Kategoria Historia

Gottlund-runokilpailu 2024 Teemana on raja

Raja – Gottlund-runokilpailu 2024

Gottlund-runokilpailu järjestettiin vuonna 2024 yhdettätoista kertaa. Kilpailun teema oli ”raja”.

Ensimmäiselle sijalle sijoittui Anni Tanskasen Raja.

Toiseksi sijoittui Mirjami Vertaisen runo Likeisyys ja
kolmannelle sijalle tuli nimetön runo, jonka kirjoittaja on Riikka Uhlig.
Vuoden 2024 vierailevana päätuomarina toimi Veera Milja, joka on esiintyvä runoilija, kirjoittaja ja joogaopettaja.

Lue kokonaanRaja – Gottlund-runokilpailu 2024
Gottlund-runokilpailu 2025 Teema Valo

Valo – Gottlund-runokilpailu 2025

Gottlund-runokilpailu järjestettiin vuonna 2025 kahdettatoista kertaa. Kilpailun teema oli ”valo” ja kilpailuaika 4.2.-30.4.2025. Voittaja julkistettiin 4.7. Partalan kartanossa Juvalla. Vuoden 2025 Gottlund-runokilpailun voittaja oli Annamarika Väekäs järistyksestä kertovalla runollaan. Toiseksi sijoittui Roosa Prusila ja kolmanneksi Oona Loman. Kilpailuun saapui runoja 154 osallistujalta.

Lue kokonaanValo – Gottlund-runokilpailu 2025
En ole runon sukua, enkä loihtulaulajia, kuulen ulkoa runoja, läpi sammalen sanoja

Kymmenen kohtaa aiheesta
Carl Axel Gottlund ja kieli

Suomen kielen professori emerita Lea Laitinen kiteyttää kymmeneen kohtaan Carl Axel Gottlundin suhteen suomen kieleen. Hän kumoaa aiempia käsityksiämme aiheesta kevyesti ja asiantuntevasti. Samalla Laitinen avaa aivan uusia näkökulmia. Savon kielen poeettisuudesta ja kielen ja musiikin suhteesta Kaarle Akseli esitti innostavia väitteitä. Erityisen ajankohtaiselta tuntuu iäkkään Gottlundin argumentointi fennomaaneista ja suomikiihkoisuudesta. Ajankohtaista on myös juhlia Pieniä runoja Suomen poijille ratoxi -kirjan ensimmäisen osan 200-vuotisjuhlavuotta vuonna 2018.

Lue kokonaanKymmenen kohtaa aiheesta
Carl Axel Gottlund ja kieli

Juvan kalliomaalaukset – Sarkasvuoren hirvi ja muita hahmoja

Juvan Sarkasvuoren kalliomaalauksia on kolmessa kohdassa rantakallioissa Sarkaslammen kupeessa. Maalaamisen aikaan tuhansia vuosia sitten lampi on ollut vielä osa Saimaata. Kuvat on ajoitettu vuosien 3700 - 3000 eaa välille. Sarkasvuoren kalliomaalauksissa on erotettavissa selvimmin hirvikuvio. Juvalla on kalliomaalauksia myös Syysjärven Papinsängyllä, Enkelinpesällä ja mahdollisesti Hepo-ojalla Pihlajasaaressa.

Lue kokonaanJuvan kalliomaalaukset – Sarkasvuoren hirvi ja muita hahmoja

Juvalaisia muistomerkkejä

Juvan pitkän historian ajalta on pystytetty useita muistomerkkejä. Monet niistä liittyvät sotiin ja yhteenottoihin, kuten 1500-luvun lopun Nuijasodan muistoksi pystytetyt muistomerkit, 1700-luvun lopulla Kustaa III:n sotaan liittyvä Stedingkin muistokivi ja Kirkkopuiston muistomerkit. Myös juvalainen olympiavoittaja Kalevi Hämäläinen on saanut oman patsaansa, ja juvalaiset runonlaulajat muistokivensä.

Lue kokonaanJuvalaisia muistomerkkejä

Pattoin perintötalo

Pattoin perintötila on Juvan kunnalle kuuluva tilakokonaisuus, johon sisältyy myös luonnonsuojelualue. Se sijaitsee Jukajärven rannalla, Kettulan tien varressa. Tila toimii museona ja on avoinna yleisölle kesäisin, jolloin alueeseen voi tutustua oppaan johdolla. Omatoimisesti tilan mailla voi liikkua ympäri vuoden. Tilan osoite on Pattointie 62, Juva.

Lue kokonaanPattoin perintötalo
Kollaasi Taito-shopin ja käsityöläisten vaiheista. Marjo Kaartinen kuvassa.

Juvan Taito shopin ja käsityökeskuksen historiaa

Juvan Hildurin käsityöläisten toimintaa ovat edeltäneet monet vaiheet. Vuonna 1975 Juvalle perustettiin kotiteollisuusneuvonta-asema. Alussa toiminta keskittyi etenkin kudonnan neuvontaan. Ensimmäinen paikka oli Kotila-niminen talo Savonlinnan tien varressa. 1980-luvun alussa siirryttiin Tiirikaisen taloon Juvantien varteen. Sinne perustettiin myymälä 1990-luvun alussa. Hilduriin siirryttiin 1997, jolloin avattiin myös uusi kesäkahvila. Taito Shop -myymälä lakkautettiin 2013, ja siitä lähtien Hildurin käsityötoimintaa on järjestetty paikallisin järjestövoimin.

Lue kokonaanJuvan Taito shopin ja käsityökeskuksen historiaa