https://www.juvankulttuurisivut.fi Juvan kulttuuria ja kulttuurintekijöitä Thu, 08 Jun 2017 11:36:51 +0000 fi hourly 1 https://wordpress.org/?v=6.9.4 https://www.juvankulttuurisivut.fi/heretin-laulujuhlat/ https://www.juvankulttuurisivut.fi/heretin-laulujuhlat/#respond Thu, 16 Mar 2017 10:47:25 +0000 http://www.juvankulttuurisivut.fi/?p=118

Heretinharjun laulujuhla, Heretinharjun taidejuhla, Heretinharjun laulu- ja näytelmäjuhla, Heretinharjun laulajaiset, Heretin laulajaiset – kaikki nämä otsikot tarkoittavat tapahtumaa, jota vietettiin heinäkuisena sunnuntaina vuosina 1967-1985 Heretin luonnonkauniilla harjulla. Harju sijaitsee Etelä-Juvalla Kaislajärven kylässä. Paikka on vesistöjen ympäröimä, luonnon muovaama amfiteatteri.

Laulujuhlien pääjärjestäjä oli Raittiusyhdistys Kuokka. Juhlien juontajana toimi useimmiten raittiusyhdistyksen alueohjaaja Toivo Ikonen. Hän myös avasi juhlat tuohitorvifanfaarilla. Laulujuhlia edelsivät vuosina 1965-66 Raili ja Viljo Vauhkosen rannassa pidetyt kesäjuhlat. Emäntä Raili Vauhkonen olikin juhlien tärkeimpiä puuhanaisia. Juhlien näytelmä harjoiteltiin Juvan kansalaisopiston näytelmäpiirinä. Vuoden 1984 juhlia vietettiin Mikkelin läänin raittiuspiirin kesäjuhlana. Juhlapuhujana oli Johannes Virolainen.

Heretin juhliin harjoitellut ja esitetyt näytelmät olivat useimmiten juvalaisen Hugo Summasen (1916-1993) kynästä lähteneitä. Hugo Summanen oli omien sanojensa mukaan ”korpikirjailija”, joka oli sota-aikana saanut vähän osviittaa kirjoittamiseen kirjailija Martti Larnilta.

Heretillä esitettiin mm. seuraavat Summasen näytelmät: ”Kun maisteri rakastuu”, ”Sukupolven vaihdos Kellistön talossa”, ”Pestuumarkkinat” ja ”Lääkärin vastaanotolla”. Hugo Summanen tunsi näyttelijäkaartinsa ja kirjoitti jokaiselle henkilökohtaisesti sopivia rooleja. Hän myös näytteli ja ohjasi itse. ”Hukin” näytelmien pohjana olivat kotiseudun sekä vanhat että nykyajan asiat.

Muita Heretillä esitettyjä näytelmiä olivat Kyllikki Mäntylän ”Elämäntapaus”, Meeri Karjalaisen ”Rengin rakkaus” ja Aleksis Kiven ”Seitsemän veljestä”. Näytelmiä ohjasi Summasen lisäksi mm. Mikkelin Teatterin näyttelijä Eero Pikkarainen. Lavasteet tehtiin talkootyönä. Puvustuksen suunnitteli ja valmisti useimmiten Hugo Summasen puoliso Lyyli Summanen. Näyttelijäkaarti oli oman tai naapurikylän väkeä mm. Toimi Vauhkonen, Viljo ja Raili Vauhkonen, Hilkka ja Kauko Väänänen, Hugo ja Lyyli Summanen, Esko ja Elli Purhonen, Matti Kaski, Liisa Sipinen, Saara Hämäläinen ja Eila Summanen.

Heretinharjun juhlilla laulettiin sekä yksin että yhdessä. Säestyksestä huolehtivat Puumalan Pelimannit, Juvan Soittokunta, yksityiset hanuristit tai haitariporukka. Kuultiin Veikko Lundin kantelemusiikkia, Juvan Kamarikuoron ja Etelä-Juvan Sekakuoron esityksiä. Ohjelmaan kuuluivat runot, sketsit ja hupailut.

Heretin kävijöitä oli Juvalta, Anttolasta ja Puumalasta. Kävijämäärä nousi parhaimmillaan 800 henkeen.

Teksti: Eeva-Liisa Laamanen

KIRJALLISUUTTA

• Savolainen, Ismo: Harva se talo, jossa ei joku soittais tai laulais. Teoksessa Juvemmalle: juhlakirja Juvan täyttäessä 550 vuotta. Toim. Leena Orro. Juvan seurakunta ja Juvan kunta 1992.
• Kilkki, Antti: Teatteriharrastus Juvalla. Teoksessa Juvemmalle: juhlakirja Juvan täyttäessä 550 vuotta. Toim. Leena Orro. Juvan seurakunta ja Juvan kunta 1992.

