Gottlund-runokilpailu järjestettiin vuonna 2026 kolmattatoista kertaa. Kilpailun teema oli ”sana”, joka liittyy C.A. Gottlundin tuotteliaisuuteen suomen kielen kehittäjänä. Esimerkiksi sanat kirjasto, toimittaja ja yliopisto ovat hänen kynästään lähtöisin. Voittaja julkistettiin 1.7. Partalan kartanossa Juvalla.

Esiraati valikoi joukosta 11 runoa, joista vieraileva päätuomari, runoilija Mirkka Auvinen valitsi voittajan sekä toiseksi ja kolmanneksi sijoittuneet.
Päätuomari iloitsi kilpailun tasosta ja tulkinnoista:

– Runoilijat ovat onnistuneet kirjoittamaan tekstit, jotka jättävät jäljen lukijan mieleen. Niissä on runouden rakennuspalikoita, joihin on helppo tarttua.
Tuomarin tehtävä ei ollut helppo, mutta lopulta palkitut kolme runoa jättivät vahvimman jäljen lukijaan:

Voittajarunossa Vaapsahainen on ihana, kesäinen tunnelma. Sanat soljuvat kepeästi kuin tuuleen puhalletut voikukan hahtuvat. Ilahduttavaa on, että runo sopii sekä lapsille että aikuisille.

Toiselle sijalle sijoittunut runo Kaksikirjaiminen lähtee liikkeelle sanan pienimmästä yksiköstä: kirjaimesta. Kirjaimista m ja e muodostuu sana, joka on lyhyydestään huolimatta voimakas. Runossa kuljetetaan oivaltavasti kahta tasoa: rinnastetaan ihmissuhde kirjainten liittoon, sanaan.

Kolmannen sijan saavuttanut Vesi ja kala alkaa vahvasti sanan elollistamisella: “Minä rakastan sanoja. Ne ovat vanhimpia elollisia olentoja”. Samalla kurotellaan sanojen välityksellä menneeseen. On upea ajatus, että sanoista voi rakentaa ketjun, jolla saa yhteyden sukupolvien taakse. Runossa nostetaan esille myös äidinkielen asema, miten oman äidinkielen sanat sykkivät syvällä sisimmässämme.

Gottlund-runokilpailun palkitut 2026

Ensimmäinen sija: Marjukka Sten nimimerkillä Kristiina Kivi: Vaapsahainen
Toinen sija: Annele Saikkala nimimerkillä Tanssija: Kaksikirjaiminen
Kolmas sija: Seija Kerttula nimimerkillä Aatos: Vesi ja kala

Vaapsahainen

Alussa hän oli
sanaton
mitään ei kuulunut
vaikka yleisö odotti.

Kaikki halusivat nähdä sen
runoja lausuvan pienen hyönteisen.
”Rohkea yritys, vaapsahainen!”,
kannustivat he,
”hän on aina ollut niin omanlainen”,
siinäpä se:
runoilijan sielu ötökällä.
Yllään parhaat päivänsä nähnyt samettitakki,
josta puuttui nappi.
Kaulahuivi rennosti roikkuen,
antoi kuvan taiteellisen.

”Lausun runon”,
virkkoi vaapsahainen
ja vuodatteli sen
kuin pienen puron.

Kesäpäivistä kauniista,
vihreistä lehdistä, tyynestä vedenpinnasta,
sanoja pudotteli
ja
pitkiä koipiansa ojenteli.
Rakkaudesta,
sadepisaroista sammaleella ja kalliolla.
mikä kauniimpaa ois?
Siipensä vaapsahainen levitteli ja tuuli nosti hänet pois.

Marjukka Sten

Kaksikirjaiminen

Annele Saikkala

Vesi ja kala

Rakastan sanoja.
Ne ovat vanhimpia eläviä olioita,
joilla on katkeamaton jatkumo menneisyyteen.

Kun sanon vesi ja kala,
otan yhteyden esivanhempiin
Uralille, ehkä jopa 5 000 vuoden taakse:
Hei siellä jossain metsissä Volga-joen lähellä,
mitä kuuluu? Kiitos geeneistä ja sanoista!
En tosin enää metsästä enkä keräile
muuta kuin sanoja, mutta lienee sama taito.

Kun sanon vesi ja kala,
mieleeni tulvahtaa muistoja.
Vaikka siitä, kun oltiin ukin kanssa kalassa.
Ukki ei paljoa puhunut.
Hän nosti verkkoja ja minä olin soutaja.
Ukki sanoi: Souva, huopaa, souva, huopaa.
Muuta en muista koko miehestä.
Kiitos geeneistä kuitenkin. Ja sanasta huopaa,
jota en ole tarvinnut ennen kuin nyt.

Jos sanon water ja fish englanniksi,
tai vatten ja fisk ruotsiksi,
tai Wasser ja Fisch saksaksi,
mieleeni ei tulvahda muistoja.
Ne ovat vain sanoja, kirjaimia ja äänteitä,
mutta paljon enemmän joillekuille muille.

