Kilpailu järjestettiin 2026 toista kertaa ja siihen saapui 76 valokuvaa eri puolilta Suomea.
Kilpailun teema pohjautui Gottlund-runokilpailun tämänvuotiseen teemaan ”sana”, jonka
valokuvaajat saivat tulkita täysin vapaasti. Tavoitteena oli antaa teemalle visuaalinen tulkinta ja tarjota sanallisen ilmaisun rinnalle kuvallinen näkökulma – näyttää, miten sama ajatus voi avautua ilman sanoja.

Kilpailun esiraati (Silla Simone, Pasi Räsämäki ja Jake Kukowski) valitsi saapuneista töistä 12
finalistia. Finalistikuvien joukosta voittajan sekä toiseksi ja kolmanneksi sijoittuneet valitsi
kilpailun päätuomarina toiminut oululainen valokuvataiteilija Kati Leinonen.

Finaalikuvissa “sana” näyttäytyi mm. tunnelmina, symboleina, eleinä ja hiljaisuutena. Kilpailutyöt osoittivat, että parhaimmillaan valokuva voi kertoa kokonaisen tarinan ilman ainoatakaan lausuttua sanaa. Mukana oli sekä hienovaraisia että voimakkaita tulkintoja, dokumentaarisia havaintoja ja taiteellisia kokonaisuuksia. Erityisen ilahduttavaa oli nähdä, kuinka sama teema synnytti keskenään hyvin erilaisia näkökulmia – juuri se tekee valokuvasta kiinnostavan taidemuodon.

Gottlund-valokuvakilpailun palkitut 2026

Ensimmäinen sija: Olli Knuuttila (Mikkeli)
Kirkkaankeltaisen taustan ja mustan siluetin välinen voimakas kontrasti vangitsee katsojan
huomion. Kuva muistuttaa elokuvan pysäytettyä kohtausta ja kutsuu katsojan pohtimaan
sen taustalla olevaa tarinaa. Kuvan lähtökohtana on konkreettinen ALE-teksti, joka
yhdessä roska-astiaa työntävän hahmon kanssa muodostaa kriittisen kommentin
kulutusyhteiskunnasta. Voittajakuvassa teema avautuu hienovaraisesti ja monitasoisesti.
Kuvan vahva visuaalinen ilmaisu jättää katsojalle tilaa omille tulkinnoille ja osoittaa, kuinka
paljon voidaan sanoa ilman sanoja.

Toinen sija: Jukka Pinonummi (Porvoo)
Kuvan sommittelu, tekstuurit ja värimaailma tekevät siitä visuaalisesti vahvan. Ne luovat
vastavoiman kuvan intiimille ja herkälle tunnelmalle. Kuvaan kietoutuu symboliikkaa, joka
heijastaa ihmisten välisiä lupauksia ja sopimuksia. Sen visuaalinen ilme ja symboliset merkitykset muodostavat vaikuttavan kokonaisuuden.

Kolmas sija: Mikko Tahvanainen (Kouvola)
Kuva on symbolisesti latautunut ja kommentoi uskontoa, valtaa ja yhteiskunnallisia
rakenteita. Sen kiinnostavuus syntyy epäsuorasta esitystavasta, jossa huomio kohdistuu
itse kohteen sijaan sen varjoon. Mustavalkoinen toteutus korostaa kuvan graafisuutta ja on
visuaalisesti selkeä.

Finalisteille työpaja – kilpailu myös kehittää tekijöitä

Kilpailun keskeinen osa on päätuomarin vetämä finalistityöpaja, jossa finalistit saavat konkreettista palautetta, keskustelua teosten tulkinnasta ja tekijyydestä sekä näkökulmia valokuvataiteen esittämiseen ja merkitysten rakentumiseen.

Voittajakuva, finalistien kuvat sekä kaikki kilpailuun lähetetyt kuvat ovat esillä valokuvanäyttelyssä Galleria Kuninkaankartanossa heinä- ja elokuussa 2026.

9.6.-30.6.2026 Galleria Kuninkaankartanossa oli esillä vuoden 2025 Gottlund-valokuvakilpailun voittajan Rune Snellmanin näyttely.

Etelä-Savon valokuvataiteen tärkeä näyttämö

Juvan Kamerakerhon ylläpitämä Galleria Kuninkaankartanon ydintehtävänä on esitellä valokuvaa ja valokuvataidetta ja lisätä Juvan kesään valtakunnallisesti kiinnostavaa kulttuurisisältöä.

