Valo – Gottlund-runokilpailu 2025

admin — Fri, 04 Jul 2025 12:45:00 +0000

Gottlund-runokilpailu järjestettiin vuonna 2025 kahdettatoista kertaa. Kilpailun teema oli ”valo” ja kilpailuaika 4.2.-30.4.2025. Voittaja julkistettiin 4.7. Partalan kartanossa Juvalla.

Ennen voittajien julkistusta Partalassa järjestettiin päätuomari Tommi Parkon ohjaama runokurssi. Parkko on runoilija ja kulttuuriaktiivi, jolla on myös oma runouteen keskittynyt kustannustalo.

Vuoden 2025 Gottlund-runokilpailun voitti Annamarika Väekäs järistyksestä kertovalla runollaan. Toiseksi sijoittui Roosa Prusila ja kolmanneksi Oona Loman. Kilpailuun saapui runoja 154 osallistujalta.

Päätuomari kuvailee Väekkään tekstiä näin: runo on luettavana olevista runoista ilmaisultaan vahvin. Se luottaa kuviin eikä juuri selittele itseään. Runossa on rytmistä vaihtelee ja se tuntuu olevan monella tapaa tasapainoinen. Ilmaisu on harkittua ja tehokasta.

Toiseksi sijoittunut Prusilan runo on huolellisesti kirjoitettu ja kielellisesti hallittu. Sanaluettelot ja virkkeet vaihtelevat hyvin. Runossa on toimivaa kuvallisuutta.

Kolmanneksi sijoittunut Oona Lomanin runo on empaattinen, ehkä jopa kantaaottava. Ilmaisu välittää hyvin sen, mitä on haettu. Runossa on arkista, toimivaa kuvastoa ja kuvallisuutta.

1. palkintosija

Ei tullut pientä repeämää,
josta valo pääsi sisään
tuli maanjäristys ja tulivuorenpurkaus
tuli tulva ja pyörremyrsky ja metsäpaloa pakenevat villieläinten laumat
sellainen moukari, joka yhdellä iskulla saa

pilvenpiirtäjän romahtamaan

ihmistä isompi meteoriitti suoraan päähän keskellä päivää
ja tämä kaikki vain kuva siitä todellisesta totaalisesta tuhosta joka
joka repii ihmisen itse muuratuilta perustuksilta ja
jättää syliin kuin omaa hengitystään pelästyneen vastasyntyneen

Annamarika Väekäs

2. palkintosija: Aika ajan sisällä

oli aika, kun en ollut tavannut sinua tai edes itseäni

aika ajan sisällä:
kuoriutumaton, kananmunaa muistuttava rakennelma

maailma soi, helmeili, silitti ja sulautui

aika, kun en ollut surullinen
tai katkera

kun viehätyin yksinkertaisista melodioista
ja rakastuin elämään

lempileluni
siivilöityi säleikön läpi lipaston pintaan

halusin koskettaa, vangita
kuin perhosen lasipurkkiin
halusin pullottaa ja ammentaa

ja olla sinun

Roosa Prusila

3. palkintosija

välinpitämätön hoitajan katse seuraa
hidasta etenemistäsi käytävällä,
jonka molemmin puolin valkeiden ovien
harmaat numerot muistuttavat jostain,
alat hokea
den sjugonionde augusti nittonhundratrettiofem
den sjugonionde augusti nittonhundratrettiofem
et suostu rollaattoriin,
et tarjottuun käteen,
kukaan ei kaipaa sinua
et ole enää valo kenenkään silmässä,
paitsi minun

väsähdät, käyt makuulle
muutama kellertävä hammas
avoimessa suussasi
raahaan painavan vihani muovikassissa hissiin,
hiekkatietä pitkin merenrantaan,
oksennan ruovikkoon kesäpäivän kirkkauden,
pilvettömän taivaan,
pettymyksen,
vihan öljyisen mustan
kun seitsemänsataa kertaa olen tullut luoksesi, repussani
tuomisina mandariinit, lonkkahousut, koirapostikortit, suklaat
katsot silmiini, sanot
näytät terveelliseltä

naurattaa, ja silloin minä sanon
ne sanat
ja sinä vastaat,
että sinäkin minua

Oona Loman

Kilpailun tarkoitus on muistaa 1800-luvulla vaikuttanutta kansanperinteen kerääjää ja monitoimimiestä C.A. Gottlundia. Vuosittain vaihtuvat teemat ovat liittyneet jollakin tavalla hänen elämäänsä.

Carl Axel Gottlund syntyi vuonna 1796, valistuksen vuosisadan viime vuosina. Tuolloin vallalla ollut aatevirtaus korosti järjen ja tiedon merkitystä, mikä näkyi myös pienen Kaarlen kasvuympäristön ilmapiirissä. Hänen isänsä oli Matthias Gottlund, pappisuralle ponnistanut talonpoikaissuvun vesa, joka tunnettiin sosiaalisena ja käytännönläheisenä valistuspappina.

