Kunnanviraston ja Juvantien välisessä puistossa sijaitsee näyttävä monumentti: Panu Patomäen patsas ”Liikettä”. Teos paljastettiin syyskuussa 1987.  Uusi kunnanvirasto valmistui vuona 1980 ja patsaalla haluttiin juhlistaa tätä saavutusta.

Virastopuistossa on myös kivi, jossa on Pommituslentolaivue 42:n muistolaatta. Lentolaivue toimi talvisodassa Jukajärven jäältä pommittaen vihollisia Viipurinlahdella ja Kannaksella. Laatta paljastettiin Juvan 550-juhlavuonna 1992 Suur-Savon XXVII maanpuolustusjuhlan yhteydessä. Hankkeen toteuttivat lentolaivue ja 42:n veteraanit.

Kirkkopuisto

Kirkkopuistossa on useita muistomerkkejä. Kirkon seinässä (pääoven vieressä) on kuvanveistäjä Taru Mäntysen suunnittelema Juvan seurakunnan perustamisen muistoreliefi. Se paljastettiin Juvan 550-juhlavuotispäivänä 19.1.1992.

Juvalle muutti paljon karjalaisia sotien jälkeen. Lähellä kirkon pääovea on Karjalaan jääneiden vainajien muistokivi, joka syntyi Juvan Karjalaisten aloitteesta. 1963 paljastetun punagraniittikiven suunnitteli Kirsti Liimatainen.

Tästä kivestä vasemmalla on C.A. Gottlundin (1796-1875) muistokivi, joka on kivenhakkaaja Jussi Metsälän ja kuvanveistäjä Nina Sailon työtä. Gottlundin reliefin lisäksi kivessä on teksti ”Keski-Skandinavian metsäsuomalaisten apostoli” ja ”Kiitollisilta metsäsuomalaisten jälkeläisiltä Vermlannista ja Norjan Solöristä 1963”. Kiven taakse viiteen metallilaattaan on kaiverrettu 237 sukunimeä, jotka kertovat 1500-1600-luvuilla Pohjanlahden yli muuttaneista suomalaisista. Muuttajista suurin osa tuli Savosta.

Sankarihauta-alueen suunnittelu aloitettiin heti talvisodan jälkeen. Yleissuunnitelman teki Ilmari Wirkkala. Kaariportin lumipukuisia vartiomiehiä esittävät veistokset ovat kuvanveistäjä Tapio Wirkkalan käsialaa. Alue valmistui Sankariristeineen vuonna 1955.

Veteraanipuisto

Kirkkopuistossa on punagraniittinen, yli neljä metriä korkea Jalkaväkirykmentti 49:n eli JR 49:n muistokivi. Kiveen on hakattu Yrjö Jylhän runosta säkeet ”Mitä vannoitte – sen piditte yli päänne kun löi tulimyrsky”. Juvalaisista koostuneen jalkaväkirykmentin muistokivi on Lauri Jantusen suunnittelema. Sen paljastustilaisuus oli vuonna 1979.

JR49:n muistokiven läheisyydessä on Jaakko ja Maria Kontion lahjoittama kenttähaupitsi 155 H Saint Chamond nro 269/263. Jatkosodan tulenjohtajana palvellut veteraani Jaakko Kontio kertoi haluavansa kunnioittaa lahjoituksella myös Kontio-suvun juuria Juvalla. Muistomerkin pystytyksestä huolehtivat Juvan Reserviupseerikerho ry ja Juvan Reservinaliupseerit ry. Tykin paljastus tapahtui 18.10.2009.

Puistola

Urheilevan Juvan kirkkain tähti on ollut Kalevi Hämäläinen (1932-2005) hiihtäjä, jonka urheilu-uraan sopi loistavien menestymisien lisäksi koko joukko mielen murtavia pettymyksiä. Muistomerkki julkistettiin 2010 Juvan kunnan toimesta.

Entisen pappilan puisto

Gottlundin tuvan eteen (Lukkarintie 1), entisen pappilan puistoon, on Kalevalan juhlavuonna 1985 pystytetty muistokivi C.A. Gottlundin kunniaksi ja juvalaisten runonlaulajien muistoksi. Harmaaseen luonnonkiveen kiinnitetty reliefi on lehtori Esko Niirasen käsialaa. Muistomerkin pystytti Juvan Kotiseutu- ja museoyhdistys.

Vapauspuisto

Partalanpellon alueella Vapauspuistossa (Villentien ja Partalantien kulmauksessa) sijaitsee Suomen itsenäisyyden 50-juhlavuoden kunniaksi vuonna 1968 pystytetty myllynkivi. Muistomerkin pystyttivät Juvan maatalouskerhon nuoret.

Stedingkin vallit ja Kustaa III:n sodat

Stedingkin vallit sijaitsevat n. 2 km Sulkavalle päin (viitta tien vieressä). Vallit olivat osa Savon prikaatin komentajan, eversti Curt von Stedingkin (1746-1837) Kustaa III:n sodan aikana vuonna 1789 Juvan kirkonkylän suojaksi teettämiä varustuksia. Harjulla vallien vieressä sijaitsee Stedingkin muistokivi. Kiven päällä ollut kanuunankuula on kadonnut. Muistokiven pystytti Juvan Kotiseutu- ja museoyhdistys vuonna 1962.