Gottlund-valokuvakilpailua 2026 on tukenut Juvan Kulttuuri ry.

Lisätietoa kilpailusta: Sigrid Munnukka / Juvan Kamerakerho, gottlund.valokuvakilpailu@gmail.com

Kilpailuohjeet ja tulokset: www.galleriakuninkaankartano.fi

Säännöt ja osallistuminen

TEEMA vuodelle 2026 on SANA
KILPAILUAIKA on 19.2.2026-30.4.2026
OSALLISTUMINEN
Jokainen osallistuja voi lähettää yhden (1) kuvan.
Kuvia ei tule pienentää, vaan ne lähetetään kameran tuottamalla maksimiresoluutiolla. Finaalikuvat tulostetaan isokokoisina vedoksina.
Kuvien muokkaaminen on sallittua, mutta merkittävät muutokset (kuten elementtien poistaminen tai lisääminen) eivät ole sallittuja. Älä koosta kuvia useista ruuduista.
Nimeä kuva omalla nimelläsi näin: etunimi_sukunimi.jpeg
Kuvien tulee olla digitaalisessa muodossa ja ne lähetetään JPEG-muodossa sähköpostilla osoitteeseen: gottlund.valokuvakilpailu@gmail.com
ARVIOINTI JA TULOSTEN JULKISTAMINEN
Esiraati valitsee kuvista anonyymisti 10-15 finalistia, joista kilpailun päätuomari Kati Leinonen valitsee voittajan ja sijoittuneet.
Tulokset julkistetaan kaikille avoimessa yleisötilaisuudessa 1.7.2026 Galleria Kuninkaankartanossa, Juvan Partalassa. (Huttulantie 1, 51900 Juva)
Osallistujat säilyttävät valokuvien tekijänoikeudet, mutta kilpailun järjestäjä saa käyttää kuvia kilpailun markkinoinnissa ja näyttelyissä ilman erillistä korvausta. Kuvien käyttöön liittyy aina tekijän nimi.
Kilpailussa palkitut ja kunniamaininnat saaneet kuvat esitellään Gottlund-valokuvakilpailun näyttelyssä Juvalla heinä-elokuussa 2026. Kaikki kilpailuun osallistuneet kuvat ovat esillä päänäyttelyn yhteydessä pienimuotoisesti. Järjestäjä huolehtii näyttelykuvien vedostuksesta.
Osallistumalla kilpailuun osallistuja hyväksyy nämä säännöt ja sitoutuu noudattamaan niitä.

Kilpailu ja näyttely tukevat kulttuuritoimintaa harvaan asutulla maaseudulla. Tapahtumat elävöittävät Juvan kulttuurielämää ja houkuttelevat paikkakuntalaisia, loma-asukkaita ja matkailijoita osallistumaan ja tutustumaan alueen tarjoamiin mahdollisuuksiin.

Kilpailun ja näyttelyn ajankohta yhytetään Juvan Gottlund-runokilpailun aikatauluihin ja osaksi Gottlund-viikon tapahtumia. Myös sama ajankohta Juvan antiikkipäivien kanssa Partalan kuninkaankartanon pihapiirissä lisää yleisövirtoja ja vahvistaa Juvan asemaa kulttuurikuntana.

Kilpailun päätuomari valokuvataiteilija ja kirjailija Silla Simone pitää finalisteille portfoliotapaamisen näyttelyn avajaispäivänä. Tämä on ainutlaatuinen mahdollisuus saada asiantuntijatason henkilökohtaista palautetta ja kehittää omaa osaamista.

