Ensimmäisen Gottlund-runokilpailun teemana olivat Eroottiset runot ja lemmenlaulut vuonna 2014. Yli 50 innokasta kirjoittajaa lähetti runoja raadin arvioitavaksi. Yleisön pyynnöstä teema toistettiin myös seuraavana vuonna. Kilpailun raadissa ja järjestäjinä jatkoivat kulttuurisihteeri emerita Leena Orro, FK Marja-Liisa Happonen ja kirjastonjohtaja Päivi Lehmusvuori.

Eroottiset runot ja lemmenlaulut 2015

Runokilpailu säilytti suosionsa: 34 kirjoittajaa lähetti runojaan juvalaiselle raadille. Kirjoittajat olivat eri puolilta maata. Kumpikin sukupuoli oli edustettuna ja runojen tunnelmat vaihtelivat onnesta kaipaukseen, suorasta toiminnasta herkkään haaveiluun. Vapaa mitta hallitsi edelleen, riimirunot jäivät vähemmistöksi.

Pohjalaanen murre voitti

Gottlund-runokilpailun 2015 voittaja Markku Huhta palkintoineen. — Markku Huhta, kaksi Gottlundia ja Leena Orro.

Raadin vakuutti tällä kertaa edellisen vuoden kakkonen. Voittoisan runon kirjoitti runuamies Markku Huhta. ”Mehevä pohjalaanen murre ja tiivis sanonta nostivat hänet selvästi ylitse muiden kilpailijoiden”, totesi Leena Orro tiedotteessaan. Toiseksi tuli tällä kertaa Jaana Viljakainen Savonlinnasta ja kolmanneksi Pentti Tynkkynen Punkaharjulta. Molemmilla on kosketuskohtia Juvaan. Kanttori Pentti Tynkkynen on Juvan lukion kasvatti ja Jaana Viljakainen on kotoisin Rantasalmen Tuusmäestä. Tynkkynen oli musiikkimiehenä säveltänyt molemmat runonsa.

Julkistustilaisuus

Tulokset julkistettiin 30.6.2016 Juvan kirjastossa. Kanttori Katja Suomalainen lauloi Pentti Tynkkysen laulun. Tilaisuutta kunnioitti läsnäolollaan itse Kaarle Akseli Gottlund, nykyhahmossaan puutaiteilija Kari Kärkkäinen. Kilpailun kiertävä piäpalkinto on hänen käsialaansa.

Gottlund-runokilpailu 2015

I palkinto Markku Huhta: Melba, Omin käsin, Lusikka

II palkinto Jaana Viljakainen: Täällä ei ole mitään nähtävää , Sokerivesitaivas toukokuussa

III palkinto Pentti Tynkkynen: Kaipaan syliäsi, Oodi

Gottlund-runokilpailu 1. sija 2015

Markku Huhta

Melba

Minen osannu sanua sitä.
Kiäli ei suastunu taipumahan.
Melpa.
Melpa, minä sanoon.
Ja sen pitääs olla palio pehemiee.
Palio, palio pehemiee.
Mutta sinä jaksoot opettaa mulle.
Opetit sen
korvalehtes hennolla mantelilla,
ja nipukan tummalla pähkinällä,
poskes heliällä luhurikalla,
huulies karhuvvatukalla,
sellaasella melekeen ylikypsällä
jotei tarvitte eres puraasta
jonsei halua.
Opetit sen kaulas kanelilla
johon sekottuu sokuri
niinku joulupuuros,
olokapäittes neilikalla
joka kuitenki tuaksuu
kirsikankukille.
Opetit sen kaharella
kesäästen auringonsäteiren
kypsyttämällä mettämansikalla
jokka leikkii mun kiäleni päällä,
antoo maistaa muttei syärä,
vähän vaan näykkäästä.
Vattas varelmilla
jokka kohooli ja painuu alaha
ku Kyrööjjoen pinta huhtikuus,
valokiilla jokka olit
pannu navan pohojalle lymyhyn
ku kiusallas.
Opetit sen herelmillä
eksoottisilla
ja ihanilla.
Karhialla kiivillä
jonka maku on kirpiän kutsuva
ku lupaus kevähästä,
persikalla
pehemeimmästä pehemeimmällä
sekoottuen päärynähän
joka tanssii polskaa
mun kiälelläni.
Ja vihiroon,
vihiroon –
malia
jokon täynnä
päätä huimaavaa ropiikkia,
saremetsän hellettä,
Amatsoonin vualasta vettä.
Malian
jonka painoon huulilleni
ja join ku autiomaasta pelastettu
janon näännyttämä tutkimusmatkaalija.
Join ku viikingit simaa Valhallas
sun maliastas,
Melbamaliasta.
Ja tiärin nottoon oppinu
ku yhtäkkiä
pysähryyt hetkeksi
aivan paikoolles
verit mua hiuksista…

ja vaivuut huakaasten
ku suvituuli juhannuskoivuus.

