Juvan pitkän historian ajalta on pystytetty useita muistomerkkejä. Monet niistä liittyvät sotiin ja yhteenottoihin, kuten 1500-luvun lopun Nuijasodan muistoksi pystytetyt muistomerkit, 1700-luvun lopulla Kustaa III:n sotaan liittyvä Stedingkin muistokivi ja Kirkkopuiston muistomerkit. Myös juvalainen olympiavoittaja Kalevi Hämäläinen on saanut oman patsaansa, ja juvalaiset runonlaulajat muistokivensä.
Teatteriryhmä Irtonaiset on juvalainen harrastajateatteri, joka toimii itsenäisenä ryhmänä. Ryhmän toiminta alkoi 1997. Nimi on valittu tarkoituksella monimerkitykselliseksi, ryhmään kuuluu niin miehiä kuin naisiakin. Kymmenet teatterinharrastajat ovat osallistuneet Irtonaisten toimintaan vuosien varrella.
Pattoin perintötila on Juvan kunnalle kuuluva tilakokonaisuus, johon sisältyy myös luonnonsuojelualue. Se sijaitsee Jukajärven rannalla, Kettulan tien varressa. Tila toimii museona ja on avoinna yleisölle kesäisin, jolloin alueeseen voi tutustua oppaan johdolla. Omatoimisesti tilan mailla voi liikkua ympäri vuoden. Tilan osoite on Pattointie 62, Juva.
Juvan Hildurin käsityöläisten toimintaa ovat edeltäneet monet vaiheet. Vuonna 1975 Juvalle perustettiin kotiteollisuusneuvonta-asema. Alussa toiminta keskittyi etenkin kudonnan neuvontaan. Ensimmäinen paikka oli Kotila-niminen talo Savonlinnan tien varressa. 1980-luvun alussa siirryttiin Tiirikaisen taloon Juvantien varteen. Sinne perustettiin myymälä 1990-luvun alussa. Hilduriin siirryttiin 1997, jolloin avattiin myös uusi kesäkahvila. Taito Shop -myymälä lakkautettiin 2013, ja siitä lähtien Hildurin käsityötoimintaa on järjestetty paikallisin järjestövoimin.
Juvan vanha hautausmaa sijaitsee vastakkaisella puolella Savonlinnantietä nykyiseen kirkkoon ja hautausmaahan nähden. Siellä ovat sijainneet myös Juvan nykyistä edeltävät kirkot, joista viimeinen purettiin vuonna 1870. Vanha kalmisto on ajattomassa yksinäisyydessään ikään kuin ulkoilmamuseo. Nykyisistä hautamerkeistä voidaan lukea kuutisenkymmentä vainajan nimeä, ja alueelle on pystytetty mm. vapaussodassa kaatuneiden muistomerkki.
Juvan naisten kansallispuvussa on raidallinen hame, jonka raitojen värit ovat punainen, musta, keltainen ja sininen. Yläosaksi valkoisen pellavapaidan päälle puetaan yksinkertainen musta liivi. Koru on joko Etelä-Savon kansallispuvun solki tai Mäntyharjun riipus. Juvan kansallispuvun suunnitteli paikallinen toimikunta 1970-luvulla Museoviraston asiantuntijan avustuksella. Puvun ensiesittely tapahtui kotiseutujuhlassa vuonna 1978.
Maivalan metsätyömies on folk-henkinen kappale, jonka Pekka Perätalo on sanoittanut lapsuudenmuistojensa perusteella. Kimmo Rintakoski on säveltänyt kappaleen ja esittää sen tallenteella. Laulun metsätyömies Urho Härkönen asuin Maivalassa ainakin 1960-luvulla ja teki metsätöitä laajalla alueella. Palkkapussin saavuttua viihde saattoi viedä mennessään.
Sukujen alkuperää ja yhteyksiä voidaan selvittää DNA-tutkimuksen avulla. Vuonna 2024 käynnistetään Juvan sukujen alkuperää ja yhteyksiä selvittävä DNA-projekti, jossa yhdistyvät geneettinen tieto, perinteinen sukututkimus ja nimistötutkimus. Tarkoituksena on toteuttaa pilottihanke paikkakunnalta ja saada tätä kautta edistettyä laajemmin isälinjaista DNA-tutkimusta niin Savossa kuin koko Suomessakin.
Juvalaissyntyinen Anja Härkönen teki elämäntyönsä Puumalassa ravintolapäällikkönä ja harrastajateatterin monitaitoisena vaikuttajana. Härkönen oli kouluttautunut harrastajateatteriohjaajaksi useilla eri kursseilla. Hän on Jalkapuuteatterin perustajia ja Puumalan kulttuurilautakunnan pitkäaikainen jäsen. Juvalla Härkönen ohjasi Härkälän ja Koikkalan kylän näytelmäpiirejä 90-luvulta 2000-luvun alkuun. Anja Härkönen sai Puumalan kulttuuripalkinnon vuonna 1988 ja 2014. Hänelle on annettu sekä Työväen Näyttämöiden Liiton että Suomen Harrastajateatteriliiton hopeinen ja kultainen ansiomerkki.