-->

Tarmo Laitinen
(1941-)

Tulosta
Tarmo LaitinenTarmo Laitinen on syntynyt 8.3.1941. Hän on kansakoulun käynyt ja elämäntyökseen toiminut useassa eri ammatissa: maanviljelijänä, levyseppähitsaajana, koneenkuljettajana ja mittamiehenä. Laitinen on pitkän linjan kirjallisuuden harrastaja, kirjailija ja kolumnisti. Hän asuu Juvalla.

Kirjoittaminen on Laitisen keino osallistua yhteiskunnalliseen keskusteluun. Häntä kiinnostaa elämän ennalta-arvaamattomuus ja armottomuus. Kielen ilmaisuvoima antaa mahdollisuuden kirjoittaa pienen ihmisen puolesta, pilke silmäkulmassa.

Tarmo Laitinen on aloittanut kirjoittamisen 1980-luvulla runoilla. Niitä julkaistiin valtakunnallisissa (Suomen kansan uudet runot, Runo kasvaa maasta) sekä paikallisissa antologioissa ja juvalaisten voimin tehdyissä runokoosteissa (Häiriö, Jääuntuvaa). Laitisen esikoisteos Rynkky ilmestyi kahden vuoden työn tuloksena 1995. Laitisen tyyli on niukkaa, täsmätarkkaa proosaa. Tarinoiden huumori on tummanpuhuvaa, satiirin ja ironian sävyttämää. Teos koostuu novelleista, joissa usein päähenkilöinä esiintyy elämän kentillä taistelevia tosi miehiä, isiä ja poikia. Laitinen on asettautunut päähänpotkittujen ja junasta tippuneiden miesten puolelle. Hän kuvailee, ettei kyse ole antifeminismistä vaan näkökulmasta ihmisen räpiköintiin onnensa tavoittelussa, toisaalta elämäntilanteen haltuunottamisessa. Tarinat ovat tiukasti 1990-luvun ajassa, miljöönä on suomalainen kaupunki- ja maaseutumaisema, myös rajojen takana käydään Pietarissa ja Mallorcalla.

Esikoisteoksen jälkeen Laitinen on julkaissut novelleja ja muita kirjoituksia eri kokoelmissa ja lehdissä, mm. Parnassossa. Laitinen kirjoittaa myös kolumneja Länsi- ja Itä-Savo -lehtiin. Niissä hän pureutuu ajan ilmiöihin omintakeisella tyylillään. Lisäksi hän on toiminut Mikkelin Kirjoittajien arvostelupalvelun kriitikkona ja palautteenantajana.

Tarmo Laitinen dramatisoi vuonna 2001 kirjastaan Rynkky näytelmän Koikkalan näytelmäryhmälle Juvalla. Näytelmän  ”Älä unta nää” ohjasi Päivi Lehmusvuori. Työ ohjasi Laitisen revyyn, monologin ja näytelmän tekemiseen. Ohjaaja Tarja Pyhähuhdan tilamana syntyivät Mikkelin Revyyteatterille neljä musiikkinäytelmää, joista kaksi yhdessä tyttärensä Eija Lappalaisen, os. Laitisen kanssa. Tragikomedian ”Isänpäivä” kantaesitti Pieksämäen Päivällisteatteri 2010 Saku Heinosen ohjaamana. Näytelmistään Laitinen on saanut itäisten taidetoimikuntien kantaesitystukea vuonna 2006.

Vuosina 2007-2009 Laitinen toimi Etelä-Savon taidetoimikunnassa kirjallisuuden edustajana. Vuonna 2010 hän kirjoitti Gottlundin puistikkoon uusia artikkeleita juvalaisista taiteilijoista ja kollegoista.

Teksti: Eija Laitinen ja Päivi Lehmusvuori

Oliko se halpa viina, kaskaiden hullaannuttava säkätys vai yön äkillinen viitta, joka ilta illan jälkeen kaatui äkkiä kaiken tohinan ylle ja todisti menneen kaukaiseksi, vaarattomaksi ja pieneksi; kenties siksi olin eräänä iltana uskoutunut Riikoselle. Olin tullut kertoneeksi naissuhteestani, mihin se oli karahtanut, ja senkin miten elämä nykyään lipesi käsistä.”

Tarmo Laitinen: Kirje San Agustinista. Teoksessa: Rynkky. Kirjayhtymä 1995

Isänpäivä-näytelmän juliste.

TEOKSET:

  • Rynkky. Kirjayhtymä 1995.

Näytelmät:

  • Älä unta nää eli seitsemän tarinaa rakkaudesta. 2001.
  • Mä oon mikä oon. Revyykäsikirjoitus. 2003.
  • Onnen murusia. Revyykäsikirjoitus. 2004.
  • Saa rakastaa. Revyykäsikirjoitus yhdessä Eija Laitisen kanssa. 2006.
  • Karikot. Revyykäsikirjoitus yhdessä Eija Lappalaisen kanssa. 2008.
  • Isänpäivä. Tragikomedia. 2010.

Antologioissa:

  • Elämä ja tulevaisuus maaseudulla. Toim. Sirpa Andersson ja Leila Simonen. Stakes 1997.
  • Häiriö: Mikkelin kirjoittajien antologia. Toim. Mari Mörö. Mikkelin kirjoittajat 1997.
  • Jääuntuvaa. Juvan taideyhdistys Jutakka ja Juvan Kamerakerho 1991.
  • Mikkelistä maailmalle : Mikkelin Kirjoittajat ry:n tekstejä Internetissä. Toim. Leila Utriainen. Mikkelin kaupunginkirjasto-maakuntakirjasto 1999. (Mikkelin kaupunginkirjasto-maakuntakirjaston julkaisuja 1999, 24).
  • Runo kasvaa maasta: valikoima kilpailurunoja. Toim. Liisa Salo. Lahden Runomaraton 1991.
  • Suomen kansan uusia runoja. Toim. Paavo Haavikko. Osuuskunta Informaatiokirjakauppa 1984.

Lehdissä:

  • Huuhkajan yö. Parnasso 1998, 2.
  • Hymytön kirjallisuus. Särö  2007, 2-3.

KIRJALLISUUTTA

  • Heimonen, Timo: Isänpäivänä kuplat puhkeavat. Länsi-Savo 16.11.2010.
  • Heinonen, Timo: Laivalempeä estradilla. Länsi-Savo 27.5.2006.
  • Laitinen, Seija: Mä oon mikä  oon, vakuuttaa Revyyteatteri. Länsi-Savo 23.5.2003.
  • Laitinen, Seija: Saa rakastaa sykkii elämän makua: naurun seassa surun ja ilon kyyneleitä. Revyyteatteri ei tee pinnallista hömppää. Länsi-Savo 23.5.2006.
  • Rautio, Elina: Onni ei löydy kaukomailta: Revyyteatteri kertoo kylän kehitystarinan. Länsi-Savo 29.5.2004.
  • Runonen, Carmen: Revyyteatteri luotsaa ulos karikoista. Länsi-Savo 15.5.2008.
  • Tiainen, Janne: ”Tavalliset tahvot ruosteisissa kotteroissaan”: Tarmo Laitisen sympatiat suomalaisille perusmiehille. Länsi-Savo 27.10.1995.
  • Vettenniemi, Erkki: Karkuri ja kulkuri. Parnasso 1997,3.
  • Viljakka, Vuokko: Äksöniä Junttilassa. Savon Sanomat 15.11.2010.

Päivittänyt PL ja KK 12.12.2011

Related posts:

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *