Juvan kulttuurisivut kokoavat yhteen juvalaisen kulttuurin, historian ja tekijät – ihmiset, paikat ja tarinat, jotka ovat muovanneet kuntaamme. Sivuilta löydät artikkeleita paikallisista kulttuurihenkilöistä, historiallisista tapahtumista, kuvataiteesta, musiikista, teatterista ja runoudesta. Sisältö on rakennettu teemojen mukaan ja se elää jatkuvasti uusien kirjoitusten myötä.
Haluatko itse jakaa juvalaisen tarinan tai valokuvan? Kirjoittajaryhmä toivottaa uudet tekijät lämpimästi tervetulleiksi!
Uusimmat artikkelit
Remojärven Kappelinpellon arvoituksellinen kirkko ja hautausmaa
Saarijärven pohjoispuolella, aivan Mikkelin rajan tuntumassa, sijaitsee Remojärven Kappelinpelto. Paikasta on jo 1800-luvulla talletettu perimätietoa, jonka mukaan siellä olisi muinoin ollut vanha hautausmaa ja kappelirakennus. Kirkkorakennus on tunnettu vain paikannimen ja muistitiedon kautta, sillä siitä ei ole säilynyt lainkaan kirjoitettuja tietoja. Hautausmaana Kappelinpelto on varmasti toiminut, sillä alueelta on aikojen saatossa hiekkaa otettaessa tullut esille runsaasti ihmisluita.
Suuri Savontie
Keskiajalla Juvan halki kulkenutta tietä kutsuttiin Suureksi Savontieksi. Tämä siksi, että se oli yksi kolmesta valtakunnan valtateistä. Nämä tiet yhdistivät aikansa hallinnollisia keskuksia: Hämeen Härkätie vei Turusta Hämeenlinnaan, Suuri Rantatie tai Kuninkaantie Turusta Viipuriin ja Suuri Savontie Hämeenlinnasta Olavinlinnaan.
Pyhiä paikkoja Juvan kirkonkylässä
Juvan kirkonkylän lähellä Juka- ja Salajärven ympäristössä on paikannimiä, jotka viittaavat kristinuskoa vanhempaan asutukseen. Jukajärvessä oleva Ukonsaari liittyy Ukkoon, kansanuskomusten voimalliseen jumaluuteen.
Ukon puolisona on pidetty Raunia, toiselta nimeltään Ryönää, savolaisittain Ryönikkää. Täsmälleen samalla kohdalla kuin Ukonsaari Jukajärvessä, on Taipaleen kannaksen toisella puolella Salajärvessä kapean niemekkeen päässä Ryönänniemeksi nimetty alue. Siinä ovat siis muinaisten juvalaisten voimallisimman jumaluuden ja hänen puolisonsa palvontapaikat vieretysten, kapean kannaksen erottamina.
Sana – Gottlund-runokilpailu 2026
Gottlund-runokilpailu järjestettiin vuonna 2026 kolmattatoista kertaa. Kilpailun teema oli ”sana”, joka liittyy C.A. Gottlundin tuotteliaisuuteen suomen kielen kehittäjänä.
Gottlund-runokilpailun palkitut 2026:
Ensimmäinen sija: Marjukka Sten: Vaapsahainen
Toinen sija: Annele Saikkala: Kaksikirjaiminen
Kolmas sija: Seija Kerttula: Vesi ja kala