Silloin olin oppinu.
Seestyyt hiliaa ihollani.
Ja hymyylit,
ku kuiskasin korvahas:
Melba.

Gottlund-runokilpailu 1. sija 2015

Markku Huhta

Omin käsin

Murrosiäs se alakoo.
Sellaasta hapuulevaa
kokeelua
ennen ku sen oppii.
Seurusteluaikoona
sitei tarvinnu teherä.
Eikä avios.
Paitti jos halus vaihtelua
ku aijan myätä
emännän kans se
tahtoo olla sellaasta
pakkopullaa.
Eron jälkehen siton
joutunu taas tekemähän.
Yällä en saanu unta
ku tajusin notta
jos jään akattomaksi
nii soon ainuaa
mitä enää ikinä saan.
Omin käsin tehtyä.
Nisua.

Gottlund-runokilpailu 1. sija 2015

Markku Huhta

Lusikka

Maata mennes
käännän
sulle seliän.
En sen tähären
notten
haluaasi sua
vaan
notta tulsit
muhun.
Kiinni.

Gottlund-runokilpailu 2. sija 2015

Jaana Viljakainen

Täällä ei ole mitään nähtävää

sinun kasvosi aikaisin aamulla
ja kuinka niihin syttyy kuje, kun näet minut
ja pitkä pirtinpöytä
käteni lapaluittesi välissä
kun kurotan ylitsesi koriin hiivaleipäröykkiötä

kaikki on hetken arkista ja syvää
tämän lähemmäksi rakkautta en jaksa kahlata
helmat märkänä rantavedessä,
kun tuot sunnuntaimainoksiin käärityn kuhan
kala sylissäni seison keittiössä enkä uskalla hengittää

täällä ei ole mitään nähtävää

Gottlund-runokilpailu 2. sija 2015

Jaana Viljakainen

Sokerivesitaivas toukokuussa

sokerivesitaivas toukokuussa
kun aukeiden äänet ovat hiljenneet
ja yön laulajat vasta virittävät kanteleitaan
nostelen pyykkejä narulle takapihalla
enkä muista humpsauttaa
ja sinua harmittaa aamulla,
kun lempipaitasi hiha on rutussa ja märkä

muta nyt on sokerivedellä maalattu taivas ja sinä
ja minä pysähdyn vasta keskelle tuoretta peltoa,
jotta kuulisin varmasti,
kuinka illan kuori rapsahtaa rikki
ja yö sukeltaa selkäämme
kuinka uppoamme taivaan läpikuultavaan pehmeyteen
ja heräämme aamulla silmät täynnä sumuisia suudelmia

Gottlund-runokilpailu 3. sija 2015

Pentti Tynkkynen

Kaipaan syliäsi

Pakkanen ja tuuli antaa merkin
talven alla huokaa koko maa
Lumen alle taipuu oksa herkin
painosta se joskus katkeaa.

Hyytää usein elämäkin mielen,
huolten alla moni katkeaa.
Tuska katkoo soittimesta kielen
laulu kauneimmillaan katoaa

Kaipaan sinun syliäsi niin
vaihtuu murheet onnen unelmiin.
Odota niin kohta tulen luokses
suljen sinut helliin suudelmiin

kanssasi käyn päiviin tuleviin
kanssasi käyn päiviin tuleviin.

Gottlund-runokilpailu 3. sija 2015

Pentti Tynkkynen

Oodi

Iloa ja kaipausta elomme on tää
auringon jos pilvet peittää emme sitä nää
Kuitenkin se siellä loistaa
ja kun tuuli pilvet poistaa
ilolle se jälleen sijan suo

Rakkaus on suurin voima elämässä
kas toiselle kun vähän riitti, toinen paljon sai
Onnea ja rakkautta
toivotamme aina uutta
sitä joka päivä tarvitaan.

Muistoissamme kauan säilyy menneet hetket nuo
muistoina ne mieleen palaa, terveisensä tuo.
Tuskat riemut sieluun piirtyy
taivaanrantaan katse siirtyy
iltarusko luo jo purppuraa.