan lehti 27.10.1991.
• Nuoret puhaltavat yhteen Juvalla: Torvet törisevät Väyrysellekin. Länsi-Savo 8.2.1987.
• Opettaja ja puhallinmusiikkimies Risto Lampi täyttää pyöreitä vuosia. Juvan Lehti 8.4.1999.
• Runonen, Carmen: Mies, joka puhaltaa hengen Juvan musiikkiin. Länsi-Savo 15.11.1991.