Männynmäki on muutakin kuin taajamarakentamisen väliin puristuksiin jäänyt peltoalue. Harjun maisemaa voi hyvin kuvata kulttuurimaisemaksi, sillä se on syntynyt vuosisataisen viljelyn ja asumisen tuloksena. Aluetta on viljelty todennäköisesti jo rautakauden loppupuolella 1200-luvulla.
Partalassa ovat Juvan paikallismuseot, Galleria Kuninkaankartano, Juvan tryffelikeskus, kesäteatteri ja yritysnimellä Partalan Kuninkaankartano toimivat hotelli- ja ravintolapalvelut. Partalalla on ollut pitkä historia takanaan jo ennen sen siirtymistä kunnan omistukseen.
Abraham Poppius (1793–1866), ”runoilijapastori”, työskenteli Juvan seurakunnassa kappalaisena vuosina 1833–1866. Poppius oli virkansa puolesta paikallinen merkkimies, mutta hänen toiminnallaan oli myös laajempaa merkitystä varsinkin kansallisen heräämisen alkuaikoina 1800-luvun ensimmäisellä puoliskolla.
Haluatko tietää, mitä Juvan lehti kirjoitti päivänä jona synnyit? Mikä juvalaisyhtye on julkaissut livelevyn Berliinin-keikastaan? Oletko sinäkin 1700-luvulla eläneen Petteri Pöyhösen jälkipolvea? Mikä on Juvan kirjaston vanhin kirja? Tällaisiin kysymyksiin Juvan kotiseutukokoelma tarjoaa vastauksia.
Gottlund-runokilpailu järjestetään Kaarle Akseli Gottlundin elämäntyön innoittamana. Vuoden 2020 kilpailun teema oli Pidot. Kaarle Akseli Gottlund oli monipuolinen ja särmikäs ihminen, jonka kiinnostuksen kohteet olivat laajat. Kielen ja suomalaisuuden ohella hän lauloi, soitti ja toimi mm. seremoniamestarina. Vuoden 2020 vierailevana tuomarina toimi kirjailija Heli Slunga.
Noin 200 vuotta sitten, kesällä 1817, teki nuori ylioppilas Kaarle Akseli Gottlund ensimmäisen matkansa Keski-Skandinavian suomalaismetsiin. Päiväkirjoihinsa hän kuvasi metsäsuomalaisten elämäntapoja ja elinolosuhteita sekä kirjoitti muistiin heidän käyttämäänsä suomen kieltä, runoja ja tarinoita. Hän taltioi myös suomalaissukujen sukupuita usein aina ensimmäisestä Suomesta saapuneesta esi-isästä tai –äidistä alkaen.
Nuoren, vasta 21-vuotiaan tutkimusmatkaajan mieli löysi usein vertauskohtia tutkimuskohteisiin hänen omasta elämästään, myös lapsuutensa Juvalta.
Helmikuun lopulla 1940, talvisodan taisteluiden ollessa kiivaimmillaan, kaksitoista Bristol Blenheim – pommikonetta laskeutui brittiläisten lentäjien ohjaamina Juvan Jukajärven jäälle auratulle kiitoradalle. Talvisodan viimeisen puolentoista viikon ajan Lentolaivue 42. teki päivittäin pommituslentoja rintamalle Jukajärven jäältä.
Juvan alueelta on kerätty monenlaisia outoja tapauksia ja kummitustarinoita. Myös kyläkirjoissa mainitaan ”peljättäviä paikkoja”, tunnetuimpana Surmakivet. Pirun kanssakin kerrotaan juvalaisten tehneen sopimuksia. Entä mikä oli tulikettu?
Gottlund-runokilpailu järjestetään nyt kuudetta kertaa. Vuoden 2018 teema Loitsu sai 120 kirjoittajaa osallistumaan kilpailuuun omaäänisillä runoillaan. Voittaneet loitsut on julkaistu tällä sivustolla. Niitä on myös esitetty palvelutaloissa ja päiväkeskuksissa. Tämän vuoden teema oli KIVEÄ ja päätuomarina toimi varkautelainen Sinikka Tirkkonen.
Juvalla Koikkalanmyllyn lähellä, Ruokojärven niemessä, kohoaa joukko komeita siirtolohkareita, joita katsoessaan muinaiset ihmiset ovat ehkä nähneet joukon haltijoita, jotka vaiti tuijottavat kulkijaa. Suurin on yli kymmenmetrinen. Lohkareet on nimetty Kirkkokiviksi, ja niitä pidetään vanhana uhripaikkana, jossa metsästäjät ja kalastajat ovat suorittaneet riittejään.