Gottlund-valokuvakilpailun säännöt 2025

1. Vuoden 2025 teema on valo.
2. Jokainen osallistuja voi lähettää yhden kuvan.
3. Kuvien tulee olla digitaalisessa muodossa, ja ne on lähetettävä JPEG-muodossa. Älä pienennä kuvia, vaan lähetä ne kameran tuottamalla maksiresoluutiolla.
   Nimeä kuva omalla nimelläsi näin: etunimi_sukunimi.jpg
   Kuvien muokkaaminen on sallittua, mutta merkittävät muutokset (kuten elementtien poistaminen tai lisääminen) eivät ole sallittuja. Älä kuitenkaan koosta kuvia useista ruuduista.
4. Kilpailuaika on 4.2.-30.4. 2025. Kuvat lähetetään sähköpostilla osoitteeseen: gottlund.valokuvakilpailu@gmail.com.
5. Esiraati valitsee kuvista anonyymisti 10-15 finalistia, joista kilpailun päätuomari valokuvataiteilija ja kirjailija Silla Simone valitsee voittajan ja sijoittuneet.
6. Tulokset julkistetaan yleisötilaisuudessa 4.7. 2025 klo 17 Galleria Kuninkaankartanossa, Juvan Partalassa, Huttulantie 1, 51900 Juva.
7. Osallistujat säilyttävät valokuvien tekijänoikeudet, mutta kilpailun järjestäjä saa käyttää kuvia kilpailun markkinoinnissa ja näyttelyissä ilman erillistä korvausta. Kuvien käyttöön liittyy aina tekijän nimi.
8. Kilpailussa palkitut ja kunniamaininnat saaneet kuvat esitellään Gottlund-valokuvakilpailun näyttelyssä Juvalla heinä-elokuussa 2025. Järjestäjä huolehtii näyttelykuvien vedostuksesta.
   Kaikki kilpailuun osallistuneet kuvat ovat esillä päänäyttelyn yhteydessä pienimuotoisesti.
9. Osallistumalla kilpailuun osallistuja hyväksyy nämä säännöt ja sitoutuu noudattamaan niitä.
10. Lisätietoja kilpailusta saa:
    Jake Kukowski
    +358 40 7020677
    gottlund.valokuvakilpailu@gmail.com

Ensimmäinen yksityisnäyttely oli vuonna 1978 Zürichissä, ja sen jälkeen niitä on ollut lukuisia kotimaassa ja ulkomailla. Lisäksi Strebel on osallistunut moniin yhteisnäyttelyihin. Juvan Kamerakerhossa hänen panoksensa on ollut merkittävä Galleria Kuninkaankartanon perustamisessa ja kansainvälisten kesänäyttelyiden kokoamisessa.

Strebel sanoo, että hänen työnsä liittyvät aina historiaan ja kulttuuriin, siihen kuinka ihmiset ovat eläneet. Hän lumoutui hylätystä Materan alueesta Italiassa jo vuonna 1981, ja on palannut sinne vielä vuosikymmenien jälkeen. Taas hän pääsi kuvaamaan muutosta, kun alueesta oli ehditty tehdä Unescon maailmanperintökohde. Strebel on kuvannut maanjäristyksen tuhoamaa kylää Italiassa ja berberiheimojen elämäntapaa Marokossa monivuotisessa projektissa. Marokko-työt kiersivät lukuisia näyttelyitä Suomessa ja ulkomailla. Kuvausprojekteihin on kuulunut myös hylättyjä maatiloja Suomessa, mutta nämä filmit pääsivät tuhoutumaan.

[su_slider source=”media: 598,597,596,542,541,540,539,538,537,536,535,534″ link=”image” target=”blank” height=”400″ title=”no” autoplay=”8000″]

Italiassa on kuvattu myös sarja Pozzuoli Anfiteatro, jossa valo ja varjot yhdistävät roomalaisen ja nykyajan arkkitehtuurin. Ne luovat uudenlaisen tunnelman historialliselle ympäristölle. Alianello, ”Se heijastuu vielä joelta” on sarja kuvia maanjäristyksen tuhoamasta kylässä Italiassa. Elämä pysähtyi luonnon otettua yhtäkkiä alueen takaisin itselleen. Kuvat on otettu 35 vuotta maanjäristyksen jälkeen. Puolityhjät hillopurkit, juuri avatut pullot, kesken jääneen korttipelin kortit ovat vain muutamia esimerkkejä siitä, minkä maanjäristys oli keskeyttänyt. Kaikki on kuin säilöttynä pölykerrokseen. Hidas maanjäristyksen jälkeinen muutos näkyy kaikkialla.

Strebel näkee paljon vaivaa löytääkseen oikean tavan käsitellä kuvat. Herbarium 1 -projektissa hän otti lähikuvia kasveista ja löysi monien kokeilujen kautta kuvankäsittelytavan, jolla luontohavainto pelkistyy. Värien sijaan hän suosii pehmeää seepiaväritystä.

