Curt von Stedingk ja Stedingkin vallit

Stedingkin vallit rakennettiin ns. Kustaan sodan aikana 1700-luvun lopulla Savon prikaatin komentajan eversti Curt von Stedingkin johdolla. Venäjän sotavoimat olivat silloin Puumalan ja Vekaran salmen takana Ruotsin ja Venäjän rajan jakaessa naapurikunnat Rantasalmen, Sulkavan ja Puumalan kahtia. Vallit olivat puolustusvarustus Juvan kirkonkylän ja Savon tien suojaksi. Savon prikaatin komentaja Stedingk eli mielenkiintoisen ja kansainvälisen elämän. Stedingkille myönsivät korkeita arvomerkkejä hänen pitkän elämänsä aikana Ruotsi, Ranska, Yhdysvallat, Venäjä ja Preussi.

Heretin laulujuhlat

Heretinharjun laulujuhla, Heretinharjun taidejuhla, Heretinharjun laulu- ja näytelmäjuhla, Heretinharjun laulajaiset, Heretin laulajaiset – kaikki nämä otsikot tarkoittavat tapahtumaa, jota vietettiin heinäkuisena sunnuntaina vuosina 1967-1985 Heretin luonnonkauniilla harjulla. Harju sijaitsee Etelä-Juvalla Kaislajärven kylässä. Paikka on vesistöjen ympäröimä, luonnon muovaama amfiteatteri.

Laulujuhlien pääjärjestäjä oli Raittiusyhdistys Kuokka. Juhlien juontajana toimi useimmiten raittiusyhdistyksen alueohjaaja Toivo Ikonen. Hän myös avasi juhlat tuohitorvifanfaarilla.

Hilduri

Hilduriksi nimetty rakennus Juvantien ja valtatie 14 kulmauksessa on Juvan kirkonkylän viimeisiä puutaloja. Talo valmistui vuonna 1909 Tohtorilaksi eli kunnanlääkärin virka-asunnoksi. Sittemmin talossa on ollut muun muassa hammaslääkärin vastaanotto, kunnan nuorisotoimisto, käsityökeskus Taito Shop, Leader-toimiston työpiste ja Juvan käsityöläisten toimipaikka. Talosta käytetty nimitys Hilduri vakiintui käyttöön 1980-luvun alussa. Hildur Nuutinen oli kunnassa pitkään toimineen kunnanlääkäri Joel Nuutisen puoliso.

Juva Rokkaa -festarit

Juva rokkaa -kesäfestaria on järjestetty vuodesta 2013 lähtien Juva Campingillä. Organisaattori Vesa Kontiainen on houkutellut Juvalle suomalaisen rockin ja popin isoja nimiä. Useampana kesänä Juvalla ovat vierailleet mm. Apulanta, Popeda ja Kaija Koo. Tapahtuman kyljessä on joskus järjestetty myös Osuuskauppa Suur-Savon sunnuntaipiknikkiä omine esiintyjineen. Festariviikonlopun yleisömäärät ovat parhaimmillaan nousseet yli kymmeneentuhanteen.

Juvalaisia muistomerkkejä

Juvan pitkän historian ajalta on pystytetty useita muistomerkkejä. Monet niistä liittyvät sotiin ja yhteenottoihin, kuten 1500-luvun lopun Nuijasodan muistoksi pystytetyt muistomerkit, 1700-luvun lopulla Kustaa III:n sotaan liittyvä Stedingkin muistokivi ja Kirkkopuiston muistomerkit. Myös juvalainen olympiavoittaja Kalevi Hämäläinen on saanut oman patsaansa, ja juvalaiset runonlaulajat muistokivensä.

Juvan kalliomaalaukset – Sarkasvuoren hirvi ja muita hahmoja

Juvan Sarkasvuoren kalliomaalauksia on kolmessa kohdassa rantakallioissa Sarkaslammen kupeessa. Maalaamisen aikaan tuhansia vuosia sitten lampi on ollut vielä osa Saimaata. Kuvat on ajoitettu vuosien 3700 – 3000 eaa välille. Sarkasvuoren kalliomaalauksissa on erotettavissa selvimmin hirvikuvio. Juvalla on kalliomaalauksia myös Syysjärven Papinsängyllä, Enkelinpesällä ja mahdollisesti Hepo-ojalla Pihlajasaaressa.

Juvan Kirkkokivet

Juvalla Koikkalanmyllyn lähellä, Ruokojärven niemessä, kohoaa joukko komeita siirtolohkareita, joita katsoessaan muinaiset ihmiset ovat ehkä nähneet joukon haltijoita, jotka vaiti tuijottavat kulkijaa. Suurin on yli kymmenmetrinen. Lohkareet on nimetty Kirkkokiviksi, ja niitä pidetään vanhana uhripaikkana, jossa metsästäjät ja kalastajat ovat suorittaneet riittejään.

Juvan kivikirkko

Arkkitehti Carl Albert Edelfeltin suunnittelema Juvan kivikirkko vihittiin käyttöön vuonna 1863. Alussa sen ympärillä ei ollut juurikaan muita rakennuksia, sillä vanha pitäjänkeskus oli syntynyt edellisen kirkon ympärille. Sen paikasta nykyään muistuttaa Juvan vanha hautausmaa.

Juvan kunnan ja seurakunnan perustaminen

Juva on yksi harvoja keskiaikaisia seurakuntia, joiden perustamisajankohta on tiedossa. Seurakunnan perustamisesta, sen ehdoista ja paikalla olleista henkilöistä on merkinnät asiakirjassa, joka on säilynyt kopiona niin sanotussa Turun mustassa kirjassa. Asiakirja on päivätty 19. tammikuuta eli Pyhän Henrikin kuolinpäivän aattona vuonna 1442.