Carl Axel Gottlund
(1796 – 1875)

Carl Axel Gottlund oli ensimmäisiä ja tuotteliaimpia kansanperinteen kerääjiämme. Hän oli kiihkeä suomalaisuusmies, joka kirjoitti runoja ja toimitti useita lehtiä (mm. Suomalainen 1846 ja Suomi 1847-49). Gottlund esitti ensimmäisenä ajatuksen Kalevalasta – suomalaisten muinaisrunojen yhtenäisestä kokonaisuudesta. Gottlundin uskaliaimpia hankkeita oli kaunokirjallis-tieteellisen albumin ”Otava” kirjoittaminen ja kustantaminen. Suomen kirjakielen murretaistelussa Gottlund puolusti jyrkästi itämurteiden käyttöä.

Esko Puttonen
(1932 – )

Päätoimisten ammattiensa, metsätöiden ja maanviljelyn, ohella Esko Puttonen on harrastanut monipuolisesti kirjoittamista sekä näyttelemistä. Parhaiten Esko Puttonen tunnetaan ansioituneena näytelmäkirjailijana. Hän on ollut aktiivisesti mukana Puumalan ja Juvan harrastajateatteritoiminnassa. Näytelmien aiheina Esko Puttosta ovat kiinnostaneet ajankohtaiset ja lähihistoriaan liittyvät aiheet. Kansanperinteen, faktatietojen ja tarinoiden tallentaminen on lähellä sydäntä.

Esko Saarenharju
(1954 – 2012)

Esko Saarenharju teki työuransa Juvalla kansalaisopiston rehtorina ja kunnan sivistysosaston johtajana. Hän edisti kunnan kulttuurielämää monin tavoin. Syksyn pimeyteen järjestettiin elämyksiä Ruskarainat -elokuvanäytösten ja Marraspitojen monenlaisten tapahtumien muodossa. Saarenharju menehtyi äkillisesti vuonna 2012. Työtoveriaan ja ystäväänsä muistelee Leena Orro.

Heikki Teittinen
(1894-1980)

Heikki Teittinen syntyi 1894 Taipaleen kylässä Juvalla. Hän opiskeli teologiaa Helsingissä, kunnes siirtyi musiikin pariin. Teittinen toimi päätoimisesti laulunopettajana vuodesta 1930 lähtien ja perusti mm. Helsingin Kamarikuoron oppilaistaan. Teittinen toimi myös Karlskogan Kamarikuoron johtajana 1949-61. Juvalla Teittinen tuli tunnetuksi erityisesti kesäkursseistaan ja Juvan Kamarikuoron perustamisesta. Heikki Teittinen kuoli 1980.

Heretin laulujuhlat

Heretinharjun laulujuhla, Heretinharjun taidejuhla, Heretinharjun laulu- ja näytelmäjuhla, Heretinharjun laulajaiset, Heretin laulajaiset – kaikki nämä otsikot tarkoittavat tapahtumaa, jota vietettiin heinäkuisena sunnuntaina vuosina 1967-1985 Heretin luonnonkauniilla harjulla. Harju sijaitsee Etelä-Juvalla Kaislajärven kylässä. Paikka on vesistöjen ympäröimä, luonnon muovaama amfiteatteri.

Laulujuhlien pääjärjestäjä oli Raittiusyhdistys Kuokka. Juhlien juontajana toimi useimmiten raittiusyhdistyksen alueohjaaja Toivo Ikonen. Hän myös avasi juhlat tuohitorvifanfaarilla.

Jari Piikki
(1963 – 2012)

Juvan seurakunnan pitkäaikainen kanttori Jari Piikki edisti seurakunnan musiikkielämää hyvin laaja-alaisesti. Hän johti kuoroja, sävelsi ja konsertoi uruilla niin kotimaassa kuin ulkomaillakin. Juvan kirkon torni sai toimia myös tähtitornina Tähtitieteellinen yhdistys Ursan aktiiviselle jäsenelle. Piikki tunnettiin myös taitavana valokuvaajana ja Juvan kamerakerhon aktiivina.

JET-teatteriryhmä

JET-ryhmä perustettiin syksyllä 1999. Ryhmään kuului neljä eri-ikäistä naista, joiden tarkoituksena on tehdä teatteria Raamatun pohjalta. He halusivat osoittaa, että Raamattu on yllättävän nykyaikainen kirja, eikä ihminen ole muuttunut vuosituhansien kuluessa. Ryhmä teki pienimuotoista intiimiteatteria. He halusivat tuoda teatterin ihmisten keskuuteen, paikkoihin, jotka eivät ole tyypillisiä esityspaikkoja. Ryhmä teki kaksi esitystä vuosina 2000-2001.

Juvalaisia muistomerkkejä

Juvan pitkän historian ajalta on pystytetty useita muistomerkkejä. Monet niistä liittyvät sotiin ja yhteenottoihin, kuten 1500-luvun lopun Nuijasodan muistoksi pystytetyt muistomerkit, 1700-luvun lopulla Kustaa III:n sotaan liittyvä Stedingkin muistokivi ja Kirkkopuiston muistomerkit. Myös juvalainen olympiavoittaja Kalevi Hämäläinen on saanut oman patsaansa, ja juvalaiset runonlaulajat muistokivensä.

Juvan kalliomaalaukset – Sarkasvuoren hirvi ja muita hahmoja

Juvan Sarkasvuoren kalliomaalauksia on kolmessa kohdassa rantakallioissa Sarkaslammen kupeessa. Maalaamisen aikaan tuhansia vuosia sitten lampi on ollut vielä osa Saimaata. Kuvat on ajoitettu vuosien 3700 – 3000 eaa välille. Sarkasvuoren kalliomaalauksissa on erotettavissa selvimmin hirvikuvio. Juvalla on kalliomaalauksia myös Syysjärven Papinsängyllä, Enkelinpesällä ja mahdollisesti Hepo-ojalla Pihlajasaaressa.