Juvan kivikirkko rakennettiin nykyiselle paikalleen vuosien 1856–1863 välillä, mutta kirkonkylä kasvoi kirkon ympärille vasta myöhemmin. Tämä Pappilan Kirkkokankaaksi nimetty kirkon paikka oli rakentamisaikaan jokseenkin autiota aluetta, jossa sijaitsi vain joitakin Isopappilan torppia ja näiden niittyjä ja peltoviljelyksiä, sillä maat kuuluivat Isopappilaksi nimetylle kirkkoherran pappilalle. Uuden kirkon vetovoima muutti kirkonkylän painopistettä ja pian perässä seurasi muitakin uudisrakennuksia, kuten uusi käräjätalo ja pitäjäntupa ensimmäisten joukossa. Myöhemmin nämä saivat seurakseen myös kansakoulun ja kunnantuvan.

Todennäköisesti ensimmäisestä kappelikirkosta ja Juvan seurakunnan perustamisesta saakka Juvan kirkot olivat sijainneet vanhalla hautausmaalla Jukajärven tuntumassa lähellä pappilaa. Sitä, kuinka monta kirkkoa Juvalla on kaikkiaan ollut, ei pystytä sanomaan, mutta todistettavasti kivikirkolla on ollut kirkkomaalla kaksi edeltäjää. Ensimmäinen palveli seurakuntaa vuodesta 1666 vuoteen 1729 saakka, jolloin kirkko tuhoutui myrskyssä. Samalla paikalle rakennettiin tasavartinen ristikirkko ja se valmistui vuonna 1729. Tämä kirkko oli samoilla sijoillaan talveen 1869–1870 saakka, jolloin se purettiin ja siirrettiin Anttolaan lahjoituksena juuri perustetulle kappeliseurakunnalle.

Vanha pitäjänkeskus oli syntynyt kiviaidalla ympäröidyn kirkkomaan ja vanhan kirkon tuntumaan seurakunnan maalle. Siellä sijaitsivat myös ensimmäiset julkiset rakennukset, kuten köyhäintupa ja krouvi, myöhemmin myös pitäjäntupa, käräjätalo, kievari, kirkon kymmenysaitta ja viljamakasiini. Sinne kerääntyi väki sunnuntaisin kirkonmenojen jälkeen kuulumisia vaihtamaan ja kauppaa käymään. Siellä pidettiin myös syksyiset palvelusväen pestuumarkkinat. Kirkkomaan aidan vieressä aukeava torin tapainen alue mahdollisti väen kokoontumiset. Tämä edellä kuvailtu, ehkä jo keskiajalta peräisin oleva keskus siirtyi siis uuden kivikirkon myötä pohjoisemmaksi, Joroisiin menevän tien varteen.

Uutta kivikirkkoa rakennettiin vuosien 1856 ja 1863 välillä. Syntysanat uuden kirkon tarpeellisuudesta lausuttiin kuitenkin jo vuonna 1830 silloisen kirkkoherran toimesta. Vanhaa kirkko pidettiin liian huonokuntoisena ja lisäksi se oli ahdas. Juvan seurakunta oli maantieteellisestikin laaja ja 10 000 paremmalla puolella oleva asukasluku asetti tiettyjä vaatimuksia kirkon koolle. Kirkonrakennushankkeen laittaminen alulle oli pitkä prosessi ja sisälsi useita vaiheita koskien rakennuspaikkaa, rakennuksen muotoa ja kokoa, materiaalia, piirustuksia, suunnitelmia ja rakennuttajia, mutta vihdoin oli kaikki valmista uuden pyhätön rakentamiselle. Juvan Vehmaan kartanon isäntä Georg Grotenfelt lupautui rakentamaan kirkon uusien piirustusten mukaan ja urakkasopimus allekirjoitettiin 11.10.1856.

Urakoitsija Grotenfelt ei ollut työssään yksin. Hänen lisäkseen työmaalla ahkeroivat Juvan kirkkoherra Magnus Erik Alopaeus, joka jo suunnitteluvaiheessa piti yhteyttä lääninarkkitehteihin ja Intendentin konttoriin ja työn alkaessa hoiti kirjeenvaihtoa kirkon suunnitelleen arkkitehti Carl Albert Edelfeltin kanssa, milloin tämä oli toisella paikkakunnalla hoitamassa muita virkatehtäviä. Juvan kirkon rakennusvaiheen alkaessa Edelfelt oli juuri siirtynyt Helsingistä Intendentin konttorista Hämeenlinnaan Hämeen läänin arkkitehdiksi.

