Abraham Poppius (1793–1866), ”runoilijapastori”, työskenteli Juvan seurakunnassa kappalaisena vuosina 1833–1866. Poppius oli virkansa puolesta paikallinen merkkimies, mutta hänen toiminnallaan oli myös laajempaa merkitystä varsinkin kansallisen heräämisen alkuaikoina 1800-luvun ensimmäisellä puoliskolla.
Juvalaissyntyinen Anja Härkönen teki elämäntyönsä Puumalassa ravintolapäällikkönä ja harrastajateatterin monitaitoisena vaikuttajana. Härkönen oli kouluttautunut harrastajateatteriohjaajaksi useilla eri kursseilla. Hän on Jalkapuuteatterin perustajia ja Puumalan kulttuurilautakunnan pitkäaikainen jäsen. Juvalla Härkönen ohjasi Härkälän ja Koikkalan kylän näytelmäpiirejä 90-luvulta 2000-luvun alkuun. Anja Härkönen sai Puumalan kulttuuripalkinnon vuonna 1988 ja 2014. Hänelle on annettu sekä Työväen Näyttämöiden Liiton että Suomen Harrastajateatteriliiton hopeinen ja kultainen ansiomerkki.
Anne Leinonen (s.1973 Juva) on kirjailija, kirjoittajaohjaaja ja toimittaja. Hänen novellejaan on julkaistu sekä aikakauslehdissä että antologioissa. Leinonen on kirjoittanut tieteis- ja fantasiaromaaneja sekä yksin että yhdessä Eija Lappalaisen kanssa (mm. Routasisarukset-trilogia). Leinonen liikkuu sujuvasti sekä tieteiskirjallisuuden että fantasian alueella. Lapsena maaseudulla koettu luonto ja erityisesti metsä heijastuvat voimakkaasti tarinoihin, samoin suomalainen kansanperinne.
Ahonen on akvarelli- ja temperamaalari. Juvalle hän muutti vuonna 2011 Helsingistä. Hänen puolisonsa on lähtöisin Juvalta. Ahosella on ollut toistakymmentä omaa näyttelyä ja hänen akvarellejaan on ollut esillä myös kansainvälisissä näyttelyissä Italiassa ja Espanjassa. Hän on opettanut muotokuvapiirtämistä ja kirjoittanut lapsille luovan akvarellimaalauksen oppaan Lasten oma akvarellikirja, sekä esseekirjan Metsän hiljaisuus. Esseitä luovuudesta ja taiteesta.
Arndt Pekurinen oli Juvalla 1905 syntynyt ja nuoruutensa viettänyt aseistakieltäytyjä ja pasifisti, joka koki surullisen lopun sodan melskeessä 1941. Suomen ensimmäinen siviilipalveluslaki vuonna 1931 nimettiin Lex Pekuriseksi hänen mukaansa.
Carl Axel Gottlund oli ensimmäisiä ja tuotteliaimpia kansanperinteen kerääjiämme. Hän oli kiihkeä suomalaisuusmies, joka kirjoitti runoja ja toimitti useita lehtiä (mm. Suomalainen 1846 ja Suomi 1847-49). Gottlund esitti ensimmäisenä ajatuksen Kalevalasta – suomalaisten muinaisrunojen yhtenäisestä kokonaisuudesta. Gottlundin uskaliaimpia hankkeita oli kaunokirjallis-tieteellisen albumin ”Otava” kirjoittaminen ja kustantaminen. Suomen kirjakielen murretaistelussa Gottlund puolusti jyrkästi itämurteiden käyttöä.
Stedingkin vallit rakennettiin ns. Kustaan sodan aikana 1700-luvun lopulla Savon prikaatin komentajan eversti Curt von Stedingkin johdolla. Venäjän sotavoimat olivat silloin Puumalan ja Vekaran salmen takana Ruotsin ja Venäjän rajan jakaessa naapurikunnat Rantasalmen, Sulkavan ja Puumalan kahtia. Vallit olivat puolustusvarustus Juvan kirkonkylän ja Savon tien suojaksi. Savon prikaatin komentaja Stedingk eli mielenkiintoisen ja kansainvälisen elämän. Stedingkille myönsivät korkeita arvomerkkejä hänen pitkän elämänsä aikana Ruotsi, Ranska, Yhdysvallat, Venäjä ja Preussi.
Juvalaissyntyinen Einar Schadewitz oli yksi niistä 191:sta, jotka palkittiin jatkosodan ansioistaan Mannerheim-ristillä, arvokkaimmalla sotatoimista myönnettävällä kunniamerkillä. Hän oli ritari nro 110.
Päätoimisten ammattiensa, metsätöiden ja maanviljelyn, ohella Esko Puttonen on harrastanut monipuolisesti kirjoittamista sekä näyttelemistä. Parhaiten Esko Puttonen tunnetaan ansioituneena näytelmäkirjailijana. Hän on ollut aktiivisesti mukana Puumalan ja Juvan harrastajateatteritoiminnassa. Näytelmien aiheina Esko Puttosta ovat kiinnostaneet ajankohtaiset ja lähihistoriaan liittyvät aiheet. Kansanperinteen, faktatietojen ja tarinoiden tallentaminen on lähellä sydäntä.
Esko Saarenharju teki työuransa Juvalla kansalaisopiston rehtorina ja kunnan sivistysosaston johtajana. Hän edisti kunnan kulttuurielämää monin tavoin. Syksyn pimeyteen järjestettiin elämyksiä Ruskarainat -elokuvanäytösten ja Marraspitojen monenlaisten tapahtumien muodossa. Saarenharju menehtyi äkillisesti vuonna 2012. Työtoveriaan ja ystäväänsä muistelee Leena Orro.
