Arndt Pekurinen oli Juvalla 1905 syntynyt ja nuoruutensa viettänyt aseistakieltäytyjä ja pasifisti, joka koki surullisen lopun sodan melskeessä 1941. Suomen ensimmäinen siviilipalveluslaki vuonna 1931 nimettiin Lex Pekuriseksi hänen mukaansa.
Raimo Suhosen Liiterigalleria ilahduttaa kesäisin Vanhan Juvantien kulkijoita Maivalassa. Hän aloitti taiteen harrastamisen jo teininä tekemällä pieniä puuveistoksia.…
Kuvataiteilija Hanna Räty työskentelee Vehmaan kylässä sijaitsevalla työhuoneellaan. Kuvataiteilijatyönsä ohella hän myös ohjaa taideharrastajia, kuten erityisryhmien Taidemyrskystudiota Mikkelin kansalaisopistossa. Taiteilijaryhmistä hän kokee erityisen läheiseksi Jostain kotoisin -ryhmän, joka pohtii identiteettiä ja kotiseutua. Se pyrkii toteuttamaan näyttelyn kaikilla paikkakunnilla, joissa ryhmän jäseniä on asunut. Ryhmä on järjestänyt näyttelyitä vuodesta 2009, ja sen töitä on ollut esillä ainakin kahdeksalla paikkakunnalla, Porvoon taidehallista Mikkelin taidemuseoon. Seuraava Rädyn projekti on Metsän kaikuja -yhteisnäyttely Mikkelin taidemuseoon vuoden 2017 lopulla.
Juvan puhaltajat -orkesterilla on 1970-luvulta jatkuneella taipaleella riittänyt esiintymisiä Juvan tapahtumien lisäksi lähikaupungeissa ja ulkomaillakin. Risto Lammen aikanaan perustama orkesteri on pieni ja sosiaalinen yhteisö, joka nauttii soitosta ja yhdessä olosta. Orkesterista on ponnahtanut soittajia myös musiikin ammattilaisiksi.
Juvan kunnan vaakunassa toistuvat Savon värit, ja ristikuvion voi tulkita viittauksena Pyhän ristin seurakuntaan, joka oli maallisen kunnanhallinnon edeltäjä. Tapio Vallinojan suunnittelema vaakuna otettiin käyttöön 1952.
Heretinharjun laulujuhla, Heretinharjun taidejuhla, Heretinharjun laulu- ja näytelmäjuhla, Heretinharjun laulajaiset, Heretin laulajaiset - kaikki nämä otsikot tarkoittavat tapahtumaa, jota vietettiin heinäkuisena sunnuntaina vuosina 1967-1985 Heretin luonnonkauniilla harjulla. Harju sijaitsee Etelä-Juvalla Kaislajärven kylässä. Paikka on vesistöjen ympäröimä, luonnon muovaama amfiteatteri.
Laulujuhlien pääjärjestäjä oli Raittiusyhdistys Kuokka. Juhlien juontajana toimi useimmiten raittiusyhdistyksen alueohjaaja Toivo Ikonen. Hän myös avasi juhlat tuohitorvifanfaarilla.