Samaan aikaan Juvan kivikirkon rakentamisen kanssa valmistui Helsinki-Hämeenlinna -rautatie, Suomessa ensimmäinen laatuaan, ja tämän rataosuuden asemarakennukset olivat Edelfeltin suunnittelemia. Rakennustyömaalla toimi myös pohjalaiseen kirkonrakentajasukuun kuulunut Erkki Kuorikoski vastaavana rakennusmestarina. Ei myöskään sovi unohtaa suurta joukkoa muurareita, timpureita, puuseppiä, seppiä, lasimestaria, maalareita, kuormanajajia ja apumiehenä toimineita Vehmaan kartanon torppareita. Lisäksi pitäjänkokous oli asettanut pitäjän miehistä koostuvan rakennuskomitean valvomaan rakentamista ja tämä tapahtui erillisissä katselmuksissa, joita tehtiin yhteensä neljä kappaletta.

Kirkon rakentamiseen meni muun muassa 1040 kuutiosyltä lohkottuja kiviä perustuksiin ja seiniin, 332 neliökyynärää hakattuja kiviä ulkorappusiin ja kynnyskiviin ja 130 000 rautapoltettua tiiltä. Lisäksi meni tynnyreittäin kalkkia, muuraushiekkaa, palkkeja, parruja, pilareita, lautaa, rimoja, nauloja, lattarautaa ja rautalevyä kirkon kattamiseen. Suuri osa tarvittavista materiaaleista, kuten kivet, kalkki ja puutavara tulivat Grotenfeltin oman Vehmaan kartanon mailta.

Kivikirkon virallinen vihkiminen tapahtui 3. syyskuuta vuonna 1863. Sen jälkeen vanhan kirkko jäi lopullisesti käytöstä ja siirrettiin vuonna 1870 Anttolaan juuri perustetun kappeliseurakunnan kirkoksi. Kivikirkko on saanut vihkimisensä jälkeen muutamia lisäyksiä irtaimistoon, muun muassa urut vuonna 1875. Urut on uusittu vuosina 1957 ja 2003.

Vuonna 1889 Ida Amanda Nykopp, Juvan entisen kirkkoherra Carl Gustaf Nykoppin tytär ja hänen puolisonsa Porvoon piispa Carl Henrik Alopaeus lahjoittivat kirkkoon Alexandra Fråsterus-Såltinin maalaaman alttaritaulun. Kivikirkon kellot on valettu vuosina 1738 ja 1772 ja peräisin Juvan vanhasta puukirkosta. Kivikirkon vihkimisen yhteydessä vihittiin käyttöön myös uusi hautausmaa. Historiansa aikana kirkko on läpikäynyt myös useita kunnostustöitä.

Kivikirkon sankarihautausmaan patsaat suunnitteli alun perin Ilmari Wirkkala. Graniittipatsaiden toteutuksesta vastasi hänen poikansa Tapio Wirkkala.

Teksti: Kirsi Vertainen

Lähteet

Vertainen, Kirsi 2013. Juvan kivikirkko. Juvan seurakunta.

Jari Johannes Piikki syntyi Juvan Koikkalassa 16.5.1963. Musikaalisen Piikin suvun poika alkoi oman musiikkiharrastuksensa Koikkalan koululla kokoontuneessa kansalaisopiston piirissä. Hän jatkoi musiikkiopintojaan Mikkelin musiikkiopistossa. Armeijan käytyään Piikki aloitti kirkkomusiikin opiskelun Sibelius Akatemiassa Kuopiossa vuonna 1982 ja valmistui musiikin kandidaatiksi 1987. Valmistumisensa jälkeen Jari Piikki työskenteli Juvan seurakunnan kanttorina vuoteen 2009 saakka, jolloin hän jäi sairaseläkkeelle. Kanttorina Piikki oli soittanut jo kouluaikanaan Koikkalan kirkossa. Jari Piikki kehitti jatkuvasti ammattitaitoaan yliopistotasoisilla ylimääräisillä opinnoilla. Hän jatkoi opintojaan Helsingissä suorittaen Sibelius-Akatemiassa mm. urkujensoiton ja urkuimprovisaation A-tutkinnon v.1990 opettajinaan Folke Forsman ja Kaj-Erik Gustafsson. Jari Piikki teki opintomatkoja Ruotsiin, Saksaan, Hollantiin, Espanjaan ja Ranskaan sekä osallistui lukuisille mestarikursseille. Suomen Kanttorikuorossa Jari Piikki lauloi kaksikymmentä vuotta. Director cantus -arvo hänelle myönnettiin vuonna 2003.