Oma katsomukseni perustuu valoon ja varjoon, muotoon ja hahmoon, läheisyyteen ja etäisyyteen. Näiden ilmiöiden sulautuminen luonnon valokuviksi on hyvin henkilökohtaisen tulkinnan tulos. ”Värilliset” kuvat tuntuvat pinnallisilta. ”Värittömät” kuvat ovat täynnä syvyyttä, aistillisuutta ja tunnetta, sillä ne pelkistyvät valoon ja muotoon. Värejä, jotka veisivät katsojan huomion, ei enää ole.

Täydellisyyden huippu -luontokuvanäyttelyn kuviaan Strebel pohtii näin:

Luonnossa aina  kaikki on tasapainossa. Muodot, värit, rakenteet – sommittelu toimii aina. Luonnossa ei ole kompromisseja. Makrokuvat paljastavat luonnonvärien kaunista sävymaailmaa, kasvien hienoja rakenteita sekä tasapainoisia muotoja. Luonnollisesti hajoava luonto säilyttää oman arvokkuutensa loppuun saakka.

Omia julkaisuja ovat Jää untuva (1991), Etelä-Savon vuosi (2008), Two Days in Sesto Calende (2012) ja Herbarium I (2012), Si specchia anchora nel fiume, Fotografie d´arte e poesie (2016), Matera. Immagini del tempo (2017).  Sveitsissä Strebel palkittiin kahdella kunniakirjalla (1978) ja Kaakkois-Suomen piirin valokuvanäyttelyssä yhdelllä (1986). FIAP on palkinnut hänet vuosina 1984­-86.

Ansiot

1978    2 kunniakirjaa, Grosser Fotopreis der Schweiz (CH)
1984    Honorable Medal FIAP, Int. Salon of Photography, Seoul
1985    Bronc Medal FIAP, Int. Salon of Photography, Seoul
1986    Honorable Medal FIAP, Int. Salon of Photography, Seoul
Kunniakirja, Kaakkois-Suomen piirin valokuvanäyttely,  Imatra (FIN)
2014    Juvan kunnan kulttuuripalkinto

Etelä-Savon taidetoimikunta myönsi apurahan vuosina 1996, 2001-2003 ja 2012, Etelä-Savon Kulttuurirahasto 2008, 2016 ja Taiteen edistämiskeskus Etelä-Savo 2015. Strebel työskenteli Materan taiteilijaresidenssissä Italiassa kaksi kuukautta kesällä 2015.

Myös synnyinmaahansa Sveitsiin Strebel on palaamassa kuvaamaan syksyllä 2017 August Strindbergin elämänvaiheisiin liittyvässä projektissa. Kun kysyn, onko Juvalla asuminen muuttanut häntä, hän sanoo muuttuneensa suomalaiseksi. Savosta katsoen sveitsiläiset näyttävät nykyään kovin kiireisiltä ja kaavamaisilta.

Julkaisut

1991    Jää untuva
2008    Etelä-Savon Vuosi
2012    Two Days In Sesto Calende
2012    Herbarium 1
2016    Si specchia anchora nel fiume, Fotografie d´arte e poesie
2017    Matera. Immagini del tempo

