Kauko Aalto
(1934 – )

Kauko Aalto on kirjailija, runoilija ja aforistikko, joka muutti Juvalle vuonna 1968 työskennelläkseen Hatsolan koulun opettajana. Opetustyötä hän jatkoikin kirjoittamisen ohella vuoteen 1994 asti. 1980-luvulla hän toimi myös Juvan lukion musiikinopettajana noin neljän vuoden ajan. Aalto kehitti bänditoimintaa ja järjesti musiikki-iltamia. Aalto on säveltänyt lukuisia runojaan laulujen muotoon. Perusideologiana elämässään Aallolla onkin ”osata tehhä vähän kaikkee”.

Kerttu Kaasinen
(1899 – 1972)

Kerttu Kaasinen oli tuottelias taiteilija, joka palasi monipuolisten taideopintojen jälkeen synnyinkotiinsa Juvan Kaskiin kylään ja perusti sinne ateljeen. Vaikea sairaus, keuhkotauti, esti häntä jatkamasta opintojaan Ranskassa. Kerttu Kaasinen tunnetaan lukuisista muotokuvista, joita hän maalasi niin Suomessa kuin ulkomailla. Muotokuvien lisäksi häntä kiinnostivat maisemakuvat, työkuvat ja uskonnolliset aiheet. Tuotantoon kuuluu myös rudolfkoivumainen satukirja vuodelta 1969.

Koodi – Gottlund-runokilpailu 2023

Gottlund-runokilpailu järjestettiin vuonna 2023 kymmenettä kertaa. Kilpailun teema oli ”koodi”.
Ensimmäiselle sijalle sijoittui Jarmo Saartin muunnin mehtä, joka yhdistelee omaperäisesti JavaScriptiä, savon murretta sekä luontorunoutta.
Toiseksi sijoittui Kati-Annika Ansaksen runo Rakennan hänet valosta. Runo lähestyy kuvallisuutta keskittymällä maalaamisen prosessiin.
Kolmannelle sijalle tuli Marraskuun manifesti, jonka kirjoittaja on Jussi Keskitalo. Runo kuvaa marraskuista Tamperetta ja sen lähialueita alkusointuja pulppuavalla, beat-runoudesta muistuttavalla sanatulvalla.

Vuoden 2023 vierailevana päätuomarina toimi kirjallisuustieteen tohtori Tero Vanhanen, joka opettaa kirjallisuutta ja tekstianalyysia Helsingin yliopistossa.

Kymmenen kohtaa aiheesta
Carl Axel Gottlund ja kieli

Suomen kielen professori emerita Lea Laitinen kiteyttää kymmeneen kohtaan Carl Axel Gottlundin suhteen suomen kieleen. Hän kumoaa aiempia käsityksiämme aiheesta kevyesti ja asiantuntevasti. Samalla Laitinen avaa aivan uusia näkökulmia. Savon kielen poeettisuudesta ja kielen ja musiikin suhteesta Kaarle Akseli esitti innostavia väitteitä. Erityisen ajankohtaiselta tuntuu iäkkään Gottlundin argumentointi fennomaaneista ja suomikiihkoisuudesta. Ajankohtaista on myös juhlia Pieniä runoja Suomen poijille ratoxi -kirjan ensimmäisen osan 200-vuotisjuhlavuotta vuonna 2018.

Lottapirtti

Vuosina 1938 – 1967 Juvan kirkonkylässä kirkon lähellä toimi suosittu kioski-kahvila Lottapirtti. Alunperin se oli perustettu lottajärjestön varainkeruutoimintaa varten. Moni varttuneempi juvalainen muistaa Lottapirtistä ostetut herkut. Valikoima vaihtui vuosien mittaan. Aluksi oli ainakin kahvia, teetä, voileipiä ja kahvileipää sekä limonadia. Myöhemmin 1950- ja 1960-luvuilla myös jäätelötötteröt ja munkit kuuluivat valikoimaan.

Maivalan metsätyömies

Maivalan metsätyömies on folk-henkinen kappale, jonka Pekka Perätalo on sanoittanut lapsuudenmuistojensa perusteella. Kimmo Rintakoski on säveltänyt kappaleen ja esittää sen tallenteella. Laulun metsätyömies Urho Härkönen asuin Maivalassa ainakin 1960-luvulla ja teki metsätöitä laajalla alueella. Palkkapussin saavuttua viihde saattoi viedä mennessään.

Männynmäen kulttuurimaisema

Männynmäki on muutakin kuin taajamarakentamisen väliin puristuksiin jäänyt peltoalue. Harjun maisemaa voi hyvin kuvata kulttuurimaisemaksi, sillä se on syntynyt vuosisataisen viljelyn ja asumisen tuloksena. Aluetta on viljelty todennäköisesti jo rautakauden loppupuolella 1200-luvulla.

Martti Talvela
(1935 – 1989)

Martti Talvela oli oopperalaulaja, joka teki näyttävän kansainvälisen uran eri areenoilla 1961-1988. Talvelan lauluääntä kuvattiin sanoilla täyteläinen ja ilmaisurikas. Hänellä oli valloittava näyttämöolemus, johon liittyi palava näyttelemisen taito. Hänen tuotantoonsa kuuluu myös lukuisia levytyksiä oopperoista suomalaisiin kansanlauluihin. Vuonna 1980 Talvela muutti Juvalle Inkilänhoviin. Hän oli luonnonmukaisen viljelyn uranuurtaja ja toteutti periaatteitaan aikana, jolloin luomua vielä kummeksuttiin.

Partalan aika kuninkaankartanona

Partalan kartanoa kutsutaan edelleen kuninkaankartanoksi, vaikka tuo ajanjakso jäi todellisuudessa varsin lyhyeksi, vain viiden vuoden mittaiseksi (1556–1561). Tuo aika tunnetaan kuitenkin varsin hyvin tarkan kirjanpidon ansiosta ja se pitää sisällään lähestulkoon kaiken, mitä kartanoissa tuotettiin ja kulutettiin, mitä siellä syötiin, keitä siellä vieraili ja millaista työväkeä siellä asui.