Kalliomaalaukset ovat symbolisia kuvia, joista suurin osa on maalattu rantakallioihin kampakeraamisella kivikaudella 5000 – 1500 eaa. Maalauspaikat näyttävät monesti nykyihmisenkin silmiin vaikuttavilta, ja maalattaviksi valittujen kallioiden muodossa voi olla hahmotettavissa vaikkapa ihmiskasvoja. Punamullalla ja tuntemattomalla sidosaineella tehdyt maalaukset ovat säilyneet sen ansiosta, että ne monesti sijaitsevat suojaavan kalliolipan alla. Kalliosta liukeneva piidioksidi on voinut muodostaa maalauksen päälle suojaavan ”lasituksen”. Monet kuvat ovat silti niin haalistuneet, että saattavat vaatia näkyäkseen sopivat sääolot. Talven pikkupakkasilla ne tulevat parhaiten esiin. Niiden luoksekin voi olla helpointa päästä hiihtäen jäätä pitkin.

Juvan Sarkasvuoren kalliomaalauksia on kolmessa kohdassa rantakallioissa Sarkaslammen kupeessa. Maalaamisen aikaan tuhansia vuosia sitten lampi on ollut vielä osa Saimaata. Kuvat on ajoitettu vuosien 3700 – 3000 eaa välille. Veden pinta oli siihen aikaan muutamia metrejä nykyistä korkeammalla. Sarkasvuoren kalliomaalauksissa on erotettavissa selvimmin hirvikuvio. Toinen hirvikuvio ensimmäiseksi löydetyn lähellä näkyy vain hyvissä sääolosuhteissa, lammella hiihdellyt Anssi Toivainen löysi sen keväällä 2017. Kolmas maalaus on Vuokko Ikosen löytämä venekuvio ja piste sen yläpuolella.
Maalaukset ovat vaikeakulkuisen polun takana, ja parin kilometrin reitti tieltä Ristilammen rannasta on huonosti merkitty. Varmimmin maalauksille pääseekin oppaan seurassa. Sarkaslammen venekuvan paikka on P 61 35.657′,|27 55.69′. Sarkasvuoren hirvien koordinaatit ovat P 61 35.879′,|27 55.527′. Parkkipaikka Ristilammen rannalla sijaitsee osoitteessa Viisalanmäentie 979, Juva.

Kalliomaalauksille Viisalanmäentieltä johtava polku kulkee Uimasalon luonnonsuojelualueella. Maisemat ovat hienot, mutta polku on vaikeakulkuinen. Ei ole harvinaista, että alueella liikkuu karhuja.


Sarkasvuorelle johtavan polun varrella sijaitsee myös kivikautinen kvartsilouhos. Kvartsia tarvittiin nuolen- ja keihäänkärkiin sekä leikkaustyökaluihin ennen metallien käsittelyn oppimista. Louhos on helpommin saavutettavissa kuin kalliomaalaukset.
Papinsängyn ihmishahmo

Syysjärvellä Kokonlahden rannassa pystysuorassa kallionseinämässä on ihmishahmo, joka on kuvattu sivusta. Hahmon vasen käsi on taivutettu ylös. Tämäkin maalaus on Vuokko Ikosen löytämä. Maalauksen luo pääsee vain veneellä tai talvella jäätä pitkin. Lähistöllä on karhunpään muotoinen kallio. Kalliomaalauksen koordinaatit ovat P 61 42.844′,| 27 38.027′.
Enkelinpesä ja Hepo-oja
Saimaan Siikaveden länsirannalla Kannusvuorella on Enkelinpesäkivi, jonka luolamaisessa syvennyksessä on tunnistamattomia kuvioita. Kuvioita ei ole voitu ajoittaa tarkasti, ja ne voivat olla myös historialliselta ajalta. Antti Lahelma huomauttaa väitöskirjassaan, että paikan nimessä sana Kannus tarkoittaa tietäjän noitarumpua, joten tämä voisi viitata myös paikkaan seitana ja maalaukseen uudempaan alkuperään. Paikka ei myöskään ole esihistoriallisille maalauksille tyypillinen.
Hepo-ojan punamultaläikkä kallioseinämässä mainitaan Suomen kalliomaalaukset -oppaassa. Lähin osoite on Pihlajasalontie 87 Juvalla, Pihlajasalon saaressa. Läikän alkuperästä ei ole varmuutta – kallion luontaista väriä vai maalauksen jäänteet? Pihlajasalon saaressa Mikkelin puolella sijaitsee myös Tikaskaarteenvuoren maalaus, jonka luo pääsee vain vesitse.
Uusia maalauksia lienee vielä mahdollista löytää Saimaan ja sen lähiympäristön rantakallioista. Tunnetuilla maalauksilla voi opetella tunnistamaan punamullan sävyä kallion pinnasta ja mallailla oikeaa korkeutta. Kivikautisille ihmisille ilmansuuntien huomiointi oli tärkeää. Maalaukset sijaitsevat useimmiten länteen päin.
Teksti: Piia J. Häkkinen 2017
Retkikuvauksia
Ismo Luukkosen kalliomaalaussivu – papinsänky.
Sarkaslammen vene Ismo Luukkosen sivuilla
Sarkasvuoren hirvet Ismo Luukkosen sivuilla
Satunnainen retkuilija Syysjärvellä – Papinsängyn kalliomaalaus
Satunnainen retkuilija ja Sarkasvuoren himmeämpi hirvimaalaus
Kirjallisuutta
Ilari Aalto ja Elina Helkala: Matka muinaiseen Suomeen, Atena 2017
Pekka Kivikäs: Kalliomaalaukset – muinainen kuva-arkisto, Atena 1995
Antti Lahelma: A Touch of Red – Archaeological and Ethnographic Approaches to Interpreting Finnish Rock Paintings, Suomen Muinaismuistoyhdistys ry 2008
Timo Miettinen ja Heikki Willamo: Pyhät kuvat kalliossa, Otava 2007
Jukka Parkkinen ja Tuija Wetterstrand: Suomen kalliomaalaukset – Bongarin käsikirja, SKS 2012