Juvan kulttuurisivut kokoavat yhteen juvalaisen kulttuurin, historian ja tekijät – ihmiset, paikat ja tarinat, jotka ovat muovanneet kuntaamme. Sivuilta löydät artikkeleita paikallisista kulttuurihenkilöistä, historiallisista tapahtumista, kuvataiteesta, musiikista, teatterista ja runoudesta. Sisältö on rakennettu teemojen mukaan ja se elää jatkuvasti uusien kirjoitusten myötä.
Haluatko itse jakaa juvalaisen tarinan tai valokuvan? Kirjoittajaryhmä toivottaa uudet tekijät lämpimästi tervetulleiksi!
Uusimmat artikkelit
Juvalaisten sukujen juurilla
Sukujen alkuperää ja yhteyksiä voidaan selvittää DNA-tutkimuksen avulla. Vuonna 2024 käynnistetään Juvan sukujen alkuperää ja yhteyksiä selvittävä DNA-projekti, jossa yhdistyvät geneettinen tieto, perinteinen sukututkimus ja nimistötutkimus. Tarkoituksena on toteuttaa pilottihanke paikkakunnalta ja saada tätä kautta edistettyä laajemmin isälinjaista DNA-tutkimusta niin Savossa kuin koko Suomessakin.
Koodi – Gottlund-runokilpailu 2023
Gottlund-runokilpailu järjestettiin vuonna 2023 kymmenettä kertaa. Kilpailun teema oli ”koodi”.
Ensimmäiselle sijalle sijoittui Jarmo Saartin muunnin mehtä, joka yhdistelee omaperäisesti JavaScriptiä, savon murretta sekä luontorunoutta.
Toiseksi sijoittui Kati-Annika Ansaksen runo Rakennan hänet valosta. Runo lähestyy kuvallisuutta keskittymällä maalaamisen prosessiin.
Kolmannelle sijalle tuli Marraskuun manifesti, jonka kirjoittaja on Jussi Keskitalo. Runo kuvaa marraskuista Tamperetta ja sen lähialueita alkusointuja pulppuavalla, beat-runoudesta muistuttavalla sanatulvalla.
Vuoden 2023 vierailevana päätuomarina toimi kirjallisuustieteen tohtori Tero Vanhanen, joka opettaa kirjallisuutta ja tekstianalyysia Helsingin yliopistossa.
Hilda Hotti ja unissasaarnaaminen Juvalla
Hilda Hotti (1879 – 1958) oli juvalaisista unissasaarnaajista arvostetuin, arvatenkin sekä hyvien saarnojen että ajoittaisten kävelysaarnojen vuoksi, joiden kautta hän henkilökohtaisesti lähestyi kuulijoitaan. Unissasaarnaajan tilaisuus muistutti usein jumalanpalvelusta. Voimakkaimmillaan Etelä-Juvalle painottunut herätysliike oli vuosina 1918-1921, mutta Hotti jatkoi saarnojen pitämistä kuolemaansa asti vuoteen 1958.