Heikki Teittinen syntyi 1894 Taipaleen kylässä Juvalla. Hän opiskeli teologiaa Helsingissä, kunnes siirtyi musiikin pariin. Teittinen toimi päätoimisesti laulunopettajana vuodesta 1930 lähtien ja perusti mm. Helsingin Kamarikuoron oppilaistaan. Teittinen toimi myös Karlskogan Kamarikuoron johtajana 1949-61. Juvalla Teittinen tuli tunnetuksi erityisesti kesäkursseistaan ja Juvan Kamarikuoron perustamisesta. Heikki Teittinen kuoli 1980.
Juvan Partalan historiallisen kuninkaankartanon pellolta löytyi arkeologisten tutkimusten yhteydessä 2016 koristeellinen ristiriipus. Kyse on valamalla valmistetusta ja toiselta puolelta yksityiskohtaisesti koristellusta metallirististä. Ristin läheltä löytynyt pronssinen veitsenkahva on ajoitettavissa 1200-luvulle tai 1300-luvun alkuun. Myös Juvan risti voitaneen ajoittaa samaan aikakauteen. Yleiseltä olemukseltaan kyse on ristiretkiajan savokarjalaisesta korusta.
Juvan seurakunnan pitkäaikainen kanttori Jari Piikki edisti seurakunnan musiikkielämää hyvin laaja-alaisesti. Hän johti kuoroja, sävelsi ja konsertoi uruilla niin kotimaassa kuin ulkomaillakin. Juvan kirkon torni sai toimia myös tähtitornina Tähtitieteellinen yhdistys Ursan aktiiviselle jäsenelle. Piikki tunnettiin myös taitavana valokuvaajana ja Juvan kamerakerhon aktiivina.
Risto Lampi syntyi 9.4.1939 Viipurissa. Opettajatutkinnon hän suoritti Jyväskylän Kasvatusopillisessa Korkeakoulussa. Opettajana hän toimi Puumalan Rokansalon koulussa 1963-1968 ja Juvan…
Kalevi Hämäläinen voitti olympiakultaa 50 km:n hiihdossa Squaw Valleyssa 1960. Hänen nimissään on myös kaksi Suomen mestaruutta ja yksi maailmanmestaruus. Aika hyvä saavutus metsätyöntekijältä, joka pääsi toteuttamaan harjoitusohjelmaansa vasta iltapimeällä töiden jälkeen. Kalevi Hämäläinen on värikkäimpiä ja kiistellyimpiä hiihtosankareitamme. Lähes tuntemattomuudesta hän nousi maailmanmestariksi 30 km:n hiihdossa Lahdessa 1958. Nuorena ja räväkkänä hän joutui kuitenkin hiihtojohdon epäsuosioon. Hämäläisen kunniaksi pystytettiin patsas Juvan Puistolaan 2010.
Carl Axel Gottlund oli ensimmäisiä ja tuotteliaimpia kansanperinteen kerääjiämme. Hän oli kiihkeä suomalaisuusmies, joka kirjoitti runoja ja toimitti useita lehtiä (mm. Suomalainen 1846 ja Suomi 1847-49). Gottlund esitti ensimmäisenä ajatuksen Kalevalasta - suomalaisten muinaisrunojen yhtenäisestä kokonaisuudesta. Gottlundin uskaliaimpia hankkeita oli kaunokirjallis-tieteellisen albumin "Otava" kirjoittaminen ja kustantaminen. Suomen kirjakielen murretaistelussa Gottlund puolusti jyrkästi itämurteiden käyttöä.
Kerttu Kaasinen oli tuottelias taiteilija, joka palasi monipuolisten taideopintojen jälkeen synnyinkotiinsa Juvan Kaskiin kylään ja perusti sinne ateljeen. Vaikea sairaus, keuhkotauti, esti häntä jatkamasta opintojaan Ranskassa. Kerttu Kaasinen tunnetaan lukuisista muotokuvista, joita hän maalasi niin Suomessa kuin ulkomailla. Muotokuvien lisäksi häntä kiinnostivat maisemakuvat, työkuvat ja uskonnolliset aiheet. Tuotantoon kuuluu myös rudolfkoivumainen satukirja vuodelta 1969.
Kauko Aalto on kirjailija, runoilija ja aforistikko, joka muutti Juvalle vuonna 1968 työskennelläkseen Hatsolan koulun opettajana. Opetustyötä hän jatkoikin kirjoittamisen ohella vuoteen 1994 asti. 1980-luvulla hän toimi myös Juvan lukion musiikinopettajana noin neljän vuoden ajan. Aalto kehitti bänditoimintaa ja järjesti musiikki-iltamia. Aalto on säveltänyt lukuisia runojaan laulujen muotoon. Perusideologiana elämässään Aallolla onkin "osata tehhä vähän kaikkee".
JET-ryhmä perustettiin syksyllä 1999. Ryhmään kuului neljä eri-ikäistä naista, joiden tarkoituksena on tehdä teatteria Raamatun pohjalta. He halusivat osoittaa, että Raamattu on yllättävän nykyaikainen kirja, eikä ihminen ole muuttunut vuosituhansien kuluessa. Ryhmä teki pienimuotoista intiimiteatteria. He halusivat tuoda teatterin ihmisten keskuuteen, paikkoihin, jotka eivät ole tyypillisiä esityspaikkoja. Ryhmä teki kaksi esitystä vuosina 2000-2001.