]]> https://www.juvankulttuurisivut.fi/heretin-laulujuhlat/feed/ 0 https://www.juvankulttuurisivut.fi/risto-lampi-1939-1999/ https://www.juvankulttuurisivut.fi/risto-lampi-1939-1999/#respond Wed, 25 Jan 2017 13:14:15 +0000 http://www.juvankulttuurisivut.fi/?p=67

Risto Lampi syntyi 9.4.1939 Viipurissa. Opettajatutkinnon hän suoritti Jyväskylän Kasvatusopillisessa Korkeakoulussa. Opettajana hän toimi Puumalan Rokansalon koulussa 1963-1968 ja Juvan Järvenpään koulussa 1968-1999. Avioliiton hän solmi 1969 Gretel os. Lindströmin kanssa, tytär Mirva syntyi 1973. Director musices -arvonimi myönnettiin Risto Lammelle vuonna 1989. Juvan kunnan kulttuuripalkinnon hän sai 1991.

Risto Lampi soitti puhallinorkesterissa Lievestuoreella jo kaksitoistavuotiaana. Alkuun instrumenttina oli pasuuna, myöhemmin pääsoittimeksi vakiintui trumpetti. Opiskeluaikanaan Lampi soitti Jyväskylän Kasvatusopillisen Korkeakoulun vaskikvartetissa ja paikallisessa sinfoniaorkesterissa.

Opettajan työn ohella Risto Lampi jatkoi musiikin parissa. Hän perusti Puumalan Soittokunnan vuonna 1965. Hän soitti itse, johti ja opetti. Muutto Juvalle vuonna 1968 ei katkaissut yhteistyötä. Juvalla Risto Lampi rupesi heti kokoamaan nuoria puhallinmusiikin pariin. Aluksi soitettiin nimellä Juvan Nuoret Puhaltajat, vuonna 1974 perustettiin Juvan Puhaltajat. Risto Lampi johti, opetti, soitti itse ja sovitti. Hän myös sävelsi toistakymmentä puhallinorkesterille tarkoitettua kappaletta. Soittimien hankinta sekä varainhankinta nuotiston kartuttamiseksi työllistivät myös.

Risto Lammen vaikutus ulottui koko Etelä-Savoon. Puumalan ja Juvan lisäksi hän johti orkesteria myös Mikkelissä ja Punkaharjulla. Tämä tarjosi mahdollisuuden hedelmälliseen yhteistyöhön. Pidettiin musiikkileirejä, jotka opetusjakson jälkeen yleensä päättyivät suuren kokoonpanon konserttiin. Yhteistyö varmisti myös sen, että soittajia yksittäisten orkesterien konserteissa oli aina tarvittava määrä; paikkaaminen oli helppoa tuttujen kokoonpanojen kesken.

Juvan Puhaltajat esiintyi useita kertoja myös Suomen rajojen ulkopuolella. Viimeinen Risto Lammen johdolla tehty konserttimatka suuntautui Floridaan vuonna 1999. Lampi kuoli 25.12.1999.

Valtakunnan tasolla Risto Lampi vaikutti toimimalla useita vuosia Suomen Puhallinorkesteriliiton (SPOL) hallituksessa. Liiton nuotisto siirrettiin Helsingistä 1990-luvun alussa Juvan Järvenpäähän Risto Lammen kotiin. Arkisto käsitti noin 30.000 stemmalehteä ja viitisentuhatta nuottivihkoa. Risto Lampi teki mittavan työn saadakseen arkiston palvelemaan 170 jäsenorkesteria mahdollisimman hyvin. Hän kirjoitti nuotteja puhtaaksi, sovitti ja kokosi aihekohtaisia orkesterivihkoja. Uusinta tekniikkaa käyttäen hän organisoi nuottien välityksen kansainväliseksi toiminnaksi.

Valokuvaus oli Risto Lammen tavoitteellinen harrastus. Hän mm. dokumentoi laajasti opettajakurssinsa JKK:ssa 60-luvun alussa. Perinteisen kuvanvalmistustekniikan ohella hän paneutui ns. pimiögrafiikkaan. Varsinkin 1970-luvulla Juvan Kamerakerho oli edelläkävijä tämän tekniikan osaamisessa. Niin Risto Lampi kuin muutamat muutkin kuvaajat menestyivät mainiosti Suomen Kameraseurojen Liiton vuotuisissa kilpailuissa.

Teksti: Reijo Koponen

KIRJALLISUUTTA

• Kilkki, Antti: Vähän matkaa Risto Lammen seurassa: Koettua ja kerrottua. Juvan Lehti 15.6.2000.
• Koponen, Reijo: Järvenpäässä hakataan, Suomeen lastut lentää. Juvan lehti 27.10.1991.
• Nuoret puhaltavat yhteen Juvalla: Torvet törisevät Väyrysellekin. Länsi-Savo 8.2.1987.
• Opettaja ja puhallinmusiikkimies Risto Lampi täyttää pyöreitä vuosia. Juvan Lehti 8.4.1999.
• Runonen, Carmen: Mies, joka puhaltaa hengen Juvan musiikkiin. Länsi-Savo 15.11.1991.

]]> https://www.juvankulttuurisivut.fi/risto-lampi-1939-1999/feed/ 0