Jari Piikki työskenteli kanttorina monipuolisesti seurakuntansa musiikillisena moottorina ja promoottorina. Hän toimi kuoronjohtajana niin lapsikuoro Sinivarpusille kuin seka- ja mieskuorolle. Hän sävelsi uruille ja sovitti kuoroille teoksia. Juvan Osuuspankin 100-vuotisjuhlaan Piikki sävelsi teoksen Isänmaan rakentajat. Vuonna 2010 hän sävelsi V.A.Koskenniemen runot Pöllö ja Soutulaulu Juvan kirjaston 160-vuotisluentosarjaan tohtori Martti Häikiön pyynnöstä. Hän konsertoi uruilla niin kotimaassa kuin ulkomaillakin. Piikki esiintyi eri puolilla Suomea, mm. Turun, Tampereen, Keravan, Helsingin, Kuopion, Mikkelin ja Savonlinnan urkukonserttisarjoissa. Unkarissa, Eestissä ja Espanjassa hän soitti urkusolistina ja säestäjänä mm. Suomen Kanttorikuoron kanssa.

Kanttori Piikin aikana Juvan vuonna 1863 valmistuneeseen Ernst Lohrmanin suunnittelemaan kivikirkkoon hankittiin uudet pääurut. Pääurut on valmistanut Paschen Kiel Orgelbau vuonna 2003.
Juvan urut ovat tyyliltään Suomessa harvinaiset, ranskalaisromanttiset urut. Soittimena ne ovat monipuoliset ja niiden sointi tukee erinomaisesti virsilaulua. Paneutuminen urkujen suunnitteluun ja rakennuttamiseen sai Piikin kirjoittamaan ensimmäisen teoksensa Juvan urkukirjan vuonna 2003. Sen kuvat ovat myös hänen ottamiaan. Teoksen toimitustyössä oli mukana Juvan lehden pitkäaikainen päätoimittaja Reijo Koponen.

Uudet urut ovat olleet monien juvalaisten kulttuuritapahtumien synnyttäjänä. Juvan seurakunnan ja kunnan yhteistyössä järjestämät musiikkikesän tapahtumat ovat olleet korkeatasoisia musiikkitapahtumia, joissa on kuultu useita juvalaislähtöisiä muusikoita. Juvan urkupitoja on järjestetty vuodesta 2003 joka kesä. Vuonna 2006 urkupidot radioitiin ja niiden juontajana toimi Hannu Taanila. Juvan kirkko, jossa on erinomainen akustiikka, on toiminut myös Joroisten Musiikkipäivien tapahtumapaikkana. Kaikkien näiden tapahtumien taustavoimana ja yhtenä suunnittelijoista kanttori Jari Piikki on antanut oman asiantuntemuksensa seurakunnan ja juvalaisen kulttuurielämän käyttöön. Uusilla uruilla Jari Piikki teki myös useita levytyksiä, joista osassa on laulanut Juvan seurakunnan toinen kanttori, tenori Pertti Laamanen. Suomen Kanttori-urkuriliiton hallitus valitsi Jari Piikin Vuoden Kanttoriksi 2007. Valinnan perusteena oli Jari Piikin kyky hoitaa kanttorin tehtävää sekä hyvin laaja-alaisesti että erittäin korkeatasoisesti.

Kirkon torni on myös erinomainen tähtitorni, kertoo Piikki Vuoden Kanttori 2007 nimityksensä haastattelussa. Tähtitiede ja valokuvaus ovat olleet Piikille musiikin lisäksi tärkeitä harrastusalueita. Harrastukset tukivat erinomaisesti toisiaan: Piikki valokuvasi haloilmiöitä sekä tähtitaivasta innokkaasti. Valokuvistaan hän teki näyttelyitä, jotka olivat esillä mm. Juvan vesitornissa, Mikkelin Valokuvakeskuksessa ja Juvan kirjastossa. Tähtitieteen harrastajana Jari Piikki toimi URSA:n ilmakehävaloilmiöjaoston vetäjänä vuosina 1994-2008 ja Ursa Minor –lehden toimittajana. Tähtitaivaan ilmiöiden tutkijasta ja valokuvaajasta tuli myös Länsi- ja Itä-Savon kolumnisti 2000-luvulla. Juvan Kamerakerhon pitkäaikaisena puheenjohtajana Piikki toimi vuodet 1997-2008. Juva oli Jari Piikin suuri rakkaus, jonka maisemia hän kuvasi innokkaasti. Tästä harrastuksesta syntyi erittäin suosittu valokuvanäyttely Juvan eri kylistä Juvan kirjastossa vuonna 2008. Joitakin kuvista on nähtävissä Piikin suvun kotisivuilla ja valokuvista kootuissa kalentereissa. Jari Piikin valokuvia on useiden teosten kuvituksena.

