Juva on yksi harvoja keskiaikaisia seurakuntia, joiden perustamisajankohta on tiedossa. Seurakunnan perustamisesta, sen ehdoista ja paikalla olleista henkilöistä on merkinnät asiakirjassa, joka on säilynyt kopiona niin sanotussa Turun mustassa kirjassa. Seurakuntaa perustettaessa Juva oli maantieteellisesti varsin laaja alue ja siihen kuului jopa nykyiseen Kuopioon ja Savonlinnaan kuuluvia alueita.

Asiakirja on päivätty 19. tammikuuta eli Pyhän Henrikin kuolinpäivän aattona vuonna 1442. Tilaisuudessa olivat läsnä Turun hiippakunnan piispa Maunu II Tavast, merkittävin keskiajan piispoista, ja juvalaisten puolesta tuomari Pietari Utriainen, nimismiehet Juho Partanen ja Antti Auvinen ja kuusi lautamiestä: Paavo Antinpoika, Paavo Kiiskinen, Antti Toivanen, Lauri Hyvärinen, Hannu Uskinen ja Juho Pitkänen.

Juvan seurakunnan perustamisasiakirja vuodelta 1442. Codices A, 10, Registrum ecclesiae Aboensis, SE/RA/0201/A 10. Riksarkivet. Tukholma. Klikkaamalla näet kuvan suurempana.

Koska asiakirjaan ei ole kirjattu laatimispaikkakuntaa, pitkään ajateltiin asiakirjan laaditun Turussa, johon juvalaiset isännät olisivat matkustaneet. On kuitenkin mahdollista, että asiakirja laadittiin Savossa, joko Juvalla tai Mikkelissä piispa Maunu Tavastin piispantarkastuksen yhteydessä. Piispat suorittivat tarkastuksia säännöllisesti kaukaisimpiinkin seurakuntiin ja niiden yhteydessä tarkastettiin seurakuntien tilit, kirkkojen rakennussuunnitelmat ja vihittiin käyttöön uudet kirkot ja kappelit. Maunu Tavastin tiedetään tehneen tarkastuksia kolmen vuoden välein, myös Hämeeseen ja Savon sydänmaille. Tarkastukset tehtiin yleensä talvella, jolloin huonokuntoisesta tiestöstä ei ollut haittaa ja matkaa tehtiin nopeammin jäätyneiden järvien ja soiden yli oikaisten.

Asiakirjassa Juvan seurakunta sitoutui luovuttamaan papin käyttöön pappilan, peltoa ja niittyjä karjaa varten ja lisäksi hevosen, kaksi lehmää, viisi lammasta ja sikoja. Papintila sijaitsi Jukajärven rannalla. Juvalaiset sitoutuivat myös järjestämän tarvittaessa kestitystä piispalle seurueineen, mikäli tämä poikkeaisi seurakunnassa tarkastusmatkoillaan.

Ruotsiksi asiakirjan alku kuuluu näin: ”Biskop Magnus öfverenskommer med inbyggarnes i Jokkas ombud om insättande därstädes af egen präst, som skall förses med tillräkligt prästbol, samt att biskopen vid ämbetsresor genom socknen skall åtnjuta visst underhåll.”

Näin perustettiin Juvan seurakunta erottamalla se Savilahden kirkkopitäjästä eli vuonna 1329 perustetusta Savon vanhimmasta seurakunnasta omaksi, itsenäiseksi seurakunnakseen. Taustalla oli ajatus väestön saamisesta kirkonoppien piiriin, sillä harvaan asutussa maassa välimatkat olivat pitkiä, mikä teki ihmisten kirkossa käynnistä vaivalloista.

Teksti: Kirsi Vertainen

Lähteet

Palola, Ari-Pekka 1997. Maunu Tavast ja Olavi Maununpoika – Turun piispat 1412–1460. Suomen kirkkohistoriallinen seura.
Pirinen, Kauko 1992. Juvan seurakunnan vaiheet vuoteen 1901. Teoksessa Juvemmalle. Toim. Leena Orro. Juvan seurakunta & Juvan kunta.
Teittinen, Heli 2004. Juvan pappiloiden historiaa 560 vuoden ajalta. Juvan Kotiseutu- ja museoyhdistys ry.
Vertainen, Kirsi – Ruohonen, Juha 2019. Juvan Partala. Juvan kunta.

Juvan kunnan ja seurakunnan perustaminen