Teksti: Peter Strebelin CV:n ja haastattelun pohjalta Piia J. Häkkinen

Yksityisnäyttelyt

1978    Galerie Tolgge, Zürich (CH)
Galerie Höchhuus, Küsnacht (CH)
1979    HR-Galerie, Eglisau (CH)
1982    Galleria Spazio Immagine, Bari (I)
Galerie Am Bach, Küsnacht, (CH)
Galleria Fotografie Oltre, Chiasso (CH)
1983    Partalansaaren Lomakoti, Sulkava (FIN)
1984    Galerie Forum 2000, Genève (CH)
Fotobar Indios, Chiasso (CH)
1985    Kerimaa, Kerimäki (FIN)
Galeria Foto USW, Hamburg (D)
1987    Puumalassa, (FIN)
1990    Anneksi, Heinola (FIN)
1991    Leppävirran Teatteritalvi, Leppävirta (FIN)
Leppävirran Seurakunta, Leppävirta (FIN)
1992    Juvalla, Juva (FIN)
1994    Mikkelin Valokuvakeskus, Mikkeli (FIN)
Juvakoti, Juva (FIN)
1996    Sveitsissä kiertonäyttely, (CH)
2002    Victor Barsokevitsch Valokuvakeskus, Kuopio (FIN)
Juvan kirjasto, Juva (FIN)
2004    Savonlinnan Taidemuseo, FIN
2005    Kiek in de Kök Valokuvamuseo Tallinn, EE
Fotogaleria IBIS Vaasa, FIN
2007    Galerie Kuninkaankartano, Juva (FIN)
2008    Art-Gallery-Ryf, Zürich (CH)
2010    Galleria Kuninkaankartano, Juva (FIN)
Villa Pomini, Castellanza (I)
2011    Kultur und Kongresshaus, Aarau (CH)
Festsaal der Psychiatrischen Klinik Königsfelden, Windisch (CH)
Spazio Cesare da Sesto, Sesto Calende, (I)
2012    Galleria Kuninkaankartano, Juva (FIN)
2014    Juvan kirjasto, Juva (FIN)
2015    Kulttuurikeskus Poleeni, Pieksämäki (FIN)
2016    Galleria Kuninkaankartano, Juva (FIN)
Centro culturale, Aliano (I)
Galleria Sax Bariasano, Matera (I)
Galleria Mala Testa, Matera (I)
2017    Mikkelin Valokuvakeskus, Mikkeli (FIN)

Ryhmänäyttelyt

1978    Galerie Kornhaus, Baden (CH)
1979    Kunsthaus, Aarau (CH)
Salzburg College, (A)
1981    Kunsthaus, Aarau (CH)
1983    SICOF, Milano (I)
Journé International de la photographie, Momtpellier (F)
Fotomeeting, Rimini (I)
Taidetauko, Sulkava (FIN)
1984    Contemporary Art Fair, London (GB)
Fotoforum, Ruzomberok (CZ)
1985    Fotoforum, Ruzomberok (CZ)
1986    Circolo di Colturale, Biasca (CH)
Centre International d’ Arte Contemporaine, Paris (F)
Fotoforum, Ruzomberok (CZ)
1994    Kenkävero, Mikkeli (FIN)
2000    Mikkelin Valokuvakeskus “Planketti” (FIN)
2005    Artmuseum Riihisaari, Savonlinna, FIN
2008    Galleria Kuninkaankartano, Juva (FIN)
2013    Gallery Kuninkaankartano, Juva (FIN)
2016    Mikkelin Valokuvakeskus (FIN)

Kokoelmat

2011    Spazio Cesare da Sesto, Sesto Calende, (I)
2016    Centro culturale, Aliano (I)

Jari Johannes Piikki syntyi Juvan Koikkalassa 16.5.1963. Musikaalisen Piikin suvun poika alkoi oman musiikkiharrastuksensa Koikkalan koululla kokoontuneessa kansalaisopiston piirissä. Hän jatkoi musiikkiopintojaan Mikkelin musiikkiopistossa. Armeijan käytyään Piikki aloitti kirkkomusiikin opiskelun Sibelius Akatemiassa Kuopiossa vuonna 1982 ja valmistui musiikin kandidaatiksi 1987. Valmistumisensa jälkeen Jari Piikki työskenteli Juvan seurakunnan kanttorina vuoteen 2009 saakka, jolloin hän jäi sairaseläkkeelle. Kanttorina Piikki oli soittanut jo kouluaikanaan Koikkalan kirkossa. Jari Piikki kehitti jatkuvasti ammattitaitoaan yliopistotasoisilla ylimääräisillä opinnoilla. Hän jatkoi opintojaan Helsingissä suorittaen Sibelius-Akatemiassa mm. urkujensoiton ja urkuimprovisaation A-tutkinnon v.1990 opettajinaan Folke Forsman ja Kaj-Erik Gustafsson. Jari Piikki teki opintomatkoja Ruotsiin, Saksaan, Hollantiin, Espanjaan ja Ranskaan sekä osallistui lukuisille mestarikursseille. Suomen Kanttorikuorossa Jari Piikki lauloi kaksikymmentä vuotta. Director cantus -arvo hänelle myönnettiin vuonna 2003.

