Juvan kulttuurisivut kokoavat yhteen juvalaisen kulttuurin, historian ja tekijät – ihmiset, paikat ja tarinat, jotka ovat muovanneet kuntaamme. Sivuilta löydät artikkeleita paikallisista kulttuurihenkilöistä, historiallisista tapahtumista, kuvataiteesta, musiikista, teatterista ja runoudesta. Sisältö on rakennettu teemojen mukaan ja se elää jatkuvasti uusien kirjoitusten myötä.
Haluatko itse jakaa juvalaisen tarinan tai valokuvan? Kirjoittajaryhmä toivottaa uudet tekijät lämpimästi tervetulleiksi!
Uusimmat artikkelit

Juvan kalliomaalaukset – Sarkasvuoren hirvi ja muita hahmoja
Juvan Sarkasvuoren kalliomaalauksia on kolmessa kohdassa rantakallioissa Sarkaslammen kupeessa. Maalaamisen aikaan tuhansia vuosia sitten lampi on ollut vielä osa Saimaata. Kuvat on ajoitettu vuosien 3700 – 3000 eaa välille. Sarkasvuoren kalliomaalauksissa on erotettavissa selvimmin hirvikuvio. Juvalla on kalliomaalauksia myös Syysjärven Papinsängyllä, Enkelinpesällä ja mahdollisesti Hepo-ojalla Pihlajasaaressa.

Juvan partioveikkojen syntyvaiheet ja nykyinen toiminta
Kesällä 1949 perustettiin Kärppä-vartio Vuorenmaalla, ja Juvan partioveikot Nevaintakana 1951. Nykyään Juvan partiolaiset ovat yhä Juvan partioveikkoja. Partioveikkojen toimintaa alkuvuosikymmeninä olivat leiritoiminta, partiotaitokilpailut, urheilukilpailut, suunnistus ja toimintakilpailut. Myös Lapissa on vaellettu Hammerfestia myöten. Leirejä on vuosittain. Lisäksi on partiolaisten perheillekin sopivia tapahtumia, keräyksiä ja partiokalentereiden myyntiä joulun alla. Partiolaisten käytössä on Koikkalassa sijaitseva partiomökki. Varsinaiset ryhmätapaamiset järjestetään usein partiokololla Katinhännäntiellä.

Juvan risti
Juvan Partalan historiallisen kuninkaankartanon pellolta löytyi arkeologisten tutkimusten yhteydessä 2016 koristeellinen ristiriipus. Kyse on valamalla valmistetusta ja toiselta puolelta yksityiskohtaisesti koristellusta metallirististä. Ristin läheltä löytynyt pronssinen veitsenkahva on ajoitettavissa 1200-luvulle tai 1300-luvun alkuun. Myös Juvan risti voitaneen ajoittaa samaan aikakauteen. Yleiseltä olemukseltaan kyse on ristiretkiajan savokarjalaisesta korusta.
