Esko Saarenharju
(1954 – 2012)

Esko Saarenharju teki työuransa Juvalla kansalaisopiston rehtorina ja kunnan sivistysosaston johtajana. Hän edisti kunnan kulttuurielämää monin tavoin. Syksyn pimeyteen järjestettiin elämyksiä Ruskarainat -elokuvanäytösten ja Marraspitojen monenlaisten tapahtumien muodossa. Saarenharju menehtyi äkillisesti vuonna 2012. Työtoveriaan ja ystäväänsä muistelee Leena Orro.

Kerttu Kaasinen
(1899 – 1972)

Kerttu Kaasinen oli tuottelias taiteilija, joka palasi monipuolisten taideopintojen jälkeen synnyinkotiinsa Juvan Kaskiin kylään ja perusti sinne ateljeen. Vaikea sairaus, keuhkotauti, esti häntä jatkamasta opintojaan Ranskassa. Kerttu Kaasinen tunnetaan lukuisista muotokuvista, joita hän maalasi niin Suomessa kuin ulkomailla. Muotokuvien lisäksi häntä kiinnostivat maisemakuvat, työkuvat ja uskonnolliset aiheet. Tuotantoon kuuluu myös rudolfkoivumainen satukirja vuodelta 1969.

Juvan puhaltajat

Juvan puhaltajat -orkesterilla on 1970-luvulta jatkuneella taipaleella riittänyt esiintymisiä Juvan tapahtumien lisäksi lähikaupungeissa ja ulkomaillakin. Risto Lammen aikanaan perustama orkesteri on pieni ja sosiaalinen yhteisö, joka nauttii soitosta ja yhdessä olosta. Orkesterista on ponnahtanut soittajia myös musiikin ammattilaisiksi.

Juvan vaakuna

Juvan kunnan vaakunassa toistuvat Savon värit, ja ristikuvion voi tulkita viittauksena Pyhän ristin seurakuntaan, joka oli maallisen kunnanhallinnon edeltäjä. Tapio Vallinojan suunnittelema vaakuna otettiin käyttöön 1952.

Hanna Räty
(1970- )

Kuvataiteilija Hanna Räty työskentelee Vehmaan kylässä sijaitsevalla työhuoneellaan. Kuvataiteilijatyönsä ohella hän myös ohjaa taideharrastajia, kuten erityisryhmien Taidemyrskystudiota Mikkelin kansalaisopistossa. Taiteilijaryhmistä hän kokee erityisen läheiseksi Jostain kotoisin -ryhmän, joka pohtii identiteettiä ja kotiseutua. Se pyrkii toteuttamaan näyttelyn kaikilla paikkakunnilla, joissa ryhmän jäseniä on asunut. Ryhmä on järjestänyt näyttelyitä vuodesta 2009, ja sen töitä on ollut esillä ainakin kahdeksalla paikkakunnalla, Porvoon taidehallista Mikkelin taidemuseoon. Seuraava Rädyn projekti on Metsän kaikuja -yhteisnäyttely Mikkelin taidemuseoon vuoden 2017 lopulla.

Heikki Teittinen
(1894-1980)

Heikki Teittinen syntyi 1894 Taipaleen kylässä Juvalla. Hän opiskeli teologiaa Helsingissä, kunnes siirtyi musiikin pariin. Teittinen toimi päätoimisesti laulunopettajana vuodesta 1930 lähtien ja perusti mm. Helsingin Kamarikuoron oppilaistaan. Teittinen toimi myös Karlskogan Kamarikuoron johtajana 1949-61. Juvalla Teittinen tuli tunnetuksi erityisesti kesäkursseistaan ja Juvan Kamarikuoron perustamisesta. Heikki Teittinen kuoli 1980.

Raili Kostia
(1930-1990)

Raili Kostia os. Laukkanen oli juvalainen oopperalaulaja ja Sibelius-Akatemian opettaja, joka ehti tehdä myös kansainvälisen uran keski-euroopalaisissa oopperoissa. Häntä kiinnosti kuinka ääni voi soida, mihin ääni taipuu ja onko siinä sävyjä. Kostia piti useita omia konsertteja. Hän teki myös levytyksiä ja nauhoituksia ulkomaisille radioyhtiöille. Kostian mukaan on nimetty Juvan kirjastolle johtava katu.

Kalevi Hämäläinen
(1932 – 2005)

Kalevi Hämäläinen voitti olympiakultaa 50 km:n hiihdossa Squaw Valleyssa 1960. Hänen nimissään on myös kaksi Suomen mestaruutta ja yksi maailmanmestaruus. Aika hyvä saavutus metsätyöntekijältä, joka pääsi toteuttamaan harjoitusohjelmaansa vasta iltapimeällä töiden jälkeen. Kalevi Hämäläinen on värikkäimpiä ja kiistellyimpiä hiihtosankareitamme. Lähes tuntemattomuudesta hän nousi maailmanmestariksi 30 km:n hiihdossa Lahdessa 1958. Nuorena ja räväkkänä hän joutui kuitenkin hiihtojohdon epäsuosioon. Hämäläisen kunniaksi pystytettiin patsas Juvan Puistolaan 2010.

Heretin laulujuhlat

Heretinharjun laulujuhla, Heretinharjun taidejuhla, Heretinharjun laulu- ja näytelmäjuhla, Heretinharjun laulajaiset, Heretin laulajaiset – kaikki nämä otsikot tarkoittavat tapahtumaa, jota vietettiin heinäkuisena sunnuntaina vuosina 1967-1985 Heretin luonnonkauniilla harjulla. Harju sijaitsee Etelä-Juvalla Kaislajärven kylässä. Paikka on vesistöjen ympäröimä, luonnon muovaama amfiteatteri.

Laulujuhlien pääjärjestäjä oli Raittiusyhdistys Kuokka. Juhlien juontajana toimi useimmiten raittiusyhdistyksen alueohjaaja Toivo Ikonen. Hän myös avasi juhlat tuohitorvifanfaarilla.