Seija Kerttula

Kilpailun tarkoitus on muistaa 1800-luvulla vaikuttanutta kansanperinteen kerääjää ja monitoimimiestä C.A. Gottlundia. Vuosittain vaihtuvat teemat ovat liittyneet jollakin tavalla hänen elämäänsä. Vuosi 2026 oli Gottlundin syntymän 230-vuotisjuhlavuosi!

C. A. Gottlund tunnettiin luovana kirjoittajana ja suomen kielen kehittäjänä, joka kunnostautui lukuisien uudissanojen tekijänä. Mm. sana ”toimittaja” on Gottlundin sepittämä uudissana suomen kieleen. Hän ymmärsi myös tiedonvälityksen arvon ja perusti useita lehtiä, joista ensimmäisen vain 14-vuotiaana. Jockas Postenin sisältö oli pitkälti mielikuvituksen tuotetta.

Aikuistuttuaan Gottlund laajensi julkaisutoimintaansa Juvaa laajemmalle ja ryhtyi ammatillisesti sanomalehtimieheksi ja -kustantajaksi. Suomenkielisiä lehtiä oli julkaistu jo 1700-luvulta lähtien, muttei vielä yhtään Helsingissä. Pääkaupungin ensimmäinen suomenkielinen sanomalehti olikin Gottlundin julkaisema Suomalainen, jonka ensinumero ilmestyi 1846. Lehti joutui pian sensuurin hampaisiin ja lakkautettiin, mutta sitkeä Gottlund jatkoi julkaisutoimintaa Suomi-nimisellä lehdellä. Myöhemmin Työmiehen ystävä -nimisessä lehdessä julkaistiin hänen kirjoituksiaan.

Gottlundille kieli ja kielenkäyttö oli itseilmaisun luonteva muoto ja hän oli kirjoitustyössään huomattavan tuottelias. Suomalaisen kirjallisuuden seuran kirjallisuuden ja kulttuurihistorian arkistossa Gottlundin aineistoa on peräti 6,44 hyllymetriä. Gottlundin kynä oli kuitenkin terävä ja valitettavasti riidanhaluisuus johti siihen, että usein vuoropuheluksi tarkoitettu keskustelunaloite typistyi akateemisesti yksinäisen, katkeran miehen vuodatukseksi.

Samaan aikaan runokilpailun kanssa järjestettiin myös Gottlund-valokuvakilpailu samalla teemalla. Siitä tarkemmin Galleria Kuninkaankartanon sivuilla.

Runokilpailua on järjestetty vuodesta 2014. Sen toteuttaa vapaamuotoinen työryhmä yhteistyössä Juvan kulttuuripalveluiden ja Juvan kirjaston kanssa. Viime vuosina kilpailuun on osallistunut yli sata kirjoittajaa.

Gottlund-runokilpailua 2026 tuki Juvan Kulttuuri ry.

Lisätietoja kilpailusta ja Gottlund-viikosta: Johanna Kuusisto, 0400 136 176, johanna.kuusisto[a]juva.fi

Seuraa kilpailun fb-sivua: facebook.com/gottlundrunokilpailu.

Säännöt

Gottlund-runokilpailun säännöt 2026

Vuoden 2026 teema on sana.
Kukin osallistuja voi lähettää yhden runon. Runojen muotoa ei rajoiteta.
Runojen on oltava selvästi luettavia, mieluiten koneella kirjoitettuja. Sivulle merkitään kirjoittajan nimimerkki. Runojen maksimipituudeksi suositellaan yhtä liuskaa. Oheen liitetään suljettu kirjekuori, jossa on tekijän nimi ja yhteystiedot, ja jonka päälle kirjoitetaan nimimerkki.
Kilpailuaika on 19.2.-30.4.2026. Runot lähetetään osoitteella
Juvan kirjasto
Johanna Kuusisto
Raili Kostian tie 2
51900 Juva
Kilpailun viimeisen päivän postileima riittää.
Esiraati valitsee 10-15 finalistia, joista kilpailun päätuomari valitsee voittajan ja sijoittuneet.
Tulokset julkistetaan yleisötilaisuudessa 1.7.2026 klo 14 Juvan Partalassa, Huttulantie 1, 51900 Juva.
Kolme parasta kirjoittajaa palkitaan. Ykköspalkinnon voi voittaa vain kahdesti peräkkäin. Aiemmat julkaisut eivät rajoita kilpailuun osallistumista.
Runoja ei palauteta, vaan ne arkistoidaan Juvan kirjastoon. Julkaisuoikeudet ovat tekijällä, mutta Juvan kunta voi käyttää runoja eri yhteyksissä suullisesti ja kirjallisesti. Voittajarunot julkaistaan Juvan kulttuurisivuilla ja kaikki finalistit seuraavana vuonna Gottlundin tuvan runoniityllä.

Lisää luettavaa

www.juvankulttuurisivut.fi
Carl Axel Gottlund
Kymmenen kohtaa aiheesta Carl Axel Gottlund ja kieli
Gottlund-runokilpailu 2014, 2015, 2016, 2017, 2018, 2019, 2020, 2021, 2022, 2023, 2024, 2025

Sana – Gottlund-runokilpailu 2026