Juvan Sarkasvuoren kalliomaalauksia on kolmessa kohdassa rantakallioissa Sarkaslammen kupeessa. Maalaamisen aikaan tuhansia vuosia sitten lampi on ollut vielä osa Saimaata. Kuvat on ajoitettu vuosien 3700 - 3000 eaa välille. Sarkasvuoren kalliomaalauksissa on erotettavissa selvimmin hirvikuvio. Juvalla on kalliomaalauksia myös Syysjärven Papinsängyllä, Enkelinpesällä ja mahdollisesti Hepo-ojalla Pihlajasaaressa.
Juva rokkaa -kesäfestaria on järjestetty vuodesta 2013 lähtien Juva Campingillä. Organisaattori Vesa Kontiainen on houkutellut Juvalle suomalaisen rockin ja popin isoja nimiä. Useampana kesänä Juvalla ovat vierailleet mm. Apulanta, Popeda ja Kaija Koo. Tapahtuman kyljessä on joskus järjestetty myös Osuuskauppa Suur-Savon sunnuntaipiknikkiä omine esiintyjineen. Festariviikonlopun yleisömäärät ovat parhaimmillaan nousseet yli kymmeneentuhanteen.
Juvan pitkän historian ajalta on pystytetty useita muistomerkkejä. Monet niistä liittyvät sotiin ja yhteenottoihin, kuten 1500-luvun lopun Nuijasodan muistoksi pystytetyt muistomerkit, 1700-luvun lopulla Kustaa III:n sotaan liittyvä Stedingkin muistokivi ja Kirkkopuiston muistomerkit. Myös juvalainen olympiavoittaja Kalevi Hämäläinen on saanut oman patsaansa, ja juvalaiset runonlaulajat muistokivensä.
Pattoin perintötila on Juvan kunnalle kuuluva tilakokonaisuus, johon sisältyy myös luonnonsuojelualue. Se sijaitsee Jukajärven rannalla, Kettulan tien varressa. Tila toimii museona ja on avoinna yleisölle kesäisin, jolloin alueeseen voi tutustua oppaan johdolla. Omatoimisesti tilan mailla voi liikkua ympäri vuoden. Tilan osoite on Pattointie 62, Juva.
Juvan Hildurin käsityöläisten toimintaa ovat edeltäneet monet vaiheet. Vuonna 1975 Juvalle perustettiin kotiteollisuusneuvonta-asema. Alussa toiminta keskittyi etenkin kudonnan neuvontaan. Ensimmäinen paikka oli Kotila-niminen talo Savonlinnan tien varressa. 1980-luvun alussa siirryttiin Tiirikaisen taloon Juvantien varteen. Sinne perustettiin myymälä 1990-luvun alussa. Hilduriin siirryttiin 1997, jolloin avattiin myös uusi kesäkahvila. Taito Shop -myymälä lakkautettiin 2013, ja siitä lähtien Hildurin käsityötoimintaa on järjestetty paikallisin järjestövoimin.
Juvan vanha hautausmaa sijaitsee vastakkaisella puolella Savonlinnantietä nykyiseen kirkkoon ja hautausmaahan nähden. Siellä ovat sijainneet myös Juvan nykyistä edeltävät kirkot, joista viimeinen purettiin vuonna 1870. Vanha kalmisto on ajattomassa yksinäisyydessään ikään kuin ulkoilmamuseo. Nykyisistä hautamerkeistä voidaan lukea kuutisenkymmentä vainajan nimeä, ja alueelle on pystytetty mm. vapaussodassa kaatuneiden muistomerkki.
Partalan kartanoa kutsutaan edelleen kuninkaankartanoksi, vaikka tuo ajanjakso jäi todellisuudessa varsin lyhyeksi, vain viiden vuoden mittaiseksi (1556–1561). Tuo aika tunnetaan kuitenkin varsin hyvin tarkan kirjanpidon ansiosta ja se pitää sisällään lähestulkoon kaiken, mitä kartanoissa tuotettiin ja kulutettiin, mitä siellä syötiin, keitä siellä vieraili ja millaista työväkeä siellä asui.
Hilduriksi nimetty rakennus Juvantien ja valtatie 14 kulmauksessa on Juvan kirkonkylän viimeisiä puutaloja. Talo valmistui vuonna 1909 Tohtorilaksi eli kunnanlääkärin virka-asunnoksi. Sittemmin talossa on ollut muun muassa hammaslääkärin vastaanotto, kunnan nuorisotoimisto, käsityökeskus Taito Shop, Leader-toimiston työpiste ja Juvan käsityöläisten toimipaikka. Talosta käytetty nimitys Hilduri vakiintui käyttöön 1980-luvun alussa. Hildur Nuutinen oli kunnassa pitkään toimineen kunnanlääkäri Joel Nuutisen puoliso.
Vuosina 1938 - 1967 Juvan kirkonkylässä kirkon lähellä toimi suosittu kioski-kahvila Lottapirtti. Alunperin se oli perustettu lottajärjestön varainkeruutoimintaa varten. Moni varttuneempi juvalainen muistaa Lottapirtistä ostetut herkut. Valikoima vaihtui vuosien mittaan. Aluksi oli ainakin kahvia, teetä, voileipiä ja kahvileipää sekä limonadia. Myöhemmin 1950- ja 1960-luvuilla myös jäätelötötteröt ja munkit kuuluivat valikoimaan.