Juvan kunta on myöntänyt kulttuuripalkintoja vuodesta 1988. Myöntämisperusteena ovat olleet alusta lähtien kulttuuritoiminnassa ansioituneen tai nuoren lupaavan kyvyn palkitsemiseminen. Vuonna 2003 kulttuuripalkinnon myöntämisperusteita muutettiin siten, että jatkossa palkinto voidaan myöntää myös kulttuuritoiminnassa ansioituneille juvalaisille ryhmille.
Gottlund-runokilpailun tavoitteena on oman kielemme käytöstä, ilosta ja voimasta nauttiminen. Runokilpailun ideoija ja syntysanojen lausuja on kulttuurisihteeri emerita Leena Orro, Kajaanin runoviikoillakin toiminut vaikuttaja. Hänen aloitteestaan vietämme myös Runon ja suven päivää Eino Leinon päivnänä 6. heinäkuuta. Syksyllä 2013 kokoontui joukko kulttuurista kiinnostuneita toimijoita yhteen tavoitteenaan juvalaisen kulttuuriviikon järjestäminen. Se syntyi ja sen järjestäjäjoukko on edelleen vapaamuotoinen ryhmä. Gottlund-viikkoa tai -viikkoja on vietetty kesästä 2014 lähtien. Niiden kulmakiveksi on muotoutunut Gottlund-runokilpailu.
Gottlund-runokilpailu järjestettiin vuonna 2024 yhdettätoista kertaa. Kilpailun teema oli ”raja”.
Ensimmäiselle sijalle sijoittui Anni Tanskasen Raja.
Toiseksi sijoittui Mirjami Vertaisen runo Likeisyys ja
kolmannelle sijalle tuli nimetön runo, jonka kirjoittaja on Riikka Uhlig.
Vuoden 2024 vierailevana päätuomarina toimi Veera Milja, joka on esiintyvä runoilija, kirjoittaja ja joogaopettaja.
Gottlund-runokilpailu järjestettiin vuonna 2025 kahdettatoista kertaa. Kilpailun teema oli ”valo” ja kilpailuaika 4.2.-30.4.2025. Voittaja julkistettiin 4.7. Partalan kartanossa Juvalla. Vuoden 2025 Gottlund-runokilpailun voittaja oli Annamarika Väekäs järistyksestä kertovalla runollaan. Toiseksi sijoittui Roosa Prusila ja kolmanneksi Oona Loman. Kilpailuun saapui runoja 154 osallistujalta.
Suomen kielen professori emerita Lea Laitinen kiteyttää kymmeneen kohtaan Carl Axel Gottlundin suhteen suomen kieleen. Hän kumoaa aiempia käsityksiämme aiheesta kevyesti ja asiantuntevasti. Samalla Laitinen avaa aivan uusia näkökulmia. Savon kielen poeettisuudesta ja kielen ja musiikin suhteesta Kaarle Akseli esitti innostavia väitteitä. Erityisen ajankohtaiselta tuntuu iäkkään Gottlundin argumentointi fennomaaneista ja suomikiihkoisuudesta. Ajankohtaista on myös juhlia Pieniä runoja Suomen poijille ratoxi -kirjan ensimmäisen osan 200-vuotisjuhlavuotta vuonna 2018.
Toimita piirakkaohjeet, ainesosaluettelo ja valokuva 15.6. mennessä Mervi Kukkoselle: mervi.kukkonen|at|maajakotitalousnaiset.fi.
Valmiit piirakat tuodaan karkelolauantaina 7.7. klo 9.30 – 10.30 Sampolaan.
Gottlund-runokilpailu järjestetään nyt kuudetta kertaa. Vuoden 2018 teema Loitsu sai 120 kirjoittajaa osallistumaan kilpailuuun omaäänisillä runoillaan. Voittaneet loitsut on julkaistu tällä sivustolla. Niitä on myös esitetty palvelutaloissa ja päiväkeskuksissa. Tämän vuoden teema oli KIVEÄ ja päätuomarina toimi varkautelainen Sinikka Tirkkonen.
Juvan Kamerakerho järjestää toista kertaa Gottlund-valokuvakilpailun ja siihen liittyvän kesänäyttelyn. Kilpailun teema on SANA ja kilpailuaika 19.-30.4.2026. Kilpailun päätuomarina toimii valokuvataiteilija Kati Leinonen. Lue säännöt ja ohjeet kuvan lähettämiseen artikkelin lopusta.
Juvan Sarkasvuoren kalliomaalauksia on kolmessa kohdassa rantakallioissa Sarkaslammen kupeessa. Maalaamisen aikaan tuhansia vuosia sitten lampi on ollut vielä osa Saimaata. Kuvat on ajoitettu vuosien 3700 - 3000 eaa välille. Sarkasvuoren kalliomaalauksissa on erotettavissa selvimmin hirvikuvio. Juvalla on kalliomaalauksia myös Syysjärven Papinsängyllä, Enkelinpesällä ja mahdollisesti Hepo-ojalla Pihlajasaaressa.