Samaan Kustaa III:n sotaan liittyy muistolaatta Pekurilan kylän Koskenmäen tilalla. Sotaan liittyvä Pekurilanjoen taistelu käytiin 21.6.1789 eversti von Stedingkin johdolla. Muistomerkin laatan suunnitteli Taisto Karvinen ja se paljastettiin 1992. Hankkeen toteutti Juvan Kotiseutu- ja museoyhdistys.

Koikkala

Nuijasota 1590-luvun lopussa ulottui myös Juvalle. Koikkalassa nuijamiehet ja huovit ottivat yhteen 20.1.1597. Nuijamiesten muistokivi on Koikkalan koulun vieressä (Koikkalantie 1445). Teksti symboleineen on Kerttu Kaasisen suunnittelema. Juvan Kiviveistämö kaiversi sen luonnonkiveen. Muistokivi pystytettiin vuonna 1970 ja taustavoimana hankkeessa oli Juvan Kotiseutu- ja museoyhdistys.

Tämän kiven yhteyteen liitettiin Koikkalan viljamakasiinin muistolaatta vuonna 1992. Laatta on Taisto Karvisen käsialaa ja toteuttajina olivat Koikkalan kylätoimikunta ja Juvan Kotiseutu- ja museoyhdistys. Koikkalan lainajyvästö perustettiin perustettiin vuonna 1885 ja se toimi 1930-luvulle saakka. Makasiinin kivijalka on yhä paikoillaan.

Remojärvi

Toinen nuijasodan yhteenotto oli 21.1.1597 Remojärvellä. Silloin huovit piirittivät, murhasivat ja polttivat 60 juvalaista nuijamiestä Lauri Pietarinpojan taloon. Tästä kertova muistomerkki paljastettiin Tuhkalan kylässä Halolan tienhaarassa vuonna 1992. Laatan suunnitteli Taisto Karvinen ja hankkeen takana oli jälleen Juvan Kotiseutu- ja museoyhdistys.

Muistomerkeistä on kirjoittanut Juvan kunnan kulttuuriohjaaja Laura Partamies kulttuuriemerita Leena Orron ja Juvan reserviupseerit ry:n Esko Vuokon muistiinpanojen pohjalta sekä teoksesta Juvemmalle (1992, Juvan seurakunta).

Kerttu Kaasinen syntyi Kaskiinkylässä 27.7.1899. Hän oli maatalon kasvatti ja kauppiaan tytär.

Kaasinen kävi Savonlinnassa tyttökoulun ja jatkoi taideopintojen parissa Ateneumissa. 1918-20 Kaasinen opiskeli Suomen taideyhdistyksen piirustuskoulussa ja 1921 Taideteollisuus-keskuskoulussa. Hän valmistui Ateneumista kuvaamataidon opettajaksi v. 1923. Vaikea sairaus, keuhkotauti, esti häntä jatkamasta opintojaan Ranskassa, joten Kaasinen toimi vapaana taiteilijana. Kerttu Kaasinen tunnetaan lukuisista muotokuvista, joita hän maalasi niin Suomessa kuin ulkomailla. Malleina hänellä on ollut tunnettujakin henkilöitä.

Kaasisesta on sanottu hänen olleen vaikuttava taiteilijapersoona, joka oli avoin, välitön ja huumorintajuinen ihminen. Hänellä oli voimakkaita näkemyksiä asioista, ja annettavaa myös töittensä kautta. Hän käytti herkällä otteella pastelleja ja öljyvärejä. Kaasinen oli hyvin tuottelias ja muotokuvien lisäksi häntä kiinnostivat maisemakuvat, työkuvat ja uskonnolliset aiheet. Hän asui ja työskenteli lapsuudenkodissaan Kaskiissa, jossa kunnostettu navetta palveli ateljeena.

Kerttu Kaasisen töitä oli esillä mm. Helsingissä Suomen taiteilijain näyttelyssä 1920, yksityisnäyttelyissä Savonlinnassa, Helsingissä, Sveitsin Trogenissa, Mikkelissä, Joroisissa ja Juvalla. Työ-ja opintomatkoja hän teki mm. Skandinaviaan, Italiaan ja Israeliin. Tällä hetkellä Kaasisen töitä on Etelä-Savon alueella mm. Mikkelin taidemuseon kokoelmissa, Heinävedellä ja Juvalla.

” Minun kohdallani on sairaus merkinnyt ihmeellistä kypsymisen aikaa. Näkemykseni seestyi, palettini sai syvyyttä.”

Vuonna 1969 Kaasinen julkaisi kirjoittamansa ja kuvittamansa satukirjan Mustan rotkon hopeakukka, jonka perinteinen satukuvasto muistuttaa Rudolf Koivun tyyliä. Kaasinen oli laaja-alainen taiteilija, jonka laatimassa teosluettelossa on yli 1000 nimikettä. Taiteilija kuoli 28.1.1972.

Teksti: Eija Laitinen
Päivitys 2017: Piia J. Häkkinen

Kirjallisuutta

• Kaasinen, Kerttu: Mustan rotkon hopeakukka, Kunnallislehtien kirjapaino 1969, Pieksämäki
• Nordström, Ernst: Suomen taiteilijat, maalarit ja kuvanveistäjät. Otava 1926.
• Orro, Leena: Kerttu Kaasinen. Juvan kulttuurielämän piirteitä. Teoksessa Juvemmalle: juhlakirja Juvan täyttäessä 550 vuotta. Toim. Leena Orro. Juvan seurakunta ja Juvan kunta 1992.
• Taiteilija poistui työnsä ääreltä. Juvan lehti 4.2.1972.