Jari Piikki työskenteli kanttorina monipuolisesti seurakuntansa musiikillisena moottorina ja promoottorina. Hän toimi kuoronjohtajana niin lapsikuoro Sinivarpusille kuin seka- ja mieskuorolle. Hän sävelsi uruille ja sovitti kuoroille teoksia. Juvan Osuuspankin 100-vuotisjuhlaan Piikki sävelsi teoksen Isänmaan rakentajat. Vuonna 2010 hän sävelsi V.A.Koskenniemen runot Pöllö ja Soutulaulu Juvan kirjaston 160-vuotisluentosarjaan tohtori Martti Häikiön pyynnöstä. Hän konsertoi uruilla niin kotimaassa kuin ulkomaillakin. Piikki esiintyi eri puolilla Suomea, mm. Turun, Tampereen, Keravan, Helsingin, Kuopion, Mikkelin ja Savonlinnan urkukonserttisarjoissa. Unkarissa, Eestissä ja Espanjassa hän soitti urkusolistina ja säestäjänä mm. Suomen Kanttorikuoron kanssa.

Kanttori Piikin aikana Juvan vuonna 1863 valmistuneeseen Ernst Lohrmanin suunnittelemaan kivikirkkoon hankittiin uudet pääurut. Pääurut on valmistanut Paschen Kiel Orgelbau vuonna 2003.
Juvan urut ovat tyyliltään Suomessa harvinaiset, ranskalaisromanttiset urut. Soittimena ne ovat monipuoliset ja niiden sointi tukee erinomaisesti virsilaulua. Paneutuminen urkujen suunnitteluun ja rakennuttamiseen sai Piikin kirjoittamaan ensimmäisen teoksensa Juvan urkukirjan vuonna 2003. Sen kuvat ovat myös hänen ottamiaan. Teoksen toimitustyössä oli mukana Juvan lehden pitkäaikainen päätoimittaja Reijo Koponen.

Uudet urut ovat olleet monien juvalaisten kulttuuritapahtumien synnyttäjänä. Juvan seurakunnan ja kunnan yhteistyössä järjestämät musiikkikesän tapahtumat ovat olleet korkeatasoisia musiikkitapahtumia, joissa on kuultu useita juvalaislähtöisiä muusikoita. Juvan urkupitoja on järjestetty vuodesta 2003 joka kesä. Vuonna 2006 urkupidot radioitiin ja niiden juontajana toimi Hannu Taanila. Juvan kirkko, jossa on erinomainen akustiikka, on toiminut myös Joroisten Musiikkipäivien tapahtumapaikkana. Kaikkien näiden tapahtumien taustavoimana ja yhtenä suunnittelijoista kanttori Jari Piikki on antanut oman asiantuntemuksensa seurakunnan ja juvalaisen kulttuurielämän käyttöön. Uusilla uruilla Jari Piikki teki myös useita levytyksiä, joista osassa on laulanut Juvan seurakunnan toinen kanttori, tenori Pertti Laamanen. Suomen Kanttori-urkuriliiton hallitus valitsi Jari Piikin Vuoden Kanttoriksi 2007. Valinnan perusteena oli Jari Piikin kyky hoitaa kanttorin tehtävää sekä hyvin laaja-alaisesti että erittäin korkeatasoisesti.

Kirkon torni on myös erinomainen tähtitorni, kertoo Piikki Vuoden Kanttori 2007 nimityksensä haastattelussa. Tähtitiede ja valokuvaus ovat olleet Piikille musiikin lisäksi tärkeitä harrastusalueita. Harrastukset tukivat erinomaisesti toisiaan: Piikki valokuvasi haloilmiöitä sekä tähtitaivasta innokkaasti. Valokuvistaan hän teki näyttelyitä, jotka olivat esillä mm. Juvan vesitornissa, Mikkelin Valokuvakeskuksessa ja Juvan kirjastossa. Tähtitieteen harrastajana Jari Piikki toimi URSA:n ilmakehävaloilmiöjaoston vetäjänä vuosina 1994-2008 ja Ursa Minor –lehden toimittajana. Tähtitaivaan ilmiöiden tutkijasta ja valokuvaajasta tuli myös Länsi- ja Itä-Savon kolumnisti 2000-luvulla. Juvan Kamerakerhon pitkäaikaisena puheenjohtajana Piikki toimi vuodet 1997-2008. Juva oli Jari Piikin suuri rakkaus, jonka maisemia hän kuvasi innokkaasti. Tästä harrastuksesta syntyi erittäin suosittu valokuvanäyttely Juvan eri kylistä Juvan kirjastossa vuonna 2008. Joitakin kuvista on nähtävissä Piikin suvun kotisivuilla ja valokuvista kootuissa kalentereissa. Jari Piikin valokuvia on useiden teosten kuvituksena.

