-->

Ukonsaari

Tulosta
Juvan Jukajärvessä sijaitsee Ukonsaari, joka on nykyään kokonaan suojelualuetta. Mutta millainen sen historia mahtaa olla?

Savolainen loitsu kylvämään ruvettaessa:

Katso Ukko, yli Luoja
Minun viljani viskontaani,
Anna tässä vijallisten
Sekä vaivaisten varalta.

Ukko oli kaskikulttuurissa palvonnan kohde, jonka antaman sateen turvin ruis saattoi kasvaa ja jonka apuun tietäjät turvautuivat. Ukon vakkoja vietettiin vielä keski-ajalla kristinuskon tultua usein salaa ja niitä juhlimisesta sai herkästi tuomioita. Ukko ylijumala oli skandinaavisessa perinteessä Thor. Thorin sai apua pihlajalta. Savolaisessa perinteessä Ukon puoliso on Ryönikkä ja muualla maassa Rauni. Ukon vaimoon liittyy kansanperinteessä pihlaja- ja sateenkaarimyytit.

Ukonsaari on ollut palvontapaikka varmaan ajanlaskun ensimmäisellä vuosituhannella . Oliko se sitä jo silloin, kun kivikauden ihmiset asuttivat Taipaleen ja Runolan alueen rantoja ennen ajanlaskua, sitä voimme vain arvella. Ukonsaari on ollut keskeisellä paikalla ja samalla lähes yhtä kaukana molemmin puolin Jukajärven rantoja. Minkälainen palvontapaikka saari ollut ja millaisia  uhrimenoja siellä on harjoitettu, sen voisi tutkimusten pohjalta joku selvittää.

Ukko-alkuisia paikan nimiä on Suomessa paljon ja ne liittyvät kaikki vanhoihin palvontaperinteisiin. Inarin järven Ukonsaari on edelleen hieno retkikohde korkeine kallioineen. Se on  ollut saamelaisten uhripaikka ehkä vielä 1900-luvun alussa. Kallio näkyy avaralla ulapalla kauas. ”Pyhä” on myös meidän Ukonsaari ja hienoa, että seurakunta on sen suojellut.

Ukonsaari sijaitsee keskellä Jukajärveä ja pitkulainen saari on kaakko-luodesuuntainen. Saari on 600 – 700 metrin  päässä Taipaleen asuntoalueen rannasta, ja suunnilleen sama matka on Kettulan rantaan. Saaren ympäri kiertäminen joko veneellä tai hiihtämällä on reilun kilometrin lenkki.  Saari noin  500 metriä pitkä ja leveimmillään noin 150 metriä. Saaren pinta-ala on nykyisin 5,8 hehtaaria. Saari on matala ja sen luoteispäässä on kallioita, joihin veneilijöitä usein rantautuu.

Kuva: Maanmittauslaitoksen Kansalaisen karttapaikka.

Jukajärveä laskettiin syksyllä 1961 vajaa metri, ja samalla saaren pinta-ala kasvoi. Laskun taustalla oli lähinnä alavien peltojen kuivaaminen enemmän viljelykelpoiseksi. Siirtolaiset olivat saaneet sodanjälkeen erityisesti Jukajärven luoteispäästä alavia peltoja.
Juvan seurakunta haki Ukonsaaren rauhoittamista luonnonsuojelualueeksi 1963 heti järven laskemisen jälkeen. Saari oli kuulunut Pappilan tilaan vuosisataisesti. Mikkelin lääninhallitus seurakunnan esityksestä maaherra Urho Kiukkaan allekirjoituksella rauhoitti saaren 16.3.1963. Voimassa oleva rauhoituspäätös on alkuperäinen. Rauhoituspäätöksessä on tarkemmin määritelty sisältö, mutta käytännössä kaikki toiminta saaressa on kielletty. Saari on ollut nyt rauhoitettuna ja luonnontilaisena jo yli 50 vuotta. Saaren kasvusto on tiheä ja siellä on vanhoja puita. Korpin ääni kuuluu usein saaren yllä.

Teksti: Heikki Laukkanen

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *