Sisukas ja seksikäs Suomi
Gottlund-runokilpailu 2017

Sisukas ja seksikäs Suomi oli juhlavuoden 2017 runokilpailun vaativa aihe. Runosatoa kilpailu sai seitsemältä osallistujalta yhteensä 17 runoa. Voittajaksi nousi Tuula-Maija Vigman. Kilpailun eroottinen maine sai Iltalehden liikkelle. Voittajaruno videoitiin lehden nettisivuille. Artikkelikuvan teksti on Carl Axel Gottlundin vuonna 1818 julkaiseman ensimmäisen suomalaisen kalevalamittaisen julkaisun Pieniä runoja Suomen poijille ratoxi motto.

Kymmenen kohtaa aiheesta
Carl Axel Gottlund ja kieli

Suomen kielen professori emerita Lea Laitinen kiteyttää kymmeneen kohtaan Carl Axel Gottlundin suhteen suomen kieleen. Hän kumoaa aiempia käsityksiämme aiheesta kevyesti ja asiantuntevasti. Samalla Laitinen avaa aivan uusia näkökulmia. Savon kielen poeettisuudesta ja kielen ja musiikin suhteesta Kaarle Akseli esitti innostavia väitteitä. Erityisen ajankohtaiselta tuntuu iäkkään Gottlundin argumentointi fennomaaneista ja suomikiihkoisuudesta. Ajankohtaista on myös juhlia Pieniä runoja Suomen poijille ratoxi -kirjan ensimmäisen osan 200-vuotisjuhlavuotta vuonna 2018.

Curt von Stedingk ja Stedingkin vallit

Stedingkin vallit rakennettiin ns. Kustaan sodan aikana 1700-luvun lopulla Savon prikaatin komentajan eversti Curt von Stedingkin johdolla. Venäjän sotavoimat olivat silloin Puumalan ja Vekaran salmen takana Ruotsin ja Venäjän rajan jakaessa naapurikunnat Rantasalmen, Sulkavan ja Puumalan kahtia. Vallit olivat puolustusvarustus Juvan kirkonkylän ja Savon tien suojaksi. Savon prikaatin komentaja Stedingk eli mielenkiintoisen ja kansainvälisen elämän. Stedingkille myönsivät korkeita arvomerkkejä hänen pitkän elämänsä aikana Ruotsi, Ranska, Yhdysvallat, Venäjä ja Preussi.

Taisto Karvinen
(1941 – 2013)

Taisto Karvinen oli opettaja, taiteilija ja pilapiirrosten tekijä, joka tunnettiin Juvalla niin tilausmuotokuvistaan kuin Tik-taiteilijanimellä tehdyistä pilapiirroksistakin. Piirroksia julkaistiin Juvan lehdessä, ja niissä otettiin kantaa ajankohtaisiin asioihin ja ilmiöihin. Tilausmuotokuvia itseoppinut taiteilija ehti tehdä noin 50 kappaletta. Karvinen oli Mikkelin kuvataiteilijat ry:n perustajajäsen. Karvinen osallistui töillään myös lääninnäyttelyihin Mikkelissä. Hän piti omia yksityisnäyttelyitä Juvalla, Joroisissa ja Mikkelissä.

Gottlund-runokilpailu 2016

Gottlund-runokilpailun teemat valitaan Carl Axel Gottlundin elämästä. Hänen elämänsä ja kiinnostuksenkohteensa olivat hyvin monipuoliset tanssista kasveihin ja matkoista suomen kieleen, jonka entusiastinen tutkija ja kehittäjä hän oli. Matkat Värmlannin ja Norjan suomalaismetsiin nostivat ruotsinsuomalaisten identiteettiä niin merkittävästi, että hänen syntymäpäivänsä 24.2. on valittu suomalaisten kansallispäiväksi Ruotsissa. Kansanperinnettä ei voi kerätä …

Juvalaisia muistomerkkejä

Juvan pitkän historian ajalta on pystytetty useita muistomerkkejä. Monet niistä liittyvät sotiin ja yhteenottoihin, kuten 1500-luvun lopun Nuijasodan muistoksi pystytetyt muistomerkit, 1700-luvun lopulla Kustaa III:n sotaan liittyvä Stedingkin muistokivi ja Kirkkopuiston muistomerkit. Myös juvalainen olympiavoittaja Kalevi Hämäläinen on saanut oman patsaansa, ja juvalaiset runonlaulajat muistokivensä.

Juvan kulttuuriskene 2017

Juvalainen kulttuurielämä on ollut aina vilkasta. Historian lehdet kertovat, että meillä on osattu kokoontua yhteen milloin minkäkinlaisen kulttuuririennon syystä: Marraspijot, Näkymätön yö, Lampaan polskat, pääsiäisajan Passio-konsertti, Rokit, luennot, Ruskarainat, Kesäkarkelot… lista ei näihin lopu. Näitä Juvan kulttuurisivuja suunnitellessa minulle heitettiin idea:  kirjoittaisitko hieman ylös, miltä juvalainen kulttuuriskene näyttää tällä hetkellä? …

Juvan kunnan myöntämät kulttuuripalkinnot

Juvan kunta on myöntänyt kulttuuripalkintoja vuodesta 1988. Myöntämisperusteena ovat olleet alusta lähtien kulttuuritoiminnassa ansioituneen tai nuoren lupaavan kyvyn palkitsemiseminen. Vuonna 2003 kulttuuripalkinnon myöntämisperusteita muutettiin siten, että jatkossa palkinto voidaan myöntää myös kulttuuritoiminnassa ansioituneille juvalaisille ryhmille.

Marraspijot

Marraspijot –tapahtuma järjestettiin ensimmäisen kerran vuonna 1994 nimellä ”Taiteet kohtaavat”. Tapahtuman ideoijana ja päävastaavana toimi koko ajan Kari Vepsäläinen. Marraspijot toivat vuoden synkimpään aikaan, marraskuuhun, sekä omaperäistä juvalaista osaamista että muualta tulevaa tasokasta kulttuuritarjontaa. Vuodesta 1995 lähtien kulttuurilautakunnan (ja myöhemmin sivistyslautakunnan) myöntämä kulttuuripalkinto luovutettiin Marraspitojen yhteydessä paikkakunnan kulttuurielämässä ansioituneelle henkilölle tai …