Jari Johannes Piikki menehtyi vaikeaan sairauteen 12.1.2012.

Teksti: Ville Niskanen ja Päivi Lehmusvuori

TUOTANTO

KIRJAT

• Juvan synty: kuvia ja mielikuvia vuosimiljardien mitalla. Tekstit: Reijo Koponen, Leena Orro, Jari Piikki. Taitto: Jari Piikki, Teuvo Savolainen. Kuvaajat: Teuvo Savolainen, Jari Piikki, Antti Kilkki et al. Juva: Juvan kamerakerho, 2001.
• Juvemmalle: juhlakirja Juvan täyttäessä 550 vuotta. Toim. Leena Orro. Ulkoasu Kalervo Katajavuori. Valokuvat Jari Piikki et al. Juva: Juvan seurakunta ja Juvan kunta 1992.
• Juvan urkukirja. Toim. Jari Piikki ja Reijo Koponen. Valokuv. Jari Piikki. Juva: Juvan seurakunta, 2003.
• Suomen museot: Osa VIII. Kirj. Helvi Blomqvist, valokuvat Jari Piikki. Väriteos Henna 2007.
• Teittinen, Heli: Juvan pappiloiden historiaa 560 vuoden ajalta. Valokuvat Jari Piikki. Juva: Juvan kotiseutu- ja museoyhdistys, 2004. (Ilmestynyt myös CD-ROM -muodossa).
• Vartiainen, Juha: Kuvia taivaalta: ilmakehän ilmiöt ja avaruus. Valokuvat Jari Piikki et al. Helsinki: Multikustannus 2007.

MUSIIKKI

• Grand choeur: Jari Piikki soittaa Juvan kirkon urkuja. Juva 2008. FUGA-9253.
• Isänmaalle. Urut Jari Piikki. Tenori Pertti Laamanen. Juva 2006. JPLCD-01
• Joudu Joulu. Urut Jari Piikki. Tenori Kari Kanto. Juva 2005. KPCD-05.
• Juvan Sinivarpuset: Sinivarpuset 2. Juva: Lapsi- ja nuorisokuoro Sinivarpuset, 1987. Äänilevy ja C-kasetti.
• Kristus, aurinkomme, loistaa. Urut Jari Piikki. Tenori Pertti Laamanen. Juva 2003. JSKCD-103
• Kuusisto, Ilkka: Kallio ja Elämänpuu: Juva 550-juhlavuoden äänite. Juvan kotiseutu- ja museoyhdistys 1992.
• Suomen kanttorikuoro: Silmäni ovat nähneet. Suomen kanttorikuoro 2005.
• Voix celeste: Kivikirkon kanttorin ihanat klassikot. Jari Piikki soittaa Juvan kirkon urkuja. Juva 2007. FUGA-9249.
• Älkää pelätkö: Jari Piikin sävellyksiä. Juva 2010. JP2010.

KIRJALLISUUTTA

• Könönen, Juha: Kanttori katsoo yli horisontin. Länsi-Savo 26.5.2007.
• Laitinen, Seija: Taivaan merkit valokuvina. Länsi-Savo 3.10.2002.
• Piikki, Jari: Erikoisia vedenpinnan valoilmiöitä. Tähdet ja avaruus 1997, 4.
• Piikki, Jari: Helmiäiset hyökkäsivät. Tähdet ja avaruus 1997, 2.
• Piikki, Jari: Sateenkaaren kuvaaminen kiinnosti. Tähdet ja avaruus 1996, 6.
• Piikki, Jari: Sateenkaari syttyy satamattakin. Tähdet ja avaruus 2002, 4.
• Piikki, Jari: Siitepölykehiä seuraamaan. Tähdet ja avaruus 1996, 2.
• Piikki, Jari: Tuhkailmiöitä jo pari vuotta. Tähdet ja avaruus 1993, 5.
• Riikonen, Marko: Sateenkaaren värejä vedenpinnassa. Suomen luonto 2007, 6.
• Sensio, Mervi: Nosta katseesi. Kodin Pellervo 2008, 12.

LINKKEJÄ

Vuoden Kanttori Jari Piikki
Piikin suvun sivut