Juvan risti

Juvan Partalan historiallisen kuninkaankartanon pellolta löytyi arkeologisten tutkimusten yhteydessä 2016 koristeellinen ristiriipus. Kyse on valamalla valmistetusta ja toiselta puolelta yksityiskohtaisesti koristellusta metallirististä. Ristin läheltä löytynyt pronssinen veitsenkahva on ajoitettavissa 1200-luvulle tai 1300-luvun alkuun. Myös Juvan risti voitaneen ajoittaa samaan aikakauteen. Yleiseltä olemukseltaan kyse on ristiretkiajan savokarjalaisesta korusta.

Juvan vaakuna

Juvan kunnan vaakunassa toistuvat Savon värit, ja ristikuvion voi tulkita viittauksena Pyhän ristin seurakuntaan, joka oli maallisen kunnanhallinnon edeltäjä. Tapio Vallinojan suunnittelema vaakuna otettiin käyttöön 1952.

Juvan vanha hautausmaa

Juvan vanha hautausmaa sijaitsee vastakkaisella puolella Savonlinnantietä nykyiseen kirkkoon ja hautausmaahan nähden. Siellä ovat sijainneet myös Juvan nykyistä edeltävät kirkot, joista viimeinen purettiin vuonna 1870. Vanha kalmisto on ajattomassa yksinäisyydessään ikään kuin ulkoilmamuseo. Nykyisistä hautamerkeistä voidaan lukea kuutisenkymmentä vainajan nimeä, ja alueelle on pystytetty mm. vapaussodassa kaatuneiden muistomerkki.

Kalevi Hämäläinen
(1932 – 2005)

Kalevi Hämäläinen voitti olympiakultaa 50 km:n hiihdossa Squaw Valleyssa 1960. Hänen nimissään on myös kaksi Suomen mestaruutta ja yksi maailmanmestaruus. Aika hyvä saavutus metsätyöntekijältä, joka pääsi toteuttamaan harjoitusohjelmaansa vasta iltapimeällä töiden jälkeen. Kalevi Hämäläinen on värikkäimpiä ja kiistellyimpiä hiihtosankareitamme. Lähes tuntemattomuudesta hän nousi maailmanmestariksi 30 km:n hiihdossa Lahdessa 1958. Nuorena ja räväkkänä hän joutui kuitenkin hiihtojohdon epäsuosioon. Hämäläisen kunniaksi pystytettiin patsas Juvan Puistolaan 2010.

Kari Kärkkäinen
(1962 – )

Sonkajärvellä vuonna 1962 syntynyt Kari Kärkkäinen on kuvanveistäjä. Hänet tunnetaan laajalti alan näyttelyistä, sekä töistään, joita on nähtävänä julkisissa tiloissa eri puolella Suomea. Koulutukseltaan Kärkkäinen on sähköpiirtäjä, koristeveistäjä ja keraamikko. Keramiikan ja kuvanveiston kurssimuotoista opetusta hän on antanut mm. Lapuan, Kauhavan, Isokyrön, Jurvan ja Juvan kansalaisopistoissa. Taiteen tekemisestä Kärkkäinen innostui …

Kauko Aalto
(1934 – )

Kauko Aalto on kirjailija, runoilija ja aforistikko, joka muutti Juvalle vuonna 1968 työskennelläkseen Hatsolan koulun opettajana. Opetustyötä hän jatkoikin kirjoittamisen ohella vuoteen 1994 asti. 1980-luvulla hän toimi myös Juvan lukion musiikinopettajana noin neljän vuoden ajan. Aalto kehitti bänditoimintaa ja järjesti musiikki-iltamia. Aalto on säveltänyt lukuisia runojaan laulujen muotoon. Perusideologiana elämässään Aallolla onkin ”osata tehhä vähän kaikkee”.

Kerttu Kaasinen
(1899 – 1972)

Kerttu Kaasinen oli tuottelias taiteilija, joka palasi monipuolisten taideopintojen jälkeen synnyinkotiinsa Juvan Kaskiin kylään ja perusti sinne ateljeen. Vaikea sairaus, keuhkotauti, esti häntä jatkamasta opintojaan Ranskassa. Kerttu Kaasinen tunnetaan lukuisista muotokuvista, joita hän maalasi niin Suomessa kuin ulkomailla. Muotokuvien lisäksi häntä kiinnostivat maisemakuvat, työkuvat ja uskonnolliset aiheet. Tuotantoon kuuluu myös rudolfkoivumainen satukirja vuodelta 1969.

Kymmenen kohtaa aiheesta
Carl Axel Gottlund ja kieli

Suomen kielen professori emerita Lea Laitinen kiteyttää kymmeneen kohtaan Carl Axel Gottlundin suhteen suomen kieleen. Hän kumoaa aiempia käsityksiämme aiheesta kevyesti ja asiantuntevasti. Samalla Laitinen avaa aivan uusia näkökulmia. Savon kielen poeettisuudesta ja kielen ja musiikin suhteesta Kaarle Akseli esitti innostavia väitteitä. Erityisen ajankohtaiselta tuntuu iäkkään Gottlundin argumentointi fennomaaneista ja suomikiihkoisuudesta. Ajankohtaista on myös juhlia Pieniä runoja Suomen poijille ratoxi -kirjan ensimmäisen osan 200-vuotisjuhlavuotta vuonna 2018.

Loitsu – Gottlund-runokilpailu 2018

Gottlund-runokilpailu järjestettiin Kaarle Akseli Gottlundin elämäntyön innoittamana viidettä kertaa. Vuoden 2018 kilpailun teemana oli loitsu. Kilpailun vierailevana tuomarina toimi runoilija-kustantaja Daniil Kozlov, joka julkaisee runoilijanimellä Susinukke Kosola. Voittajiksi hän valitsi Sakari Lipastin Metron manauksen, Eija Mustosen Kyyn kesytyksen ja Suvi Nurmen Tahdonvoiman ja tarkoituksen kutsun.

Marraspijot

Marraspijot –tapahtuma järjestettiin ensimmäisen kerran vuonna 1994 nimellä ”Taiteet kohtaavat”. Tapahtuman ideoijana ja päävastaavana toimi koko ajan Kari Vepsäläinen. Marraspijot toivat vuoden synkimpään aikaan, marraskuuhun, sekä omaperäistä juvalaista osaamista että muualta tulevaa tasokasta kulttuuritarjontaa. Vuodesta 1995 lähtien kulttuurilautakunnan (ja myöhemmin sivistyslautakunnan) myöntämä kulttuuripalkinto luovutettiin Marraspitojen yhteydessä paikkakunnan kulttuurielämässä ansioituneelle henkilölle tai …