Anja Härkönen
(1942 – )

Juvalaissyntyinen Anja Härkönen on tehnyt elämäntyönsä Puumalassa ravintolapäällikkönä ja harrastajateatterin monitaitoisena vaikuttajana. Härkönen on kouluttautunut harrastajateatteriohjaajaksi useilla eri kursseilla. Hän on Jalkapuuteatterin perustaja ja Puumalan kulttuurilautakunnan pitkäaikainen jäsen. Juvalla Härkönen ohjasi Härkälän ja Koikkalan kylän näytelmäpiirejä 90-luvulta 2000-luvun alkuun. Anja Härkönen on saanut Puumalan kulttuuripalkinnon vuonna 1988. Hänelle on annettu sekä Työväen Näyttämöiden Liiton että Suomen Harrastajateatteriliiton hopeinen ja kultainen ansiomerkki.

Anne Leinonen
(1973 – )

Anne Leinonen (s.1973 Juva) on kirjailija, kirjoittajaohjaaja ja toimittaja. Hänen novellejaan on julkaistu sekä aikakauslehdissä että antologioissa. Leinonen on kirjoittanut tieteis- ja fantasiaromaaneja sekä yksin että yhdessä Eija Lappalaisen kanssa (mm. Routasisarukset-trilogia). Leinonen liikkuu sujuvasti sekä tieteiskirjallisuuden että fantasian alueella. Lapsena maaseudulla koettu luonto ja erityisesti metsä heijastuvat voimakkaasti tarinoihin, samoihin suomalainen kansanperinne.

Anu Ahonen
(1951 – )

Ahonen on akvarelli- ja temperamaalari. Juvalle hän muutti vuonna 2011 Helsingistä. Hänen puolisonsa on lähtöisin Juvalta. Ahosella on ollut toistakymmentä omaa näyttelyä ja hänen akvarellejaan on ollut esillä myös kansainvälisissä näyttelyissä Italiassa ja Espanjassa. Hän on opettanut muotokuvapiirtämistä ja kirjoittanut lapsille luovan akvarellimaalauksen oppaan Lasten oma akvarellikirja, sekä esseekirjan Metsän hiljaisuus. Esseitä luovuudesta ja taiteesta.

Carl Axel Gottlund
(1796 – 1875)

Carl Axel Gottlund oli ensimmäisiä ja tuotteliaimpia kansanperinteen kerääjiämme. Hän oli kiihkeä suomalaisuusmies, joka kirjoitti runoja ja toimitti useita lehtiä (mm. Suomalainen 1846 ja Suomi 1847-49). Gottlund esitti ensimmäisenä ajatuksen Kalevalasta – suomalaisten muinaisrunojen yhtenäisestä kokonaisuudesta. Gottlundin uskaliaimpia hankkeita oli kaunokirjallis-tieteellisen albumin ”Otava” kirjoittaminen ja kustantaminen. Suomen kirjakielen murretaistelussa Gottlund puolusti jyrkästi itämurteiden käyttöä.

Esko Puttonen
(1932 – )

Päätoimisten ammattiensa, metsätöiden ja maanviljelyn, ohella Esko Puttonen on harrastanut monipuolisesti kirjoittamista sekä näyttelemistä. Parhaiten Esko Puttonen tunnetaan ansioituneena näytelmäkirjailijana. Hän on ollut aktiivisesti mukana Puumalan ja Juvan harrastajateatteritoiminnassa. Näytelmien aiheina Esko Puttosta ovat kiinnostaneet ajankohtaiset ja lähihistoriaan liittyvät aiheet. Kansanperinteen, faktatietojen ja tarinoiden tallentaminen on lähellä sydäntä.

Esko Saarenharju
(1954 – 2012)

Esko Saarenharju teki työuransa Juvalla kansalaisopiston rehtorina ja kunnan sivistysosaston johtajana. Hän edisti kunnan kulttuurielämää monin tavoin. Syksyn pimeyteen järjestettiin elämyksiä Ruskarainat -elokuvanäytösten ja Marraspitojen monenlaisten tapahtumien muodossa. Saarenharju menehtyi äkillisesti vuonna 2012. Työtoveriaan ja ystäväänsä muistelee Leena Orro.

Gottlund-runokilpailu

Gottlund-runokilpailun tavoitteena on oman kielemme käytöstä, ilosta ja voimasta nauttiminen. Runokilpailun ideoija ja syntysanojen lausuja on kulttuurisihteeri emerita Leena Orro, Kajaanin runoviikoillakin toiminut vaikuttaja. Hänen aloitteestaan vietämme myös Runon ja suven päivää Eino Leinon päivnänä 6. heinäkuuta. Syksyllä 2013 kokoontui joukko kulttuurista kiinnostuneita toimijoita yhteen tavoitteenaan juvalaisen kulttuuriviikon järjestäminen. Se syntyi ja sen järjestäjäjoukko on edelleen vapaamuotoinen ryhmä. Gottlund-viikkoa tai -viikkoja on vietetty kesästä 2014 lähtien. Niiden kulmakiveksi on muotoutunut Gottlund-runokilpailu.

Gottlund-runokilpailu 2016

Gottlund-runokilpailun teemat valitaan Carl Axel Gottlundin elämästä. Hänen elämänsä ja kiinnostuksenkohteensa olivat hyvin monipuoliset tanssista kasveihin ja matkoista suomen kieleen, jonka entusiastinen tutkija ja kehittäjä hän oli. Matkat Värmlannin ja Norjan suomalaismetsiin nostivat ruotsinsuomalaisten identiteettiä niin merkittävästi, että hänen syntymäpäivänsä 24.2. on valittu suomalaisten kansallispäiväksi Ruotsissa. Kansanperinnettä ei voi kerätä …