Kaupungeilla oli vaakunoita kautta tunnetun historian, mutta muut kunnat saivat oikeuden virallisesti vaakunaan vasta v. 1949 lailla kunnanvaakunoista. Tuohon aikaan vaakunan vahvisti Sisäasianministeriö. Nykyään pitää hankkia ennen uuden vaakunan vahvistamista Kansallisarkiston lausunto.
Kunnat pyysivät esityksiä taiteilijoilta. Kolme taiteilijaa, Gustaf von Numers, Olof Eriksson ja Ahti Hammar, tekivät pääosan Suomen vaakunoista. Juvan vaakunan suunnitteli ryhmän ulkopuolelta Tapio Vallioja (1920 – 2005). Hän oli Heraldisen seuran perustajajäsen ja suunnitteli paljon erilaisia vaakunoita, muillekin kuin kunnille. Hän linjastaan sanotaan wikipediassa seuraavaa;
”… tyyliä on luonnehdittu selkeäksi ja pelkistetyksi, sanoma on esitetty kiteytetysti”
Lain tultua Juvallakin käynnistettiin vaakunnan valmistelu ja sitä varten asetettiin vaakunatoimikunta, joka järjesti kilpailun. Kilpailuun tuli 41 ehdotusta. Ensimmäisen palkinnon sai Tapio Valliojan ehdotus. Kilpailun pohjalta vaakunatoimikunta ja valtuuston valmisteluvaliokunta yksimielisesti esitti voittanutta ehdotusta, jonka valtuusto 19.6.1952 yksimielisesti hyväksyi. Sisäasianministeriö vahvisti Juvan vaakunan 23.10.1952.
Juvan vaakunaan ei ole tehty muutoksia.
Vaakunan kuvaus taiteilijan mukaan:
”Mustassa kentässä risti, oikeassa ylänurkassa apilan lehti; kaikki kultaa”
Juva mainitaan v. 1556 Savon voutikunnan tileissä Pyhän ristin seurakuntana. Juvan seurakunnalla ei ollut varsinaisesti pyhää suojelijaa niin kuin Mikkelissä pyhä Mikael. Risti aihe on varmaankin seurakunnan pohjalta tullut Juvan vaakunaan. Apilan lehti korostaa vahvan maatalouspitäjän luonnetta ja värit ovat Savon värit – samat Savon värit toistuvat lähes kaikissa Savon kuntien vaakunoissa. 1980- ja 1990-luvuilla yleistyi, että kunnat ja maakunnat ottivat käyttöön erilaisia logoja vaakunoiden lisäksi, niitä Juvallakin on ollut useita.
Teksti: Heikki Laukkanen