Gottlund-runokilpailu järjestetään vuonna 2025 kahdettatoista kertaa. Kilpailun teema on ”valo” ja kilpailuaika 4.2.-30.4.2025. Voittaja julkistetaan 4.7. Partalan kartanossa Juvalla.
Lue runokilpailun säännöt ja runojen lähetysosoite artikkelin lopusta!
Gottlund-runokilpailu järjestettiin vuonna 2024 yhdettätoista kertaa. Kilpailun teema oli ”raja”.
Ensimmäiselle sijalle sijoittui Anni Tanskasen Raja. Runon sinän väistämätön liuku elämästä kohti kuolemaa piirtyy tekstissä esiin kauniisti. Säkeiden välistä tyhjää tilaa myös käytetään sulavasti osoittamaan ylitettyä, näkymätöntä rajaa.
Toiseksi sijoittui Mirjami Vertaisen runo Likeisyys. Kieleltään mehevä runo kertoo vaaran ja halun värittämästä kohtaamisesta, jossa jännitteen luo nähdyksi ja ohitetuksi tulemisen kontrasti.
Kolmannelle sijalle tuli nimetön runo, jonka kirjoittaja on Riikka Uhlig. Tiivis runo hyvästeistä synnyttää vahvoja mielikuvia ja hyökyy kokoaan suuremmaksi.
Vuoden 2024 vierailevana päätuomarina toimi Veera Milja, joka on esiintyvä runoilija, kirjoittaja ja joogaopettaja.
Gottlund-runokilpailu järjestettiin vuonna 2023 kymmenettä kertaa. Kilpailun teema oli ”koodi”.
Ensimmäiselle sijalle sijoittui Jarmo Saartin muunnin mehtä, joka yhdistelee omaperäisesti JavaScriptiä, savon murretta sekä luontorunoutta.
Toiseksi sijoittui Kati-Annika Ansaksen runo Rakennan hänet valosta. Runo lähestyy kuvallisuutta keskittymällä maalaamisen prosessiin.
Kolmannelle sijalle tuli Marraskuun manifesti, jonka kirjoittaja on Jussi Keskitalo. Runo kuvaa marraskuista Tamperetta ja sen lähialueita alkusointuja pulppuavalla, beat-runoudesta muistuttavalla sanatulvalla.
Vuoden 2023 vierailevana päätuomarina toimi kirjallisuustieteen tohtori Tero Vanhanen, joka opettaa kirjallisuutta ja tekstianalyysia Helsingin yliopistossa.
Yhdeksännen Gottlund-runokilpailun teemana oli vitsaus ja päätuomarina Jonna Nummela eli Nihkee Akka. Voittajarunon Sininen koira joka haistoi keltaisen kirjoitti Oona Loman Tampereelta. Toisena palkittiin Maria Kivelä Juvalta haikumuotoisella runollaan. Kolmas sija jaettiin kahdelle osanottajalle: helsinkiläiselle Satu Fellmanille ja järvenpäälaiselle Eija Tuomelalle.
Suomen kielen professori emerita Lea Laitinen kiteyttää kymmeneen kohtaan Carl Axel Gottlundin suhteen suomen kieleen. Hän kumoaa aiempia käsityksiämme aiheesta kevyesti ja asiantuntevasti. Samalla Laitinen avaa aivan uusia näkökulmia. Savon kielen poeettisuudesta ja kielen ja musiikin suhteesta Kaarle Akseli esitti innostavia väitteitä. Erityisen ajankohtaiselta tuntuu iäkkään Gottlundin argumentointi fennomaaneista ja suomikiihkoisuudesta. Ajankohtaista on myös juhlia Pieniä runoja Suomen poijille ratoxi -kirjan ensimmäisen osan 200-vuotisjuhlavuotta vuonna 2018.
Carl Axel Gottlund oli ensimmäisiä ja tuotteliaimpia kansanperinteen kerääjiämme. Hän oli kiihkeä suomalaisuusmies, joka kirjoitti runoja ja toimitti useita lehtiä (mm. Suomalainen 1846 ja Suomi 1847-49). Gottlund esitti ensimmäisenä ajatuksen Kalevalasta – suomalaisten muinaisrunojen yhtenäisestä kokonaisuudesta. Gottlundin uskaliaimpia hankkeita oli kaunokirjallis-tieteellisen albumin ”Otava” kirjoittaminen ja kustantaminen. Suomen kirjakielen murretaistelussa Gottlund puolusti jyrkästi itämurteiden käyttöä.
