Juvalaissyntyinen Einar Schadewitz oli yksi niistä 191:sta, jotka palkittiin jatkosodan ansioistaan Mannerheim-ristillä, arvokkaimmalla sotatoimista myönnettävällä kunniamerkillä. Hän oli ritari nro 110.
Haluatko tietää, mitä Juvan lehti kirjoitti päivänä jona synnyit? Mikä juvalaisyhtye on julkaissut livelevyn Berliinin-keikastaan? Oletko sinäkin 1700-luvulla eläneen Petteri Pöyhösen jälkipolvea? Mikä on Juvan kirjaston vanhin kirja? Tällaisiin kysymyksiin Juvan kotiseutukokoelma tarjoaa vastauksia.
Juvalaissyntyinen Anja Härkönen teki elämäntyönsä Puumalassa ravintolapäällikkönä ja harrastajateatterin monitaitoisena vaikuttajana. Härkönen oli kouluttautunut harrastajateatteriohjaajaksi useilla eri kursseilla. Hän on Jalkapuuteatterin perustajia ja Puumalan kulttuurilautakunnan pitkäaikainen jäsen. Juvalla Härkönen ohjasi Härkälän ja Koikkalan kylän näytelmäpiirejä 90-luvulta 2000-luvun alkuun. Anja Härkönen sai Puumalan kulttuuripalkinnon vuonna 1988 ja 2014. Hänelle on annettu sekä Työväen Näyttämöiden Liiton että Suomen Harrastajateatteriliiton hopeinen ja kultainen ansiomerkki.
Saarijärven pohjoispuolella, aivan Mikkelin rajan tuntumassa, sijaitsee Remojärven Kappelinpelto. Paikasta on jo 1800-luvulla talletettu perimätietoa, jonka mukaan siellä olisi muinoin ollut vanha hautausmaa ja kappelirakennus. Kirkkorakennus on tunnettu vain paikannimen ja muistitiedon kautta, sillä siitä ei ole säilynyt lainkaan kirjoitettuja tietoja. Hautausmaana Kappelinpelto on varmasti toiminut, sillä alueelta on aikojen saatossa hiekkaa otettaessa tullut esille runsaasti ihmisluita.
Kalevi Hämäläinen voitti olympiakultaa 50 km:n hiihdossa Squaw Valleyssa 1960. Hänen nimissään on myös kaksi Suomen mestaruutta ja yksi maailmanmestaruus. Aika hyvä saavutus metsätyöntekijältä, joka pääsi toteuttamaan harjoitusohjelmaansa vasta iltapimeällä töiden jälkeen. Kalevi Hämäläinen on värikkäimpiä ja kiistellyimpiä hiihtosankareitamme. Lähes tuntemattomuudesta hän nousi maailmanmestariksi 30 km:n hiihdossa Lahdessa 1958. Nuorena ja räväkkänä hän joutui kuitenkin hiihtojohdon epäsuosioon. Hämäläisen kunniaksi pystytettiin patsas Juvan Puistolaan 2010.
Keskiajalla Juvan halki kulkenutta tietä kutsuttiin Suureksi Savontieksi. Tämä siksi, että se oli yksi kolmesta valtakunnan valtateistä. Nämä tiet yhdistivät aikansa hallinnollisia keskuksia: Hämeen Härkätie vei Turusta Hämeenlinnaan, Suuri Rantatie tai Kuninkaantie Turusta Viipuriin ja Suuri Savontie Hämeenlinnasta Olavinlinnaan.
Juvan kunta on myöntänyt kulttuuripalkintoja vuodesta 1988. Myöntämisperusteena ovat olleet alusta lähtien kulttuuritoiminnassa ansioituneen tai nuoren lupaavan kyvyn palkitsemiseminen. Vuonna 2003 kulttuuripalkinnon myöntämisperusteita muutettiin siten, että jatkossa palkinto voidaan myöntää myös kulttuuritoiminnassa ansioituneille juvalaisille ryhmille.
Gottlund-runokilpailu järjestettiin vuonna 2026 kolmattatoista kertaa. Kilpailun teema oli ”sana”, joka liittyy C.A. Gottlundin tuotteliaisuuteen suomen kielen kehittäjänä.
Gottlund-runokilpailun palkitut 2026:
Ensimmäinen sija: Marjukka Sten: Vaapsahainen
Toinen sija: Annele Saikkala: Kaksikirjaiminen
Kolmas sija: Seija Kerttula: Vesi ja kala
Juvan Kamerakerho järjesti toista kertaa Gottlund-valokuvakilpailun ja siihen liittyvän kesänäyttelyn Juvalla Galleria Kuninkaankartanossa (Partalan museoalue). Kilpailun teema oli SANA. Kilpailu toteutettiin yhteistyössä perinteisen Gottlund-runokilpailun kanssa. Sama vuositeema toimii runoille sekä kuville ja kokoaa yleisöjä taiteidenvälisesti. Kilpailun päätuomarina toimi valokuvataiteilija Kati Leinonen.