Kategoria Juva

Yöllä päivät jaketaan, wirsillä vähät oluet.

Sisukas ja seksikäs Suomi
Gottlund-runokilpailu 2017

Sisukas ja seksikäs Suomi oli juhlavuoden 2017 runokilpailun vaativa aihe. Runosatoa kilpailu sai seitsemältä osallistujalta yhteensä 17 runoa. Voittajaksi nousi Tuula-Maija Vigman. Kilpailun eroottinen maine sai Iltalehden liikkelle. Voittajaruno videoitiin lehden nettisivuille. Artikkelikuvan teksti on Carl Axel Gottlundin vuonna 1818 julkaiseman ensimmäisen suomalaisen kalevalamittaisen julkaisun Pieniä runoja Suomen poijille ratoxi motto.

Lue kokonaanSisukas ja seksikäs Suomi
Gottlund-runokilpailu 2017

Gottlund-runokilpailu

Gottlund-runokilpailun tavoitteena on oman kielemme käytöstä, ilosta ja voimasta nauttiminen. Runokilpailun ideoija ja syntysanojen lausuja on kulttuurisihteeri emerita Leena Orro, Kajaanin runoviikoillakin toiminut vaikuttaja. Hänen aloitteestaan vietämme myös Runon ja suven päivää Eino Leinon päivnänä 6. heinäkuuta. Syksyllä 2013 kokoontui joukko kulttuurista kiinnostuneita toimijoita yhteen tavoitteenaan juvalaisen kulttuuriviikon järjestäminen. Se syntyi ja sen järjestäjäjoukko on edelleen vapaamuotoinen ryhmä. Gottlund-viikkoa tai -viikkoja on vietetty kesästä 2014 lähtien. Niiden kulmakiveksi on muotoutunut Gottlund-runokilpailu.

Lue kokonaanGottlund-runokilpailu
Ryönänniemi kuva: Juha Ruohonen 2023

Pyhiä paikkoja Juvan kirkonkylässä 

Juvan kirkonkylän lähellä Juka- ja Salajärven ympäristössä on paikannimiä, jotka viittaavat kristinuskoa vanhempaan asutukseen. Jukajärvessä oleva Ukonsaari liittyy Ukkoon, kansanuskomusten voimalliseen jumaluuteen.
Ukon puolisona on pidetty Raunia, toiselta nimeltään Ryönää, savolaisittain Ryönikkää. Täsmälleen samalla kohdalla kuin Ukonsaari Jukajärvessä, on Taipaleen kannaksen toisella puolella Salajärvessä kapean niemekkeen päässä Ryönänniemeksi nimetty alue. Siinä ovat siis muinaisten juvalaisten voimallisimman jumaluuden ja hänen puolisonsa palvontapaikat vieretysten, kapean kannaksen erottamina.

Lue kokonaanPyhiä paikkoja Juvan kirkonkylässä 

Anne Leinonen
(1973 – )

Anne Leinonen (s.1973 Juva) on kirjailija, kirjoittajaohjaaja ja toimittaja. Hänen novellejaan on julkaistu sekä aikakauslehdissä että antologioissa. Leinonen on kirjoittanut tieteis- ja fantasiaromaaneja sekä yksin että yhdessä Eija Lappalaisen kanssa (mm. Routasisarukset-trilogia). Leinonen liikkuu sujuvasti sekä tieteiskirjallisuuden että fantasian alueella. Lapsena maaseudulla koettu luonto ja erityisesti metsä heijastuvat voimakkaasti tarinoihin, samoin suomalainen kansanperinne.

Lue kokonaanAnne Leinonen
(1973 – )

Peter Strebel
(1950 – )

Peter Strebel (s. 1950 Sveitsissä) muutti Suomeen vuonna 1983, jolloin koneteknikon valokuvaharrastuksesta tuli ammatti. Ensimmäinen yksityisnäyttely oli vuonna 1978 Zürichissä, ja sen jälkeen niitä on ollut lukuisia kotimaassa ja ulkomailla. Lisäksi Strebel on osallistunut moniin yhteisnäyttelyihin. Juvan Kamerakerhossa hänen panoksensa on ollut merkittävä Galleria Kuninkaankartanon perustamisessa ja kansainvälisten kesänäyttelyiden kokoamisessa.

Lue kokonaanPeter Strebel
(1950 – )

Martti Talvela
(1935 – 1989)

Martti Talvela oli oopperalaulaja, joka teki näyttävän kansainvälisen uran eri areenoilla 1961-1988. Talvelan lauluääntä kuvattiin sanoilla täyteläinen ja ilmaisurikas. Hänellä oli valloittava näyttämöolemus, johon liittyi palava näyttelemisen taito. Hänen tuotantoonsa kuuluu myös lukuisia levytyksiä oopperoista suomalaisiin kansanlauluihin. Vuonna 1980 Talvela muutti Juvalle Inkilänhoviin. Hän oli luonnonmukaisen viljelyn uranuurtaja ja toteutti periaatteitaan aikana, jolloin luomua vielä kummeksuttiin.

Lue kokonaanMartti Talvela
(1935 – 1989)
En ole runon sukua, enkä loihtulaulajia, kuulen ulkoa runoja, läpi sammalen sanoja

Kymmenen kohtaa aiheesta
Carl Axel Gottlund ja kieli

Suomen kielen professori emerita Lea Laitinen kiteyttää kymmeneen kohtaan Carl Axel Gottlundin suhteen suomen kieleen. Hän kumoaa aiempia käsityksiämme aiheesta kevyesti ja asiantuntevasti. Samalla Laitinen avaa aivan uusia näkökulmia. Savon kielen poeettisuudesta ja kielen ja musiikin suhteesta Kaarle Akseli esitti innostavia väitteitä. Erityisen ajankohtaiselta tuntuu iäkkään Gottlundin argumentointi fennomaaneista ja suomikiihkoisuudesta. Ajankohtaista on myös juhlia Pieniä runoja Suomen poijille ratoxi -kirjan ensimmäisen osan 200-vuotisjuhlavuotta vuonna 2018.

Lue kokonaanKymmenen kohtaa aiheesta
Carl Axel Gottlund ja kieli