Kun perhe muutti isän kirkkoherran toimen vuoksi Juvalle keväällä 1805, tarttui isä Matthias innokkaasti toimeen uudessa kotipitäjässään ei ainoastaan seurakuntalaistensa hengen ravinnon, vaan myös ruumiin ravinnon laadun takaamiseksi. Hän näki yhteiskunnallisten parannusten olevan osa sielunhoidollista työtään. Matthias Gottlundia on juvalaisten kiittäminen siitä, että esimerkiksi perunanviljely yleistyi juvalaisilla tiloilla. Säätyläisten puuhasteluksi mielletty tapa yleistyi vasta, kun Suomen Talousseuraan kuulunut kirkkoherra alkoi jakaa pappilasta ilmaista siemenperunaa.

Kodin edistyksellisen ilmapiirin lisäksi Kaarle sai vaikutteita myös noina vuosina Juvalla kotiopettajana toimineen Jaakko Juteinin ajatuksista. Suomen kielen puolustajana tunnettu kansanvalistusmies Juteini kannusti voimallisesti Gottlundia kirjoittamaan suomen kielellä. Juteinin tunnetuimman runon Arvon mekin ansaitsemme säe ”Valistus on viritetty, järki hyvä herätetty” sopii varmasti hyvin kuvaamaan myös suhteen vaikutusta nuoreen Kaarleen.

Niin kuin peruna tuli jäädäkseen juvalaiseen peltomaahan, upposi myös ohjaus ja opetus otolliseen maaperään Carl Axel Gottlundissa. Hän oli laaja-alaisesti maailmasta ja elämästä kiinnostunut: keräsi ja tutki kiviä, hyönteisiä, kasveja, runoja ja kansanperinnettä. Hän soitti viulua ja huilua, ja merkitsi talteen viitisenkymmentä juvalaista kansansävelmää. Hän oli innokas metsästäjä ja jopa täytti eläimiä. Hän myös kirjoitti itse lapsesta pitäen päiväkirjaa, runoja ja tarinoita, myöhemmin toimitti useita lehtiäkin. Suomen kirjakieltä kehitettäessä hän muiden suomenmielisten mukana loi myös uusia sanoja suomen kieleen.

Kotimaisten kielten keskus määrittää valistamisen näin: ”Valistaminen on opettamista, ohjaamista, neuvomista, kouluttamista, kasvattamista.” Sanan valistaa kantana on sana valo. ”Kun ihmisiä valistetaan, heille valaistaan asioita, tarjotaan tiedon valoa.”

Vuoden 2025 Gottlund-runokilpailun teema on Valo. Teema on myös huomionosoitus nyt ensimmäistä kertaa pidettävälle rinnakkaiselle Gottlund-valokuvakilpailulle.

Runokilpailua on järjestetty vuodesta 2014. Sen toteuttaa vapaamuotoinen työryhmä yhteistyössä Juvan kulttuuripalveluiden ja Juvan kirjaston kanssa. Viime vuosina kilpailuun on osallistunut yli sata kirjoittajaa.

Gottlund-runokilpailua 2025 on tukenut Juvan Kulttuuri ry.

Lisätietoja kilpailusta ja Gottlund-viikosta: Johanna Kuusisto, 0400 136 176, johanna.kuusisto[a]juva.fi

Seuraa kilpailun fb-sivua: facebook.com/gottlundrunokilpailu.

Säännöt

Gottlund-runokilpailun säännöt 2025

Vuoden 2025 teema on valo.
Kukin osallistuja voi lähettää yhden runon. Runojen muotoa ei rajoiteta.
Runojen on oltava selvästi luettavia, mieluiten koneella kirjoitettuja. Sivulle merkitään kirjoittajan nimimerkki. Runojen maksimipituudeksi suositellaan yhtä liuskaa. Oheen liitetään suljettu kirjekuori, jossa on tekijän nimi ja yhteystiedot, ja jonka päälle kirjoitetaan nimimerkki.
Kilpailuaika on 4.2.-30.4.2025. Runot lähetetään osoitteella
Juvan kirjasto
Johanna Kuusisto
Raili Kostian tie 2
51900 Juva
Kilpailun viimeisen päivän postileima riittää.
Esiraati valitsee 10-15 finalistia, joista kilpailun päätuomari valitsee voittajan ja sijoittuneet.
Tulokset julkistetaan yleisötilaisuudessa 4.7.2025 klo 14 Juvan Partalassa, Huttulantie 1, 51900 Juva.
Kolme parasta kirjoittajaa palkitaan. Ykköspalkinnon voi voittaa vain kahdesti peräkkäin. Aiemmat julkaisut eivät rajoita kilpailuun osallistumista.
Runoja ei palauteta, vaan ne arkistoidaan Juvan kirjastoon. Julkaisuoikeudet ovat tekijällä, mutta Juvan kunta voi käyttää runoja eri yhteyksissä suullisesti ja kirjallisesti. Voittajarunot julkaistaan Juvan kulttuurisivuilla ja kaikki finalistit seuraavana vuonna Gottlundin tuvan runoniityllä.

Lisää luettavaa