Juva rokkaa -kesäfestaria on järjestetty vuodesta 2013 lähtien Juva Campingillä. Organisaattori Vesa Kontiainen on houkutellut Juvalle suomalaisen rockin ja popin isoja nimiä. Useampana kesänä Juvalla ovat vierailleet mm. Apulanta, Popeda ja Kaija Koo. Tapahtuman kyljessä on joskus järjestetty myös Osuuskauppa Suur-Savon sunnuntaipiknikkiä omine esiintyjineen. Festariviikonlopun yleisömäärät ovat parhaimmillaan nousseet yli kymmeneentuhanteen.
Juvan alueelta on kerätty monenlaisia outoja tapauksia ja kummitustarinoita. Myös kyläkirjoissa mainitaan "peljättäviä paikkoja", tunnetuimpana Surmakivet. Pirun kanssakin kerrotaan juvalaisten tehneen sopimuksia. Entä mikä oli tulikettu?
Juvan pitkän historian ajalta on pystytetty useita muistomerkkejä. Monet niistä liittyvät sotiin ja yhteenottoihin, kuten 1500-luvun lopun Nuijasodan muistoksi pystytetyt muistomerkit, 1700-luvun lopulla Kustaa III:n sotaan liittyvä Stedingkin muistokivi ja Kirkkopuiston muistomerkit. Myös juvalainen olympiavoittaja Kalevi Hämäläinen on saanut oman patsaansa, ja juvalaiset runonlaulajat muistokivensä.
Juvan Sarkasvuoren kalliomaalauksia on kolmessa kohdassa rantakallioissa Sarkaslammen kupeessa. Maalaamisen aikaan tuhansia vuosia sitten lampi on ollut vielä osa Saimaata. Kuvat on ajoitettu vuosien 3700 - 3000 eaa välille. Sarkasvuoren kalliomaalauksissa on erotettavissa selvimmin hirvikuvio. Juvalla on kalliomaalauksia myös Syysjärven Papinsängyllä, Enkelinpesällä ja mahdollisesti Hepo-ojalla Pihlajasaaressa.
Juvalla Koikkalanmyllyn lähellä, Ruokojärven niemessä, kohoaa joukko komeita siirtolohkareita, joita katsoessaan muinaiset ihmiset ovat ehkä nähneet joukon haltijoita, jotka vaiti tuijottavat kulkijaa. Suurin on yli kymmenmetrinen. Lohkareet on nimetty Kirkkokiviksi, ja niitä pidetään vanhana uhripaikkana, jossa metsästäjät ja kalastajat ovat suorittaneet riittejään.
Arkkitehti Carl Albert Edelfeltin suunnittelema Juvan kivikirkko vihittiin käyttöön vuonna 1863. Alussa sen ympärillä ei ollut juurikaan muita rakennuksia, sillä vanha pitäjänkeskus oli syntynyt edellisen kirkon ympärille. Sen paikasta nykyään muistuttaa Juvan vanha hautausmaa.
Juva on yksi harvoja keskiaikaisia seurakuntia, joiden perustamisajankohta on tiedossa. Seurakunnan perustamisesta, sen ehdoista ja paikalla olleista henkilöistä on merkinnät asiakirjassa, joka on säilynyt kopiona niin sanotussa Turun mustassa kirjassa. Asiakirja on päivätty 19. tammikuuta eli Pyhän Henrikin kuolinpäivän aattona vuonna 1442.
Juvan Hildurin käsityöläisten toimintaa ovat edeltäneet monet vaiheet. Vuonna 1975 Juvalle perustettiin kotiteollisuusneuvonta-asema. Alussa toiminta keskittyi etenkin kudonnan neuvontaan. Ensimmäinen paikka oli Kotila-niminen talo Savonlinnan tien varressa. 1980-luvun alussa siirryttiin Tiirikaisen taloon Juvantien varteen. Sinne perustettiin myymälä 1990-luvun alussa. Hilduriin siirryttiin 1997, jolloin avattiin myös uusi kesäkahvila. Taito Shop -myymälä lakkautettiin 2013, ja siitä lähtien Hildurin käsityötoimintaa on järjestetty paikallisin järjestövoimin.
Juvan vanha hautausmaa sijaitsee vastakkaisella puolella Savonlinnantietä nykyiseen kirkkoon ja hautausmaahan nähden. Siellä ovat sijainneet myös Juvan nykyistä edeltävät kirkot, joista viimeinen purettiin vuonna 1870. Vanha kalmisto on ajattomassa yksinäisyydessään ikään kuin ulkoilmamuseo. Nykyisistä hautamerkeistä voidaan lukea kuutisenkymmentä vainajan nimeä, ja alueelle on pystytetty mm. vapaussodassa kaatuneiden muistomerkki.