Päivi Lehmusvuori

Päivi Lehmusvuori

  • Joined: 30 tammikuun, 2017
  • Articles: 8
  • Comments: 4

Kalevi Hämäläinen
(1932 – 2005)

Kalevi Hämäläinen voitti olympiakultaa 50 km:n hiihdossa Squaw Valleyssa 1960. Hänen nimissään on myös kaksi Suomen mestaruutta ja yksi maailmanmestaruus. Aika hyvä saavutus metsätyöntekijältä, joka pääsi toteuttamaan harjoitusohjelmaansa vasta iltapimeällä töiden jälkeen. Kalevi Hämäläinen on värikkäimpiä ja kiistellyimpiä hiihtosankareitamme. Lähes tuntemattomuudesta hän nousi maailmanmestariksi 30 km:n hiihdossa Lahdessa 1958. Nuorena ja räväkkänä hän joutui kuitenkin hiihtojohdon epäsuosioon. Hämäläisen kunniaksi pystytettiin patsas Juvan Puistolaan 2010.

Kari Kärkkäinen
(1962 – )

Sonkajärvellä vuonna 1962 syntynyt Kari Kärkkäinen on kuvanveistäjä. Hänet tunnetaan laajalti alan näyttelyistä, sekä töistään, joita on nähtävänä julkisissa tiloissa eri puolella Suomea. Koulutukseltaan Kärkkäinen on sähköpiirtäjä, koristeveistäjä ja keraamikko. Keramiikan ja kuvanveiston kurssimuotoista opetusta hän on antanut mm. Lapuan,…

Kauko Aalto
(1934 – )

Kauko Aalto on kirjailija, runoilija ja aforistikko, joka muutti Juvalle vuonna 1968 työskennelläkseen Hatsolan koulun opettajana. Opetustyötä hän jatkoikin kirjoittamisen ohella vuoteen 1994 asti. 1980-luvulla hän toimi myös Juvan lukion musiikinopettajana noin neljän vuoden ajan. Aalto kehitti bänditoimintaa ja järjesti musiikki-iltamia. Aalto on säveltänyt lukuisia runojaan laulujen muotoon. Perusideologiana elämässään Aallolla onkin "osata tehhä vähän kaikkee".

Kerttu Kaasinen
(1899 – 1972)

Soutaja

Kerttu Kaasinen oli tuottelias taiteilija, joka palasi monipuolisten taideopintojen jälkeen synnyinkotiinsa Juvan Kaskiin kylään ja perusti sinne ateljeen. Vaikea sairaus, keuhkotauti, esti häntä jatkamasta opintojaan Ranskassa. Kerttu Kaasinen tunnetaan lukuisista muotokuvista, joita hän maalasi niin Suomessa kuin ulkomailla. Muotokuvien lisäksi häntä kiinnostivat maisemakuvat, työkuvat ja uskonnolliset aiheet. Tuotantoon kuuluu myös rudolfkoivumainen satukirja vuodelta 1969.

Koodi – Gottlund-runokilpailu 2023

Gottlund -runokilpailu 2023 teema koodi

Gottlund-runokilpailu järjestettiin vuonna 2023 kymmenettä kertaa. Kilpailun teema oli ”koodi”.
Ensimmäiselle sijalle sijoittui Jarmo Saartin muunnin mehtä, joka yhdistelee omaperäisesti JavaScriptiä, savon murretta sekä luontorunoutta.
Toiseksi sijoittui Kati-Annika Ansaksen runo Rakennan hänet valosta. Runo lähestyy kuvallisuutta keskittymällä maalaamisen prosessiin.
Kolmannelle sijalle tuli Marraskuun manifesti, jonka kirjoittaja on Jussi Keskitalo. Runo kuvaa marraskuista Tamperetta ja sen lähialueita alkusointuja pulppuavalla, beat-runoudesta muistuttavalla sanatulvalla.

Vuoden 2023 vierailevana päätuomarina toimi kirjallisuustieteen tohtori Tero Vanhanen, joka opettaa kirjallisuutta ja tekstianalyysia Helsingin yliopistossa.

Kotiseutukokoelma Juvan kirjastossa

Väinämöisen toivotus - Otava I

Haluatko tietää, mitä Juvan lehti kirjoitti päivänä jona synnyit? Mikä juvalaisyhtye on julkaissut livelevyn Berliinin-keikastaan? Oletko sinäkin 1700-luvulla eläneen Petteri Pöyhösen jälkipolvea? Mikä on Juvan kirjaston vanhin kirja? Tällaisiin kysymyksiin Juvan kotiseutukokoelma tarjoaa vastauksia.

Kymmenen kohtaa aiheesta
Carl Axel Gottlund ja kieli

En ole runon sukua, enkä loihtulaulajia, kuulen ulkoa runoja, läpi sammalen sanoja

Suomen kielen professori emerita Lea Laitinen kiteyttää kymmeneen kohtaan Carl Axel Gottlundin suhteen suomen kieleen. Hän kumoaa aiempia käsityksiämme aiheesta kevyesti ja asiantuntevasti. Samalla Laitinen avaa aivan uusia näkökulmia. Savon kielen poeettisuudesta ja kielen ja musiikin suhteesta Kaarle Akseli esitti innostavia väitteitä. Erityisen ajankohtaiselta tuntuu iäkkään Gottlundin argumentointi fennomaaneista ja suomikiihkoisuudesta. Ajankohtaista on myös juhlia Pieniä runoja Suomen poijille ratoxi -kirjan ensimmäisen osan 200-vuotisjuhlavuotta vuonna 2018.