Jari Johannes Piikki menehtyi vaikeaan sairauteen 12.1.2012.

Teksti: Ville Niskanen ja Päivi Lehmusvuori

TUOTANTO

KIRJAT

• Juvan synty: kuvia ja mielikuvia vuosimiljardien mitalla. Tekstit: Reijo Koponen, Leena Orro, Jari Piikki. Taitto: Jari Piikki, Teuvo Savolainen. Kuvaajat: Teuvo Savolainen, Jari Piikki, Antti Kilkki et al. Juva: Juvan kamerakerho, 2001.
• Juvemmalle: juhlakirja Juvan täyttäessä 550 vuotta. Toim. Leena Orro. Ulkoasu Kalervo Katajavuori. Valokuvat Jari Piikki et al. Juva: Juvan seurakunta ja Juvan kunta 1992.
• Juvan urkukirja. Toim. Jari Piikki ja Reijo Koponen. Valokuv. Jari Piikki. Juva: Juvan seurakunta, 2003.
• Suomen museot: Osa VIII. Kirj. Helvi Blomqvist, valokuvat Jari Piikki. Väriteos Henna 2007.
• Teittinen, Heli: Juvan pappiloiden historiaa 560 vuoden ajalta. Valokuvat Jari Piikki. Juva: Juvan kotiseutu- ja museoyhdistys, 2004. (Ilmestynyt myös CD-ROM -muodossa).
• Vartiainen, Juha: Kuvia taivaalta: ilmakehän ilmiöt ja avaruus. Valokuvat Jari Piikki et al. Helsinki: Multikustannus 2007.

MUSIIKKI

• Grand choeur: Jari Piikki soittaa Juvan kirkon urkuja. Juva 2008. FUGA-9253.
• Isänmaalle. Urut Jari Piikki. Tenori Pertti Laamanen. Juva 2006. JPLCD-01
• Joudu Joulu. Urut Jari Piikki. Tenori Kari Kanto. Juva 2005. KPCD-05.
• Juvan Sinivarpuset: Sinivarpuset 2. Juva: Lapsi- ja nuorisokuoro Sinivarpuset, 1987. Äänilevy ja C-kasetti.
• Kristus, aurinkomme, loistaa. Urut Jari Piikki. Tenori Pertti Laamanen. Juva 2003. JSKCD-103
• Kuusisto, Ilkka: Kallio ja Elämänpuu: Juva 550-juhlavuoden äänite. Juvan kotiseutu- ja museoyhdistys 1992.
• Suomen kanttorikuoro: Silmäni ovat nähneet. Suomen kanttorikuoro 2005.
• Voix celeste: Kivikirkon kanttorin ihanat klassikot. Jari Piikki soittaa Juvan kirkon urkuja. Juva 2007. FUGA-9249.
• Älkää pelätkö: Jari Piikin sävellyksiä. Juva 2010. JP2010.

KIRJALLISUUTTA

• Könönen, Juha: Kanttori katsoo yli horisontin. Länsi-Savo 26.5.2007.
• Laitinen, Seija: Taivaan merkit valokuvina. Länsi-Savo 3.10.2002.
• Piikki, Jari: Erikoisia vedenpinnan valoilmiöitä. Tähdet ja avaruus 1997, 4.
• Piikki, Jari: Helmiäiset hyökkäsivät. Tähdet ja avaruus 1997, 2.
• Piikki, Jari: Sateenkaaren kuvaaminen kiinnosti. Tähdet ja avaruus 1996, 6.
• Piikki, Jari: Sateenkaari syttyy satamattakin. Tähdet ja avaruus 2002, 4.
• Piikki, Jari: Siitepölykehiä seuraamaan. Tähdet ja avaruus 1996, 2.
• Piikki, Jari: Tuhkailmiöitä jo pari vuotta. Tähdet ja avaruus 1993, 5.
• Riikonen, Marko: Sateenkaaren värejä vedenpinnassa. Suomen luonto 2007, 6.
• Sensio, Mervi: Nosta katseesi. Kodin Pellervo 2008, 12.

LINKKEJÄ

Vuoden Kanttori Jari Piikki
Piikin suvun sivut